Kurkistus kevään 2021 uutuuskirjoihin! – Nämä 14 uutukaista aion lukea

Vuosi 2020 vetelee pian viimeisiään, joten on aika alkaa luoda toiveikas silmäys vuoden 2021 puolelle. Tulevaisuudesta emme mitään tiedä, paitsi sen, että luettavat kirjat eivät tästä maailmasta lopu. Jälleen kerran kotimaiset kustantamot syytävät markkinoille kiinnostavia uutuuksia sitä tahtia, että hikikarpalot nousevat ohimoille kirjakatalogeja lehteillessä.

Kokosin tähän postaukseen tuttuun tyyliin kevään kiinnostavimmat kirjat, joihin aion tarttua heti kun vain saan siihen tilaisuuden. Näiden kirjojen lisäksi katalogeista nousi 15 muutakin kiehtovaa kirjaa, jotka vinkkaan juuri ilmestyneellä kirjatubevideolla.

TAMMIKUU

Beth O’Leary: Vaihtokauppa. WSOY.
Pidin todella paljon tänä vuonna lukemastani Bwth O’Learyn Kimppakämppä-kirjasta, joten kirjailijan uusi teos Vaihtokauppa pääsee ehdottomasti lukulistalleni. Uutukaisessa burnoutin partaalla kärvistelevä Leena vaihtaa asuntoa ja samalla elämäntyyliä isoäitinsä kanssa kahdeksi kuukaudeksi. Veikkaan, että kutkuttavilta rakkaustarinoilta ei vältytä.

HELMIKUU

Reni Eddo-Lodge: Miksi en enää puhu valkoisille rasismista. Gummerus.
Olen tänä vuonna haaveistani huolimatta lukenut hävettävän vähän ei-valkoisten kirjailijoiden kirjoja, mutta ensi vuonna tahdin on parasta muuttua. Reni Eddo-Lodgen Miksi en enää puhu valkoisille rasismista auttanee tarkastelemaan muun muassa rakenteellista rasismia- Kirjassa kirjailija ”tarkastelee mustien historian häivyttämistä, luokan ja rodullisuuden yhteyttä, valkoisten etuoikeutettua asemaa, monikulttuurisuuden pelkoa sekä valkoista feminismiä”. Must read, ehdottomasti!

Jason Reynolds: Minuutin mittainen ikuisuus. Otava.
Meinasin jo ohittaa tämän kirjan kylmästi, sillä graffitihenkeä huokuva kansikuva ei näyttänyt varsinaisesti omimmalta minulta. Onneksi päädyin kuitenkin lukemaan kirjan kuvauksen hieman tarkemmin, sillä kyseessä on säeromaani! Suosikkini! Kirjassa viisitoistavuotias Will on matkalla kostamaan veljensä murhan. Ilmeisesti koko kirja kuvaa hissimatkaa tuota tummaa hetkeä kohti. Odotukseni ovat todella korkealla!

MAALISKUU

Florence Given: Olen upea, mutta en sinun mieliksesi. Atena.
Tämän kirjan kansi on varsin ärtsy tapaus, mutta jo sen nimi saa kiinnostuksen heräämään. Florence Given ei ole minulle entuudestaan tuttu henkilö, mutta häntä tituleerataan 2020-luvun feministi-ikoniksi. Sosiaalisen median keskellä eläville keskeiset teemat naisvihasta kehorauhaan vaikuttavat todella kiinnostavilta. Tällaisten pohdintojen vietäväksi heittäytyy mielellään.

Juno Dawson: Ihmemaa. Gummerus.
Pinkin neonvalopupun koristama kansi kiinnitti heti huomioni. Ihmemaa ”on trans-aktivistinakin tunnetuksi tulleen Juno Dawsonin radikaali ja viihdyttävä tulkinta nyky-Liisasta tämän päivän Ihmemaassa”. Kirjan päähenkilö on etuoikeutettu Alice, joka päätyy etsimään ongelmaista ystäväänsä Bunnya, joka katoaa salaperäisesti. Tässä kirjassa on potentiaalia vaikka millaiseen lukukokemukseen!

Sini Helminen: Hurme. Myllylahti.
Täytyy nolona tunnustaa, etten ole edelleenkään lukenut yhtään Sini Helmisen kirjaa. Kynnys kirjatubekollegan teosten lukemiseen nousee koko ajan. Mitä jos ne eivät sovikaan minulle? Nyt päätin kuitenkin rohkaistua, sillä uuden sarjan aloittava Hurme kuulostaa niiiiiin kiinnostavalta. Helsinkiin muuttanut ja enonsa hautaustoimiston yläkertaan majoittunut Seela joutuu sen verran karmiviin seikkailuihin, että toivon kirjan tarjoaman romantiikan edes hieman helpottavan kauhun väreitä selkäpiissäni.

HUHTIKUU

Enni Mustonen: Näkijä. Otava.
Ei kevättä ilman uutta Syrjästäkatsojan tarinoita -kirjaa. En oikeasti tiedä mitä teen, kun tämä sarja pian loppuu. Näkijä vie meidät vuoteen 1953. Kirsti saapuu tapaamaan tytärtään Vienaa Los Angelesiin. Viena on alkanut luoda hyvin vakuuttavaa uraa filmiteollisuudessa, ja tuttuun tapaan kirjan sivuilla seikkailee monia todellisuudestakin tuttuja henkilöitä. Nyt onkin aika jännittää sitä, saako Viena tässä kirjassa jo oman lapsensa, joka jatkaisi suvun tarinaa sarjan seuraavassa osassa.

Eva Frantz: Yön kuningatar. S&S.
Tämä kirja on yksi listani yllättäjistä. sillä olin jo selaamassa katalogia sen ohi vauhdilla, kun päädyin tarkastelemaan juonikuvausta hieman tarkemmin. Yön kuningatar sijoittuu vuoteen 1915 ja kaiken lisäksi teatterimaailmaan. Kirjan päähenkilö on 12-vuotias Viktor, joka on ehtinyt jo asua äitinsä kanssa Pariisissa. Elämä Suomessa on ankeaa, mutta pian hänen suurimmaksi päämääräkseen nousee äidin pelastaminen omituiselta onnettomuudelta, joka tuntuu vaanivan Yön kuningattaren rooliin valittua taiteilijaa.

Paula Noronen: Tarja Kulho – Lomille lompsis. Tammi.
Tarja Kulho – Rättärimarketin kassa oli ehdottomasti yksi tämän vuoden parhaista äänikirjakokemuksista. Olen siis ehdottoman valmis ottamaan vastaan sarjan seuraavan osan. Tämä teos pitää ehdottomasti nautiskella äänikirjamuodossa, sillä edellisen kirjan luki Paula Noronen itse ja se toi kerrontaan aivan oman humoristisen lisänsä.

Elizabeth Acevedo: Maata jalkojen alle. Karisto.
Elizabeth Acevedo
on myös viime aikoina kiilannut luottokirjailijoideni listalle. Maata jalkojen alle kertoo Caminosta ja Yahairasta, jotka saavat kuulla olevansa sisaruksia. Valitettavasti tärkeä tieto saavuttaa heidät vain sen takia, että heidän yhteinen isänsä kuolee lento-onnettomuudessa. Sisarukset tulevat hyvin erilaisista oloista, joten veikkaan, että yhteisen sävelen löytäminen traagisen onnettomuuden jälkeen vie varmasti hetken.

Jani Toivola: Rakkaudesta. Kosmos.
Olen aiemminkin kertonut pitäväni kovasti Jani Toivolan kirjoitustyylistä. Kosmos kuvaa kirjaa näin: ”Jani Toivola pohtii maskuliinisuutta, kehoa, seksuaalisuutta ja rakkautta oman elämäntarinansa ja kohtaamiensa miesten kautta.” Toivon todella, että Toivola lukee kirjansa itse äänikirjaksi. Hän on oivallinen lukija, ja kirjaimellisesti omaääninen kerronta sopisi varmasti tähän kirjaan erinomaisesti.

Hank Green: Loistavan hullu hanke. Tammi.
Omaksikin yllätyksekseni hullaannuin Hank Greenin Ihan mieletön juttu -kirjaan. Kirja jäi sellaiseen kohtaan, että jatkoa oli odotettavissa ja nyt sitä olisi vihdoin luvassa. Tästä jatko-osasta tuntuu todella vaikealta sanoa yhtään mitään takakansitekstin perusteella etenkin, jos haluaa välttää paljastamasta ensimmäisen kirjan loppuratkaisua. Suosittelen siis lukemaan tuon sarjan avausosan mahdollisimman pian, niin pääsette mukaan hypeen.

Emma Luoma: Perhosten aika. Myllylahti.
”Sen piti olla paras kesä ikinä, mutta sitten saapuivat toukat.” Hyi, miten puistattava lause! Perhosten aika kertoo Kuopiota vaivaavasta vitsauksesta. Karvaiset toukat muuttuvat pian perhosiksi, karanteenialue kasvaa ja kaupungin asukkaille alkaa ilmestyä kummallisia oireita. Toivottavasti lukukokemus ei ole liian rankka tämän meitä kohdanneen vitsauksen vuoden jälkeen. Toisaalta ehkä niitä tunteita on ihan hyvä päästä käsittelemään fiktionkin voimin.

KESÄKUU

Satu Rämö: Talo maailman reunalla. WSOY.
Olen pitänyt kovasti Satu Rämön islantilaista elämänmenoa käsittelevästä kirjasta. Tuore Talo maailman reunalla -teos kertoo Rämön perheen suuresta elämänmuutoksesta eli muutosta saarivaltion pääkaupungista syrjäiseen pikkukaupunkiin. Tämän kirjan aion luultavasti kuunnella äänikirjana, Rämön teokset ovat aiemminkin olleet mitä mainioimpia lukukokemuksia siinä formaatissa.

Mitä kevään 2021 uutuuskirjaa sinä odotat eniten?

6 thoughts on “Kurkistus kevään 2021 uutuuskirjoihin! – Nämä 14 uutukaista aion lukea

  1. Kiitos mielenkiintoisista vinkeistä! Kiva kun pääsee varailemaan jo etukäteen kirjastosta, ja kun ehtii jo unohtaa varaukset, niin tulee mukavana yllätyksenä 😀

    Tykkää

    1. Mulle käy usein sillä tavalla, etten ole muistanut varanneeni jotain kirjaa. Välillä kirjastossa tulee mietittyä, että mikä olikaan se syy, joka sai innostumaan juuri tästä kirjasta ja parasta tietysti on innostua siitä uudelleen 😀

      Tykkää

  2. Kaikki oppivat kouluhistoriassa, että Aleksanteri Suuri vaati helleenejä palvomaan itseään elävänä jumalana kuten Persian kuningasta, mutta Aleksanteri Suuri ehti kuolla ennen kuin hän pääsi takaisin Hellaaseen palvottavaksi.

    Vähän enemmän historiaan perehtyneet tietävät, että Ateenan kansankokous julisti Demetrios Piirittäjän ja Antigonos Yksisilmäisen jumaliksi. Heitä helleenit palvoivat elävinä jumalina.

    Mutta kuka oli ensimmäinen nainen, jota helleenit palvoivat tämä elinaikana? Millainen oli hänen tarinansa? Sen kertoo keväällä 2021 ilmestyvä Sisilian prinsessa.

    Tykkää

Vastaa käyttäjälle Salka Valka Peruuta vastaus

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s