Lukeeko joku muka vielä blogeja ‒ ja millainen olisi täydellinen kirjablogi?

Tänään oli tarkoitus kirjoittaa teksti tämän vuoden lukutavoitteista ‒ hieman jälkijättöisesti tosin, koska kerkesin postata tämän vuoden kuusi hyllynlämmittäjää jo viikko sitten Instagramiin (ja valitsin vain kuusi, koska olen realisti!). Äsken lasta nukuttaessani kuitenkin mietin, miten ankeaa on oikeastaan kirjoittaa jo instaan kirjatut hyllynlämmittäjät uudelleen ja siihen perää todeta, että aion tänä vuonna lukea 52 kirjaa. Siinä se, muita tavoitteita en aio tänä vuonna asettaa, enkä oikein kunnianhimoisesti niitä edes tavoitella. Jos pystyn työssäkäynniltä ja äitiydeltä lukemaan edes jotain muuta kuin lastenkirjoja tänä vuonna, olen omissa silmissäni voittaja.

Siinä lukutavoitteiden ankeutta ja vaihtoehtoisia postausaiheita pyöritellessäni päädyin sitten miettimään vielä, minkälaista kirjablogia haluaisin ylipäätään lukea. Nyt seuraa paljastus: minä en lue kirjablogeja. Luen tietenkin tätä meidän omaa blogia, koska pidän hirveästi Lauran tavasta kirjoittaa ja aika usein olen kiinnostunut niistä asioista, joista Laura postaa. Omat tekstit, no, ne tulee suollettua yleensä kertarysäyksellä enkä niitä juuri jälkikäteen silmäile, mutta onhan nekin siinä kirjoittaessa luettava kauheiden typojen varalta ainakin kerran. Seuraan kirjallisuuskeskustelua perinteisessä mediassa, kirjatilejä Instagramissa ja ennen lasta katsoin myös kirjavideoita Youtubesta (nyt niille ei yksinkertaisesti ole aikaa). Mutta muiden ihmisten kirjablogeja minä en lue.

Tässä kohtaa joku voisi huomauttaa, että moni muukaan ei oikeasti lue enää mitään blogeja. Blogit on kuolleet jo vuosia sitten, pitkää tekstiä ei jaksa lukea enää kukaan ja niin edelleen. Bibbidi Bobbidi Bookin tilastot kertovat itseasiassa hieman erilaista tarinaa: blogin kävijämäärä kasvaa vuosi vuodelta, vaikka postausten määrä varsinkin viime vuoden aikana jäi aika vaatimattomaksi kiitos meidän molempien raskauksien. Vuosien varrella kerätty postausmassa kuitenkin pitää kävijämäärän tasaisena ja jopa kuukausittaisessa kasvussa. Viime vuoden loppupuolella eli loka-joulukuu välillä blogia ladattiin keksimäärin 5,2 tuhatta kertaa. Eli kyllä sitä pitkää tekstiä kirjallisuudesta joku edelleen blogeistakin lukee.

Vaikka en lue kirjablogeja, niin blogeja minä luen. Moni meidän seuraajista tietää Lauran lifestyleblogimenneisyydestä, mutta harvempi taitaa tietää omastani. Olen ollut on/off-bloggaaja: olen kirjoittanut nettipäiväkirjaa ala-asteikäisenä, pitänyt ”muotiblogia” yläasteella, lifestyleblogia lukiossa ja yliopistossa ja viimeisemmäksi kirjoittanut Mediumiin väitöskirjamatkastani – siis tietenkin Bibbidi Bobbidi Bookin lisäksi. Blogi on itseilmaisun formaattina minulle rakas. Nykyinen seurattavien blogien listani on kaukana niistä päivistä, jolloin seurasin kymmeniä ja taas kymmeniä blogeja Bloglovinin avulla. (Bloglovin on edelleen muuten olemassa, omg.) Niistä päivistä on kuitenkin jäänyt ikisuosikkeja, kuten amerikkalaiset Carly Riordan, Grace Atwood ja Meghan Donovan. Kotimaisista bloggaajista luen edelleen Alexa Dagmaria ja Juliaihmistä, ja erityisesti Julian jutut viihdyttävät ja ihastuttavat joka kerta. Olisipa oma kynä yhtä terävä!

Ilmeistä on, että kaikki edellä mainitut bloggaajat ovat naisia ja näin tarkemmin ajateltuna kolme viidestä nykyisin myös äitejä. Sisällöt ovat omaan elämäntilanteeseeni nähden erityisen relevantteja. Amerikkalaisten bloggaajien kohdalla haaveilen joistakin heidän elämiensä osa-alueista: Meghan asuu New Yorkissa, Grace Charlestonissa (eli aivan lähellä niitä seutuja, joilla vietin vaihtarikuukaudet!) ja Carly on ikuisesti tyyli-ikonini. Tämä naiskolmikko matkusti ennen pandemiaa paikkoihin, joihin halusin matkustaa ja pukeutui niin kuin toivoin pukeutuvani. Myös lukuvinkit olivat oleellisia: erityisesti Grace tuli tutuksi Bad on Paper -podcastista, jossa käsitellään lifestyleaiheiden ohella paljon kirjallisuutta. Suomalaisista taas Alexaa seuraan nykyisin erityisesti äitiyteen ja yrittäjyyteen liittyvien teemojen takia. Muoti ja kauneus, joista hänet kai useammin tunnetaan, ovat omalle seuraamiselleni vain kivoja plussia. Ja Julia Thurén ‒ kuten jo sanoin, voi kunpa oma kirjoittamiseni olisi yhtä mintissä ja osaisinpa ajatella yhtä selkeästi. Olen suositellut Julian kirjoja ihan kaikille.

Hyvä blogi sitouttaa seuraajansa sekä asiapitoisella sisällöllä että viihteellä. Minä haluan blogia lukiessani oppia uutta, huvittua ja nauraa, sekä haaveilla tietynlaisesta elämästä. Ja ehkä näistä elementeistä koostuisi myös se hypoteettinen kirjablogi, jonka seuraajaksi ryhtyisin (ja joka ei tietysti olisi omani). Saisin laadukkaita, omaan elämäntilanteeseeni sopivia kirjavinkkejä ja mahdollisuuksia haaveilla jonkinlaisesta kirjallisesta elämäntavasta. Tällä hetkellä se voisi olla lukemisen priorisointia perhearjen keskellä, kiherryttäviä kirjalistoja, joista napsia teoksia aina vain kasvavalle TBR-listalle ja simppelissä muodossa tieto ihan jokaisesta lorumuotoon kirjoitetusta lastenkirjasta, joka meidän lähikirjastosta löytyy. Pikkutyyppi rakastaa niitä. Hän myös ehdottomasti haluaa aina kääntää itse sivua, mitä tosin vielä yhdessä harjoitellaan.

Millaista kirjablogia sinä haluaisit lukea?

7 thoughts on “Lukeeko joku muka vielä blogeja ‒ ja millainen olisi täydellinen kirjablogi?

  1. Itse seuraan isoa määrää suomalaisia kirjablogeja. Itseäni ei lifestyle-sisältö kiinnosta ollenkaan, joten olen mieltynyt pelkästään kirjoista kertoviin blogeihin. Olen päättänyt ensi kuussa lähteä blogini kanssa Instasta, koska se on liian kuormittava alusta. Aion pysytellä vain bloggaamisessa. 🙂

    Liked by 1 henkilö

  2. Hyvä kirjoitus ja samanlaisten aiheiden parissa itsekin juuri painiskelen! Luen jonkin verran kirjablogeja, itse pitämäni kirjablogin lisäksi. Kirjablogeista saa tietysti hyviä vinkkejä kirjoista ja kirjallisuudesta lukemalla tulee yleensä muutenkin hyvä fiilis. Itsehän yhdistän omassa blogissani kirjallisuuteen viinit, vaikkakin tällä hetkellä alkoholijuomat on perhetilanteen vuoksi jääneet vähäisemmälle. Luen ja kuuntelen kirjoja tasaiseen tahtiin, mutta läheskään kaikista en blogiini oikein ehdi tai saa inspiraatiota kirjoittaa.

    Haluaisin kuitenkin blogitekstien ja koko konseptin ympärillä kehittyä ja kehittää myös blogiani ja sen myötä olla aktiivisempi myös muissa some-kanavissa. Harkinnassani on jonkinlaisen aikataulun tai suunnitelman luonti tähän. Käyttävätköhän aktiiviset blogien pitäjät jotakin mallia tms. jonka mukaisesti blogitekstejä julkaisevat ja muissakin some-kanavissa toimivat?

    Tykkää

  3. Mainio aihe 🙂 Totta, en itsekään lue enää ”kaikkia” kirjablogeja, vain kiinnostavimmat ja ne, joiden jutun kirja herättää huomion, seuraan kyllä julkaisulistaa otsikkotasolla (Twitter on hyvä tässä). Insta on työläs ja aikaavievä, siellä olen harvoin kirjoilla. Podcastit ovat niin pitkiä, ettei niitä juuri ehdi kuunnella… Pitkä on sellainen yli 15 minuuttia, 10 minuuttia olisi paras. Tai jos niissä jutellaan paljon muuta kuin kirja-asiaa, alan kelailla eteenpäin. Mutta juu, sama kokemus kuin sinulla, blogin lukijamäärä vain kasvaa. Pitkä olemassaolo (11 v) varmasti auttaa tässä. Teen siis tällaista harjoitusta, jossa katsotaan, kuinka kauan ihmiset jaksavat ”vain” lukea kirjajuttuja… Mutta voisin kyllä olla aktiivisempi esim. blogin fb-sivun kanssa. Assin kysymykseen vastaisin, että kyllä, niitäkin blogeja varmasti on, joiden pitäjillä on ohjelma aikatauluineen, tosin arvelisin sitä vähemmistöksi. Ainakin ne, jotka tavoittelevat kaupallista hyötyä. Itse kirjoitan blogia kun ehdin ja jaksan, ja heitän someen kun muistan. Paljon olisi tehtävää, jos haluaisi todella aktivoida lukijoita. Mutta aika ja paukut ei vaan riitä.

    Tykkää

  4. Mielenkiintoinen postaus!

    Itse olen ihan täysin blogityyppiä, harvemmin tulee Instagramiin mitään kirjoista päivitettyä. Twitterissä en käy ”koskaan” vaikka mulla siellä tili onkin. Taysin koronalukuja seurasin siellä yhteen aikaan 😀

    Blogia aloin kirjoittaa omaksi lukupäiväkirjakseni ja se on varmasti sen tärkein funktio tänä päivänäkin. Palaan omiin kirjoituksiin aika useinkin, esim kun luen jatkoa jollekin kirjalle tai on aihetta käydä läpi jotain aiempaa haastetta.

    Yhteen aikaan seurasin aktiivisesti Kotimaisten kirjablogien blogirullaa mutta se on nyt taas jäänyt. Pitäisikin aktivoitua uudestaan. Kkb:n Facebook-sivulla pyrin olemaan aktiivinen eli postailen linkkejä kun vaan muistan. Kirjablogistien ryhmässä olen yhtenä modena ja koitan olla aktiivinen haasteissa. Eli blogi ja Facebook on ne omat kanavat höpistä kirjoista.

    Tykkää

  5. Sama kokemus omien tilastojen pohjalta, kyllä blogeja luetaan edelleen, itse asiassa datan perusteella hyvin paljon enemmän kuin mitä sillon blogien kultaisina vuosina. Harha syntyy siitä, että blogit eivät ole enää se ”uusi ja kuuma” alusta ja ilmiö, aivan kuten ei ole Facebook, ihan kohta ei Instagram eikä Youtubekaan.

    Itselläni on taas päin vastoin, kirjablogeja luen, sillä kaipaan pitkää tekstimuotoa kirjalliseen keskusteluun. Haen blogeista lukuvinkkejä ja olen kiinnostunut toisten lukukokemuksista ja niistä kirjoittamiseen blogi on edelleen ihan ylivoimainen formaatti. Toki monia kirjasomettajia seuraan ennen kaikkea somessa ja blogeissa pistäydyn silloin kun siellä on itseäni kiinnostavasta kirjasta asiaa. Lifestyle-blogien lukeminen taas on jäänyt ihan kokonaan. Itse hain niistä aiemmin ehkä sellaista inspiraatiokuvitusta elämään, mielikuvia ja suloista höttöä. Siinä tarkoituksessa IG ja Pinterest toimivat minulla huomattavasti paremmin.

    Mutta ihanaa, että on erilaisia somealustoja ja muotoja! Sieltä voi sitten valita itselle sopivimmat ja kiinnostavimmat.

    Tykkää

  6. Samanlaisia ajatuksia on itsellänikin ollut viime aikoina. Luen nykyisin paljon vähemmän blogeja kuin vielä pari vuotta sitten. Luen myös harvemmin, mutta kerralla voin lukea paljon. Suunnilleen kaikki seuraamani blogit ovat kirjablogeja.

    Aika monet kirjabloggaajat ovat siirtyneet melkein kokonaan Instagramin puolelle. Itse olen ollut Instagramissa kohta vuoden ja täytyy sanoa, etten pidä siitä maailmasta ollenkaan. Luen huomattavasti mieluummin pitkiä, harkittuja ja perusteltuja blogiteksejä kuin nopeasti vaihtuvaa, lyhyttä sisältöä Instasta. Instagram uuvuttaa minua. Vaikka siellä vierähtää helposti paljon aikaa, jälkeenpäin olo on ontto.

    Kirjablogi, jota mieluiten seuraisin, olisi juuri tuollainen kuin itse loistavasti sanoitat eli blogi, joka antaisi ”mahdollisuuksia haaveilla jonkinlaisesta kirjallisesta elämäntavasta”. En oikein jaksa lukea kirjablogeja, joiden ainoana sisältönä ovat kirja-arvostelut. Jotain muutakin kirjalliseen elämään liittyvää sisältöä pitäisi välillä olla. Se on haaste, jonka kanssa kamppailen myös omaa blogiani kirjoittaessa.

    Tykkää

Vastaa käyttäjälle Amma Peruuta vastaus

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s