Liikuttava säeromaani hissimatkasta – Jason Reynolds: Minuutin mittainen ikuisuus

Liikuttava säeromaani hissimatkasta – Jason Reynolds: Minuutin mittainen ikuisuus

Jason Reynoldsin Minuutin mittainen ikuisuus (Otava, 2021) valikoitui lukulistalleni kahdesta syystä: 1) se on säeromaani, joita julkaistaan edelleen ihan liian vähän ja 2) kustantajan ennakkokappale oli saapunut sopivasti postissa ennen maaliskuun alussa pitämäämme #aamilukumaraton'ia. Minuutin mittainen ikuisuus on siis käytännössä runomittaan kirjoitettu nuortenromaani, joka etenee muotonsa vuoksi erityisen nopeasti. Säemuoto sopii erityisesti vaikeiden asioiden ja [...]

Kalevauvala – Kansanrunoutta keskustelupalstoilta

Kalevauvala – Kansanrunoutta keskustelupalstoilta

Sängyn yläpuolella iiiihanin puukirjaimin teksti LOVE. V-kirjain on ”vekkulisti” vinossa. Pariskunta on eroamassa ja tappelee kulmasohvasta Minä rakastan Kalevauva.fi:tä! Siis RAKASTAN! Hienoimpia asioita maailmassa ovat ne yksinkertaiset oivallukset, jotka kuka vaan voisi keksiä, mutta joihin ainoastaan harvat tajuavat tarttua. Tällainen neronleimaus on kerätä Vauva.fi-keskustelupalstalta sanoituksia simppeleihin laulelmiin. Kimmo Nummisen ja Aapo Niinisen yhtye Kalevauva.fi tuo [...]

Runous kannattaa, koska suomenkieli on niin kaunista – Edith Södergran: Levottomia unia

Runous kannattaa, koska suomenkieli on niin kaunista – Edith Södergran: Levottomia unia

Runous ei ole minulle ominta alaa, enkä ole tavannut kovinkaan montaa lukutoukkaa, joka oikeastaan tunnustaisi ahmivansa enemmän runokirjoja kuin romaaneja (vaikka teitäkin varmasti on!). Omassa kirjahyllyssäni on tasan yksi runoteos, Kaarina Helakisan Niille, joilla on nauravat korvat. Se on ollut siellä jo pitkään, sillä ostin teoksen noin 10 vuotiaana ja se on yksi ensimmäisiä itse [...]

Paperi T: post-alfa

Paperi T: post-alfa

mä en ollut koskaan aikaisemmin kelannut susta mitään sellaista mutta sitten näin unen jossa me oltiin ja se tuntui jotenkin oikeelta siis oikeestaan oikeemmalta kuin monet mun oikeista ihmissuhteistani enkä mä oikeestaan sen jälkeen ole enää osannut olla sun seurassa niin kuin mitään ei olisi tapahtunut ja nyt aina kun nähdään toivon että jos viimeinkin [...]

Otto Grundström: Tähtiotsa

Otto Grundström: Tähtiotsa

Nyt kuitenkin kävelen Karhupuiston halki ja ajattelen: on miellyttävää olla runoilija, huoleton! Olen sopinut tapaavani kustannustoimittajan kolmelta iltapäivällä. Yhtään säettä en ole saanut aikaan, mutta en soimaa itseäni siitä: eilinen kului erään kuvanveistäjän seurassa Fleminginkatua koluten. Joitain kirjoja on vaikea lukea objektiivisesti. Vaikka vuosia on kulunut, tempaavat sanat lukijan mukanaan vuosien taakse tuttuihin maailmoihin. Miten [...]