Täytyy tunnustaa, että keskiviikkona minua hieman jännitti, kun astelin kohti Kansallisteatteria. Edessä oli Mustan Saaran ensi-ilta, enkä oikein tiennyt mitä odottaa. Pirkko Saision kirjoittama Koivu ja tähti suhahti viime vuonna niin reilusti ohi oman teatterimakuni, etten osannut kirjoittaa siitä edes kunnon arviota. Mietin, olisivatko seuraavat kolme tuntia elämästäni täynnä samanlaisia epäolennaisia huomioita näytelmän soljuessa auttamattomasti [...]
Viikonloppuna meidän Instagramia seuranneet sen jo varmaan tietääkin, mutta vietin viime viikolla pitkän viikonlopun äidin ja siskon kanssa Lontoossa. Reissu oli mulle kaupunkiin jo kolmas, mutta siihen mahtui paljon uusia kokemuksia. (Ja muutama jo kerran koettukin asia, esimerkiksi kierros Warner Brothersin studiolla katsomassa Harry Potter -leffojen tekemistä! Jos se kiinnostaa sua, käy katsomassa meidän ig-storyn [...]
Tähän mennessä varmasti kaikille blogiamme edes hitusen lukeneelle on tullut selväksi, että rakastan musikaaleja. Ei ei ole myöskään kovin vaikeaa arvata, että Abban musiikki saa jalkani ottamaan kömpelöitä tanssiaskelia ja äänihuuleni kiekumaan tuttuja melodioita. Jo syksyllä oli siis aivan selvää, että suomenkielinen Mamma Mia on pakko nähdä. Abban kappaleiden ympärille rakennettu Mamma Mia on monelle [...]
On kiinnostavaa huomata, kuinka urautunut sitä onkaan kulttuurin äärellä. Ainakin minä ajaudun hirvittävän helposti lukemaan aina varsin samantyylisiä kirjoja, ja tietyn kirjailijan koko tuotannon samoaminen on koukuttavaa. Välillä kaipaan jotain outoa ja vierasta sen oman tutun mukavuusalueen ulkopuolelta, mutta aika usein on ihanaa vain heittäytyä lukuflown vietäväksi eikä taistella hankalien kirjojen ääressä. Tänään huomasin olevani [...]
Nyt on tunnustuksen aika. En ole koskaan lukenut Taru sormusten herrasta -trilogiaa, vaikka yritys joskus takavuosina olikin kova. Halusin lukea kirjat ennen elokuvien julkaisua, mutta lopulta taisin päästä toisen kirjan alkuun. Huomattavasti sen jälkeen, kun kaksi ensimmäistä elokuvaa oli nähty. Ehkä syynä oli nuori ikäni, olinhan vasta alakoulun viimeisillä luokilla elokuvasarjan ensimmäisten osien ilmestyessä. Syynä [...]
On muutamia kappaleita, jotka onnistuvat joka kerta survaisemaan aivojeni itkunappulan ala-asentoon. Nousee päivä, laskee päivä on varma itkettäjä, Prinsessa Ruususen häämarssille olen sentään pystynyt jo kehittämään jonkinlaista immuniteettia. Tällä viikolla tuli jälleen todistetuksi, että Myrskyluodon Maija on myös kärkikahinoissa kyynelkanavieni kostuttajana. Helsingin kaupunginteatterin Myrskyluodon Maija oli todellinen itkufest, pahoitteluni lähistöllä istuneille. Remontin jälkeen ovensa avannut [...]
Kaksi nuorta rakastavaista, riitelevät suvut, kohtalokkaat kuolemat ja tarinan traaginen loppu. Jokainen meistä varmasti tietää Shakespearen Romeon ja Julian, näytelmän veronalaisista nuorista, jotka rakkaus ajaa kohti traagista loppua. Klassikkonäytelmää on esitetty vuosisatojen kuluessa ties minkälaisilla lavoilla ja mitä erilaisemmin sovelluksin. Minulle parhaiten ovat jääneet mieleen lastenohjelma Vili Vilperin tulkinta näytelmästä sekä Dingon musiikeilla höystetty Autiotalo, [...]
