Minähän olen se ihminen, joka hipsi yksin teatteriin lastennäytökseen ja pohdiskeli lämpiöön pystytetyssä väliaikaiskatsomossa, että olisikohan tänne kuitenkin pitänyt ottaa kulissilapsi mukaan, kun matalilla tuoleilla ei istu toista mukulatonta aikuista. Nyt ei onneksi tarvitse enää kulissilapsen perään haikailla, kun jälkikasvua on omasta takaa. Harmi vaan, että käytännössä kaikki teattereiden pienille lapsille suunnatut esitykset on tarkoitettu [...]
Usein vaikuttavan teatteriesityksen jälkeen sitä huokaisee, että tämä pitäisi nähdä uudelleen. Käytännössä tuo haave jää kuitenkin yleensä vain loppuaplodien jälkeiseksi haihatteluksi, sillä elämässä on niin vähän vapaailtoja ja niin paljon kiinnostavia teatteriesityksiä, ettei uusintakierroksille ole aikaa. Paitsi silloin tällöin. Kävin katsomassa Pienen merenneidon Helsingin Kaupunginteatterissa vuosi sitten sen tultua ensi-iltaan. Vuodentakaiset ajatukseni pääset lukemaan täältä. [...]
Vuosi 2019 ja sen myötä koko 2010-luku alkaa pian olla paketissa, ja mehän tietysti tiedämme mitä se tarkoittaa. No vuosikatsauksia tietysti! Lukemiamme kirjoja ja blogia koskevia koosteita saatte odottaa vielä muutaman viikon, mutta koska olen uskoakseni sulkenut teatterin oven viimeistä kertaa tänä vuosikymmenenä, on aika koota yhteen ajatukset kuluneesta teatterivuodesta. Vuonna 2017 näin 34 teatteri-, [...]
Pian tulee kuluneeksi kaksi vuotta siitä, kun muutin Helsinkiin. Muutos opiskelijasta kokopäivätyöläiseksi oli toki monella tapaa suuri, mutta se vaikutti paljon myös teatteriharrastukseeni. Olen lapsesta asti rakastanut teatteria, mutta olen ollut varsin satunnainen teatterissa kävijä. Perheeni kanssa olemme vierailleet säännöllisesti Helsingin kaupunginteatterissa etenkin musikaalien houkuttelemina, mutta muuten olen nähnyt näytelmiä vain silloin tällöin. Kunnes vuoden [...]
On muutamia kappaleita, jotka onnistuvat joka kerta survaisemaan aivojeni itkunappulan ala-asentoon. Nousee päivä, laskee päivä on varma itkettäjä, Prinsessa Ruususen häämarssille olen sentään pystynyt jo kehittämään jonkinlaista immuniteettia. Tällä viikolla tuli jälleen todistetuksi, että Myrskyluodon Maija on myös kärkikahinoissa kyynelkanavieni kostuttajana. Helsingin kaupunginteatterin Myrskyluodon Maija oli todellinen itkufest, pahoitteluni lähistöllä istuneille. Remontin jälkeen ovensa avannut [...]
Voin rehellisesti ja liioittelematta sanoa, etten ole koskaan aiemmin ollut näin ahkera teatterin penkin kuluttaja. Kuluneen vuoden aikana olen nähnyt yhteensä 34 näytelmää, tanssiesitystä, oopperaa tai vastaavaa esittävän taiteen show'ta. Pääasiassa kuitenkin teatteria. Mistä tämä lähes viikoittainen teatteriputki sitten johtuu ja mitä siitä piirtyi parhaiten muistojen kankaalle? Katsotaanpas. Muutin tammikuun alussa Helsinkiin järjettömän kattavan kulttuuritarjonnan [...]
Mikä yhdistää Valion vaniljajäätelötuutteja ja katkeraa sisarustaistelua? No tietysti Kirka. Vuosi oli muistaakseni 2002, ja Kirka esiintyi Turengissa Valion järjestämässä juhlassa, jossa yleisö sai syödä niin paljon Pingviini-tuutteja kuin pystyi. Keikasta en muista juuri mitään. Ehkä se johtuu siitä, että aihe oli vähän arka, Kirka oli siskoni suosikki Mestarit Areenalla –nelikosta, kun taas itse kannatin [...]
Perheelläni on jo vuosien ajan ollut tapana kokoontua yhteen silloin tällöin teatteri-iltaa varten. Kuulostaa hienolta, mutta emme suinkaan juokse vakavahenkisten draamojen perässä ympäri Suomea. Sen sijaan kun Helsingin kaupunginteatteri ilmoittaa uudesta musikaalista, alkaa kuumeinen kalentereiden selailu yhteisen illan löytämiseksi. Shrek-musikaali perustuu DreamWorks Picturesin animaatioelokuvaan vuodelta 2001. Lordi Farquaad (Kari Arffman) päättää siivota näkyvistä kaikki satuolennot [...]
Bibbidi Bobbidi Book 