Varmasti jokainen työelämässä oleva tuntee ne konsultit, jotka puhkuvat joka suuntaan hirveällä vauhdilla. He suoltavat suustaan lauseita, joiden englanninkieliset sanat yrittävät peittää kaiken sisällöllisen tyhjyyden. Ja vaikka et olisi työelämässä, tunnet varmasti ihmistyypin. Harmaa jakku tai mitäänsanomaton puku ja tekopirteä hymy kasvoilla. Ja sitten kaikkia vituttaa. Kansallisteatterissa tällä viikolla ensi-iltaan tullut Masennuskomedia tekee pilaa juuri [...]
Kun sitä alkaa ajatella, teatteri on lopulta todella siisti ja tahraton taidemuoto. Lavalle ei yleensä kanneta, kaadeta tai läikytetä mitään, mitä mustiin pukeutuneet näyttämömiehet eivät saisi kohtausten vaihtuessa sieltä poistettua. Joissain teattereissa tämä tarkoittaa jopa sitä, että kahvikupeissa ei ole oikeasti nestettä, vaan näyttelijät ryystävät olematonta sumppia kuin lasten mielikuvituskutsuilla ikään. Jos jokin Kansallisteatterin Kuolema [...]
Jos pilleri tai peräruiske voi parantaa oloa, tottahan toki sellainen kannattaa ottaa. Jos lääkäri määrää siihen vielä parit rohdokset ja vielä yhden suolihuuhtelun päälle, niin varmasti nekin ovat välttämättömiä terveyden kannalta. Ja kun kanta-asiakkuus poliklinikalle on kerran hankittu, ei hoitoja uskalla lopettaa, sitähän voi vaikka kuolla. Näytelmäkirjailija Molièren vuonna 1673 ilmestynyt näytelmä Luulosairas on surullista [...]
Kävin katsomassa viime viikolla Kansallisteatterin Koivu ja tähti –näytelmän. Pirkko Saision käsikirjoittama teos on Kansallisteatterin kunnianosoitus satavuotiaalle Suomelle. Ilta oli, no, erilainen. Niin erilainen, etten osaa edes kirjoittaa perinteistä arviota, vaan laadin epämääräisen listan näytelmän herättäneistä epämääräisistä ajatuksista. 1. Aivoissani on sellainen asetus, että pystyäkseni seuraamaan tarinaa minun on tiedettävä päähenkilöt ja heidän summittaiset kulkusuuntansa. [...]
”Mä voisin lentää New Yorkiin ja takasin joka päivä seittemän vuoden ajan enkä silti sais aikaseks yhtä isoo hiilijalanjälkee kun tekemällä lapsen. Kymmenen tuhatta tonnia hiilidioksidia. Painaa saman verran kun Eiffel-torni. Mä synnyttäisin Eiffel-tornin.” Mies ja nainen, tyhjä lava. Ei muutoksia valoissa, ei vaatteiden vaihtamisia. Duncan Macmillanin käsikirjoittamassa ja Juha Jokelan suomentamassa sekä ohjaamassa Keuhkoissa [...]
On valtavan kiinnostavaa, millaisen maailman lukemamme kirjat mieliimme piirtävät. Varmasti moni pystyy kuvittelemaan eteensä suosikkikirjansa tapahtumapaikkansa tai päähenkilöiden tarkat kasvonpiirteet. Tämän vuoksi kirjan siirtäminen valkokankaalle, televisioruudulle tai teatterin näyttämölle on aina pieni riski – koskaan ei työryhmä pysty loihtimaan fyysiseen maailmaan täysin mielikuvituksen luomaa miljöötä ja henkilöitä. Joskus tässä onnistutaan silti riittävän hyvin. Rakastan Tuomas [...]
Kansallisteatterin suurella näyttämöllä pyörii viimeisiä kertoja Seppo Parkkisen näytelmä Canth. Minna Canthin elämää ja uraa kuvaava teos porautuu 1800-luvun loppupuolen aatteisiin sekä teatterimaailman kulisseissa tapahtuviin taistoihin. Kaiken tämän ohella kerrotaan myös tarina 36-vuotiaasta leskestä ja yksinhuoltajaäidistä, joka kirjoittaa ensimmäistä näytelmäänsä. Illan aikana keritään auki Canthin ura ensimmäisistä repliikeistä aina kuolemaan saakka. Harmi kyllä itse sankaritar [...]
Bibbidi Bobbidi Book 