
Usein vaikuttavan teatteriesityksen jälkeen sitä huokaisee, että tämä pitäisi nähdä uudelleen. Käytännössä tuo haave jää kuitenkin yleensä vain loppuaplodien jälkeiseksi haihatteluksi, sillä elämässä on niin vähän vapaailtoja ja niin paljon kiinnostavia teatteriesityksiä, ettei uusintakierroksille ole aikaa. Paitsi silloin tällöin. Kävin katsomassa Pienen merenneidon Helsingin Kaupunginteatterissa vuosi sitten sen tultua ensi-iltaan. Vuodentakaiset ajatukseni pääset lukemaan täältä. [...]