Moni lapsuusajan lempikirja on painunut utuiseen unohduksen vaippaan, ainakin suurimmaksi osaksi. Tarinasta ei välttämättä ole enää minkäänlaisia muistikuvia, mutta silti tietyt kuvat voivat olla iskostuneina mielen sopukoihin todella syvälle. Jokin kuva saattoi pelottaa (Disneyn Pahatar esimerkiksi, se vie minulta edelleen yöunet!), toiset kuvat puolestaan olivat niin miellyttäviä ja kauniita, että niitä ihailtiin pitkä tovi. Itse asiassa niin pitkään, että pienimmätkin yksityiskohdat ovat kaivertaneet syvän muistijäljen aivojen syövereihin.
Kuvittajan valinta ei ole suinkaan mikään pieni päätös. Kaunis kansi houkuttaa tarttumaan kirjaan, ja etenkin lapsille suunnatuissa niteissä sisäsivujen kuvilla on tärkeä tehtävä kiinnostuksen ylläpitämisessä ja tarinan elävöittämisessä.
Parhaista kuvituksista ei tietystikään haluaisi luopua. Itse asiassa kokonaan uudet kuvitukset tuntuvat joskus jopa suurilta loukkauksilta lukijoita kohtaan. Esimerkiksi elokuvakannet Onneli ja Anneli -kirjoissa saavat minut vääntelehtimään tuskissani. Maija Karma sen olla pitää! Vuosien varrella myös Anni Polvan Tiina-kirjat ovat saaneet ehostusta kansiinsa, samoin Sinikka ja Tiina Nopolan Heinähatut ja Vilttitossut. Voinette arvata, että kannustan kovaäänisesti lapsuudestani tuttuja kuvituksia.
Muun muassa näistä teemoista puhutaan kirjojen kuvituksiin keskittyvässä Kirjojen kasvattamat -podcastsarjan neljännessä osassa Kuvista kirja tunnetaan.
Bibbidi Bobbidi Book 