Kaisa Haatanen & Sanna Mari Hovi: Monarkian muruset

Suhteeni Britannian ja Ruotsin kuninkaallisiin on jo vuosia ollut hitusen ihmettelevä, mutta silti aavistuksen verran fanittava. Prinsessa Dianan kuollessa olin seitsemänvuotias, ja muistaakseni äitini halusi pitää televisiota auki hautajaisten ajan. Veikkaan, etten ollut kuullutkaan tuosta kruunupäästä aiemmin, joten tunsin itseni hieman ulkopuoliseksi siitä surusta, jota koko muu maailma ympärilläni tuntui kokevan. Prinsessa Victorian häitä katsellessani 20-vuotias minäni pillitti, että pitäisipä joku minulle joskus yhtä koskettavan puheen kuin Daniel. Vajaata vuotta myöhemmin luovutin Jyväskylässä soluasuntoni avaimen aamuvarhaisella ehtiäkseni ensimmäiseen junaan kohti Hämeenlinnaa. Halusin ehtiä katsomaan prinssi Williamin häät, mutta aikaisen herätyksen vuoksi torkahtelin seremoniaa tapittaessani. Kun Williamin ja Katen esikoinen syntyi, oli vastuullani seuraavan päivän Hämeen Sanomien ulkomaansivu. Toimituksessa pyöri kaksi livelähetystä englantilaisen sairaalan edustalta, kun jännitimme, ehtivätkö tuoreen kruununperijän strategiset mitat sivulle ennen kuin lehti lähtee painoon.

Disney-sukupolven edustajana ja vankkumattomana kannattajana jokin prinsseissä ja prinsessoissa kiehtoo minua suuresti. Olen aivan koukussa The Crown -sarjaan, ja ihastelen jokaista uutta kuvaa pikkuisista kuningasperheiden jäsenistä, vaikka heidän nimensä ja ikänsä menevät auttamattomasti päässäni sekaisin. Samaan aikaan en voi kuitenkaan olla ihmettelemättä koko järjestelmää, joka tuomitsee jo syntymässä lapset julkisen katseen alle kahlittuun asemaan. Olemmeko jossain kohtaa tilanteessa, jossa länsimaissa ei ole enää kuninkaallisia, vaan he liittyvät supermarkettien kassajonoihin meidän tavallisten tallaajien kanssa kuten Tuomas Kyrön Kunkku-kirjassa?

Monarkian muruset (2)

Kaisa Haatasen ja Sanna Mari Hovin katsantokulma kuninkaallisiin on pitkälti samanlainen kuin minulla ja varmasti monella muullakin suomalaisella. Prinsessahäitä katsotaan kuohuvaa lipittäen ja prinsessakakkua lusikoiden, mutta vieraiden valtakuntien kruunupäissä on aivan tarpeeksi kimallusta, omia ei edes kaivata. Tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaaksi yltänyt Monarkian muruset – Kaiken maailman kuninkaalliset on rento katsaus meille tutuimpiin, mutta myös ainakin minulle täysin tietämättömyyden udun alle jääneisiin kuningashuoneisiin. Kirja aloitetaan oikeutetusti Britannian kuningasperheestä ja kauniiksi finaaliksi on koottu katsaus Ruotsin kuninkaallisiin. Siihen väliin mahtuu niin eurooppalaisia, aasialaisia, afrikkalaisia kuin arabimaidenkin kuningashuoneita sekä runsaasti tietoa maailman monarkioiden historiasta.

Haatanen ja Hovi ovat onnistuneet niputtamaan kansien väliin valtavasti vuosilukuja ja henkilöiden nimiä uuvuttamatta silti lukijaa aivan täysin. Täytyy kuitenkin tunnustaa, että pitkät nimirimpsut alkoivat jossain vaiheessa mennä päässäni sekaisin, joten tyydyin siihen, etten ihan aina ollut kärryillä kenen siskosta tai pikkuserkusta on kulloinkin kyse. Myös Google pääsi laulamaan, kun monista mainituista hääpuvuista ei ollut teoksessa otosta. Yleisesti ottaen kirjan kirjoittajat ovat kuitenkin onnistuneet saamaan valtavan tietomäärän suhteellisen helposti sisäistettävään muotoon.

Monarkian muruset (1)

Kirjaan on tuotu rentoutta Haatasen ja Hovin marginaaleihin lisäämillä kepeillä huomautuksilla. Niissä ihannoidaan kuninkaallisten urotöitä ja hekumoidaan herkullisia prinssejä. Suurimman osan aikaa tämä letkeä leikittely toimii, mutta myös ylilyöntejä on päässyt mukaan. Vaikka kuninkaalliset on kautta historian nostettu omaan vitriiniinsä tavallisen kansan yläpuolelle, ovat hekin lopulta vain ihmisiä. Siksi esimerkiksi ulkonäön kommentointi ja moittiminen tuntuu hieman mauttomalta. Vai mitä sanotte tästä:

”Etenkin poikkeuksellisen kauniin sisarpuolensa Charlotten rinnalla Alexandra näyttää suorastaan liikuttavan vaatimattomalta ja… noh, saksalaiselta.”

S: ”Tässä nähdään taas, miten äidin kauneus ei pelkästään riitä. Luomme myötäelävän katseemme Hollannin kruununperilliseen.”

K: ”Niin luomme, niin!”

Huomautettakoon vielä, että Monacon ruhtinaskunnan perimysjärjestyksessä kymmentenä oleva Hannoverin prinsessa Alexandra on syntynyt vuonna 1999. Hollannin kruununprinsessa Catharina-Amalia on puolestaan syntynyt vuonna 2003. Nuorten naisten ulkonäön arvosteleminen ei ainakaan minussa kutittele huumorihermoa, päinvastoin.

Pienistä mauttomuuksista huolimatta Monarkian muruset on ehdottomasti kiehtovaa luettavaa edes hitusen kuningasperheiden arkeen perehtyneille. Suosittelen myös antamaan sen joululahjaksi sille läheiselle, joka vaatii koko taloutta hiljenemään kaikkien televisioitujen kuninkaallisten juhlien ajaksi.

allekirjoituslaura

★★★★
Kaisa Haatanen & Sanna Mari Hovi: Monarkian muruset
Johnny Kniga, 2018
Sivuja 398
Luettavaksi kirjastosta

One thought on “Kaisa Haatanen & Sanna Mari Hovi: Monarkian muruset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s