Sankaritarinoita pojille (ja kaikille muille)

Minulla on urakka. Suuri urakka. Hyppäsin viime vuonna Elena Favillin ja Francesta Cavallon aloittaman tosisatukirja-aallon kyytiin, ja sillä tiellä olen edelleen. Kustantamojen katalogien selailu osoitti myös, että todellisten ihmisten sattumuksiin perustuvat lyhyet sadut eivät ole vieläkään loppuu käsitelty ala, vaan syksyllä kirjakauppoihin ilmestyy jälleen lisää tosisatukirjoja. Kaikki kirjoittamani tekstit tosisatukirjoista löydät täältä.

Päädyin aikoinaan vähän vahingossa mesenoimaan Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille) -kirjaa, joten kun sähköpostiini kolahti ilmoitus vastaavan kirjan poikaversiosta, halusin tasapuolisuuden nimissä maksaa oman nimeni myös tämän kirjan tukijalistaan. Se on muuten huomattavasti tiiviimpi kuin tyttöversiossa, mikä kertonee jotain konseptin uutuudenviehätyksen rapistumisesta.

Sankaritarinoita pojille (ja kaikille muille) (4)

Sankaritarinoita pojille (ja kaikille muille) noudattelee tuttua tosisatukirjojen kaavaa. Mukana on useita kirjoittajia ja kuvittajia. Jokaisen sadun päähenkilöstä esitetään ensin potretti, sen jälkeen parin sivun mittainen tarina sekä lopuksi vielä henkilöfaktoja ja sitaatti. Kirjan tarkoitus on purkaa sankareihin liitettyjä yli-inhimillisiä odotuksia. Jälkisanoissa kirjoitetaan näin: ”Tämä kirja käsittelee sankaruutta rajojen rikkomisen näkökulmasta. Miehen malleja tarvitaan lisää, ja etenkin tarinoita, joilla miehuutta rakennetaan.” Sanotaan sen nyt suoraan: tässä tehtävässä kirja ei mielestäni onnistu.

Tosisatukirjojen parasta antia ovat ihmiskohtalot, joista ei muuten kuulisi mitään. Tässä kirjassa on kuitenkin menty sieltä missä aita on matalin, eikä mukana ole kovinkaan monta yllättävää sankaria. Ehdin myös ihmetellä muutamiakin hyvin keskeisiä sankareita Suomen historiassa, jotka eivät ole päässeet sankarikirjaan asti. Esimerkiksi Jean Sibelius sekä kaikki taidemaalarit ja kuvanveistäjät on rajattu kirjan ulkopuolelle. Sankareissa on selkeästi painotettu nykyaikaa, mikä tietoisena valintana on ihan ok, mutta kirjan tarjoamat miehen mallit ovat silti hyvin vajavaiset. Esimerkiksi tieteellinen tutkimus ja klassiset taiteet ovat saaneet lähes kokonaan väistyä, kun taas urheilijoita edustavat kaksi tanssijaa (jos tanssin laskee urheiluksi taiteen sijaan), jalkapalloilija, F1-kuljettaja, koripalloilija, pyörätuolikelaaja, jääkiekkoilija ja freestylehiihtäjä. Väittäisin, että näitä urheilusankareiden malleja tarjoillaan hyvin avokätisesti jo muissakin lähteissä, joten tällaisessa kirjassa voisi kerrankin keskittyä johonkin muuhun. Olisivat soittaneet minulle, mesenaatilleen, niin olisin pistänyt sankarilistan kuntoon.

Vaikka näiden kirjojen ajatuksena on se, että sekä tekstien että kuvien toteuttamisessa on vaihtelua, ovat kirjan tekstit välillä luokattoman huonoja ollakseen oikeaan kirjaan painettuja. Kielikuvat ovat kliseisiä eivätkä tarinat ole kovin koukuttavia. Kirjoittajilla on myös selkeästi ollut hyvin erilaisia näkemyksiä tekstien luonteesta ylipäänsä. Esimerkiksi Perttu Häkkiseen keskittyvä teksti on lähinnä muistokirjoituksen tyylinen katsaus kahden lapsuudenystävän vaiheisiin, ei niinkään sankaritarina suositusta toimittajasta.

Sankaritarinoita pojille (ja kaikille muille) (3)

Kirjan kuvitukset ovat mielestäni tekstejä onnistuneempia, ja niitä katsoo ilolla. Hämmennyin aluksi Kriminaalihuollon tukisäätiön projektityöntekijän Kimmo Gustanfssonin kuvan edessä. Tussilla tehty kuva oli aivan erilainen kuin muiden sankarien potretit, hieman rujompi ja säröisempi. Selitys löytyikin lopulta, sillä muotokuva on tehnyt KRITSin kautta Kimmoon tutustunut katutaitelija Elmo. Hieno ajatus.

Annoin kirjalle tuoreeltaan kolme tähteä, mutta nyt olisin melkein valmis pudottamaan arviosta vielä puolikkaan tähden pois. Mennään kuitenkin alkuperäisellä arvostelulla, sillä kyllä kirjassa on hetkensä. Lukuisten tyttöversioiden jälkeen tällaiselle poikakirjalle on paikkansa, vaikkakin sen toteuttamisessa olisi ollut reilusti petrattavaa.

allekirjoituslaura

★★★
Emmi Jäkkö & Aleksis Salusjärvi (toim.): Sankaritarinoita pojille (ja kaikille muille)
Into, 2019
Sivuja 189
Luettavaksi omasta hyllystä

Helmet-lukuhaasteen kohta 48. Kirja kertoo kuulo- tai näkövammaisesta henkilöstä

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s