
Sofia Pekkarisen Luna 2.0 (Tammi, 2021) oli yksi niistä kirjoista, jotka nostin esiin kevään uutuskirjoja peratessani. Olin jopa hieman yllättynyt, että itse kiinnitin huomiota teokseen, koska en yleensä lue chick litiä tai viihdekirjallisuutta juurikaan, mutta jokin kirjan kannessa ja sen teemoissa sai mielenkiintoni heräämään.
Teoksen päähenkilö Luna kyllästyy eräänä kesänä omaan elämäntyyliinsä: ainaisesta ryyppäämisestä ja juhlimisesta on tullut väsyttävää ja jenkkakahvoihinkin on kertynyt vähän ylimääräistä. Instagramissa sen sijaan fitness-mallit esittelevät täydellisiä keskivartaloitaan ja adoniksen näköisiä miehiään – ja Luna tahtoo samaa. Hän päättää laittaa elämäntapansa kuntoon ja aloittaa Luna 2.0 -projektin. Elämä täyttyy salikäynneistä, Instagramiin kuvattavista aamupaloista ja uudesta miehestä, jonka kanssa salilla käydään alvariinsa.
Mietin jo alkuun, että mitä kohti teoksessa kuljetaan ja pian kävi selväksi, että ei mitään – mutta se ei haittaa! Pekkarinen on onnistunut kirjoittamaan vetävästi siitä loukusta, johon monet nuoret (naiset) tässä ajassa joutuvat: ajattelemaan, että Instagramissa näkyvä elämä on totta ja tavoittelemaan sitä huomatakseen, että siitä ei juurikaan saa tyydystystä. Teos käsittelee ulkonäköä, naisten välistä ystävyyttä ja sosiaalisen median aiheuttamia paineita ajassa kiinni olevalla tavalla, vaikkei ehkä kritisoikaan niitä kovinkaan paljon.
En osaa suhteuttaa lukemaani muuhun genren kirjallisuuteen, sillä lukeneisuuteni varsinkin kotimaisen chick litin parissa on varsin rajallista. Hahmojen väliset suhteet jäivät kenties hieman pinnallisiksi ja joissain kohdissa päähenkilöä olisi tehnyt mieli ravistella. Kaiken kaikkiaan Luna 2.0 oli kuitenkin varsin nokkela ja viihdyttävä, ja sopisi varmasti esimerkiksi lomalukemiseksi tulevana kesänä.

★★ ★
Sofia Pekkarinen: Luna 2.0
Tammi, 2021
Sivuja 344
Luettavaksi kirjastosta
One thought on “Salikiimaa ja ystävyyssotkuja – Sofia Pekkarinen: Luna 2.0”