Minna: Aah, kuinka surkea kirjakuukausi helmikuu olikaan! Elämä oli täynnä kaikenlaista muuta: lomareissua, sairastelua, kamalasti töitä… ja niin vähän lukemista. Sain luettua loppuun vain yhden teoksen, joka oli Elina Jokisen Säröjen kauneus. Teoksessa etsitään omaa sisäistä tarinaa ja vaikka se kuulostaa aikalailla juuri mun jutulle, en lämmennyt teokselle kovinkaan paljon. Tuon kirjan lisäksi kesken on miljoona teosta ja ne kyllä edistyivät helmikuun aikana, mutteivät loppuun saakka.
Maaliskuulta toivon siis ehdottomasti enemmän aikaa lukemiselle ja vähemmän reissaamista ja työtä. Keskeneräisiä teoksia olisi ihanaa saada luettua loppuun ja hieman harkitsen myös vuoden ensimmäisen kirjaostoksen tekoa. Sarah J Maasilta ilmestyi nimittäin uusi osa Crescent City -sarjaan ja se on kutsunut mun nimeä jo jonkun aikaa. Teos on tosin sellainen tiiliskivi, että viime aikojen lukemistahdilla sen tahkoamiseen menee aivan järjettömän kauan. Mutta ehkä kuitenkin hipsin tästä nyt johonkin verkkokauppaan kirjaostoksille…
Helmikuussa luin…
Elina Jokinen: Säröjen kauneus
Yhteensä yksi kirja, jossa 301 sivua.
Laura: Helmikuussa henkilökohtainen elämäni asetti varsin selvät reunaehdot lukemisellemme, sillä muutimme uuteen kotiin. Laatikoita täyttäessä ja tyhjentäessä oli runsaasti aikaa kuunnella äänikirjoja, mutta painetun tekstin ääreen ei oikein ollut aikaa tai voimia asettua. Muutin edellisen kerran keväällä 2019 ja laatikkorumbassa minulle seuraa piti kuulokkeiden kautta Syrjästäkatsojan tarinoita -sarja. Ympyrä tuntui nyt sulkeutuvan nätisti, sillä sarjan viimeiseen osaan valmistautuakseni kuuntelin nyt kaikki yhdeksän aiempaa osaa äänikirjoina, kuusi niistä vielä helmikuun aikana. Kylläpä oli ihanaa jälleen kerran uppoutua Idan perheen tarinaan, vaikka tunnen kasvavaa kauhua sarjan lopetuksen vuoksi. Mitä ihmettä teen, kun en voi joka kevät heittäytyä uuden osan vietäväksi?
Printtikirjojen puolella pysyin lukemisen syrjässä kiinni lastenkirjojen ansiosta. Mörkö Möö ja Mikko Pöö oli kieleltään veikeä ja muutenkin yllätyksellisyydessään ihastuttava. Punni oli herttainen, mutta jätti hieman kädenlämpöisen vaikutelman. Tämän kevään uutuus Kirja joka ei halunnut tulla luetuksi oli puolestaan aivan mielettömän kekseliäs. Kunhan lapsi hieman kasvaa, aion todellakin vetää kunnon performanssin tämän kirjan ääressä.
Helmikuussa luin…
Magdalena Hai &: Saana Nyqvist: Mörkö Möö ja Mikko Pöö
Kirsi Kunnas & Maija Karma: Punni
David Sundin: Kirja joka ei halunnut tulla luetuksi
Yhteensä kolme kirjaa, joissa 92 sivua
Helmikuussa kuuntelin…
Enni Mustonen: Emännöitsijä
Enni Mustonen: Ruokarouva
Enni Mustonen: Ruokarouvan tytär
Enni Mustonen: Taiteilijan vaimo
Enni Mustonen: Sotaleski
Enni Mustonen: Pukija
Kuusi kirjaa, jotka kestivät yhteensä 96,5 tuntia
Blogin puolella helmikuu oli hävettävän hiljainen, sillä emme julkaisseet yhtään uutta postausta. Historiallista toki sekin, tällaista ei ole (ehkä) tapahtunut aiemmin blogimme historiassa. Totaalista hiljaiseloa emme kuitenkaan pitäneet, sillä Instagramissa osallistuimme Anniinan järjestämään #februarysbooks22-kuvahaasteeseen eli julkaisimme uuden kuvan lähes jokaisena päivänä. Lisäksi olemme tietysti olleet aktiivisia Mitä Suomi lukee -tilillä, jota pyöritämme Kirjakauppaliiton puolesta. Kannattaa muuten ottaa tuo tili seurantaan, jos et ole sitä vielä tehnyt. Tuolla tontilla jaamme kiinnostavia näkökulmia kirjakentälle myydyimpien kirjojen näkökulmasta.
Bibbidi Bobbidi Book 