Mitä tehdä, kun lukujumi iskee? – Kolme vinkkiä lukemisen ilon löytämiseen

Olen pyörinyt nyt hieman päälle kolme vuotta aktiivisesti verkon kirjamaailmassa, enkä ole vielä kertaakaan joutunut lukujumin uhriksi – ennen kuin nyt. Olen lukenut lukemattomia (hah) kuvatekstejä ja postauksia ihmisiltä, joita lukeminen ja tutut suosikit eivät enää innosta ja ollut onnellinen siitä, että olen itse säästynyt moisilta tunteilta. Luonnollisesti oli kuitenkin vain ajan kysymys, ennen kuin löytäisin itseni samasta kuopasta ja tuo kuoppa teki ensiesiintymisensä elämässäni noin kuukausi sitten.

Kirjoitin maaliskuun luettujen kohdalla kärsineeni lukujumista loppukuusta, mutta että se olisi jo helpottamassa. Todellisuudessa pääsin melkein ylös kuopasta vain pudotakseni sinne uudestaan. Kärsin tällä hetkellä keskivaikeasta lukujumista: olen viimeksi lukenut kirjan loppuun maaliskuun loppupuolella, TBR-pinossa odottavat kirjat eivät juuri kiinnosta ja jaksan lukea uutta kirjaa luvun tai kaksi ennen luovuttamista. Se tuntuu typerältä, koska kirjoista on ollut minulle niin paljon iloa viimeisen muutaman vuoden aikana. Olen lukenut enemmän kuin koskaan, mutta kaipa tähänkin trendiin täytyy joskus tulla poikkeama.

Yritin voittaa jumin vanhalla tutulla kikalla maaliskuun lopussa: lukemalla ultimaattista romanttista hömppää eli Anna Toddin After-sarjaa. Luinkin ensimmäisen osan kokonaan muutamassa päivässä, mutta huomasin pyöritteleväni silmiäni hahmoille ja juonenkäänteille, enkä erityisemmin nauttinut lukukokemuksesta. Aion silti mennä katsomaan tarinasta julkaistavan elokuvan, kun sen tulee elokuvateattereihin.

Kun vanhan tutun hömpän lukeminen ei ollutkaan avain lukujumiin, totesin, että nyt taidetaan olla aika syvällä suossa. Jumin syitä pohtiessani totesin, että kiireinen elämäntilanne, maaliskuussa ajatuksia hallinnut graduprosessi ja ylipäätään se, että olin oikeastaan vain busy being busy, ovat varmasti tehneet hallaa lukemiselle. Lukeminen ei ole ollut pysähtymistä ja nauttimista alkuvuodesta, vaan pikemminkin suorittamista ja jotain, mitä mä oon aina tehnyt. Näiden ajatusten kautta selkeni ehkä se, että jossain välissä pitää hellittää ja olla armollinen itselleen.

Käytännössä en siis voi antaa mitään uskomattomia taikakeinoja lukujumin selättämiseen, koska painin sen kanssa itsekin. Mutta näitä seuraavia ajatuksia yritän tällä hetkellä soveltaa:

1. Olen armollinen itselleni. Lukemisen on tarkoitus olla kivaa ja hauskaa, sen pitäisi rentouttaa. Jos kirjan tahkoamisesta tulee suoritus, voi sen ihan hyvin pistää alas ja unohtaa hetkeksi.
2. Luen sitä, mitä huvittaa, enkä sitoudu yhteen kirjaan. On ihan ok nappailla pieniä pätkiä omista lempikirjoista tai palata lapsuuden suosikkeihin ja odottaa hetkeä, jolloin lukeminen taas maistuu.
3. Etsin uutta luettavaa. Jos vanhat suosikit eivät innosta, usein uuden kokeileminen saattaa auttaa. Kirjastoreissu tai Suomalaisen Kirjakaupan lahjakorttien kuluttaminen voivat siis tulla kyseeseen. Hyviä suosituksia saa usein kavereilta tai vaikka bookstagramista.

Onko sulla ollut koskaan lukujumia? Miten selvisit siitä? Jutellaan kommenteissa tai vaikka Twitterissä!