Lesbovampyyreja ja polyamoriaa – Sari Luhtanen: Sydän kylmänä (Isadella #1)

Sari Luhtasen Sydän kylmänä saapui Otavan kirjapaketissa elokuun loppupuolella. Olin juuri saanut edellisen kesken olleen kirjan luettua loppuun ja kaipasin jotain helppoa ja nopeaa luettavaa akateemisen tekstin keskelle (mitä teen paljon töissä). Sydän kylmänä vaikutti juuri sopivalle välipalalle ja olin valmis viihtymään kotimaisen nuortenkirjan parissa – mutta lähinnä hämmennyin sen sijaan.

Kirjan premissi on lupaava. Teini-ikäisellä Isadellalla on kolme äitiä ja hän on juuri (jälleen) muuttanut uudelle paikkakunnalle ja aloittanut uuden koulun. Isadellalla on aina sama strategia: hän yrittää pitää matalaa profiilia ja olla hankkimatta kavereita. Kuviksen tunnilla Isadellan eteen osuu kuitenkin Minna, joka alkaa tekemään tuttavuutta. Samaan aikaan Isadellaa kiinnostaa myös koulun säbätähti Fairuz – ja luvassa on tunteiden myllerrystä ja draamaa.

Aloin lukea kirjaa ajatellen, että tulossa on yläasteelle tai lukioon sijoittuva nykyaikainen teinidraama, mutta sain kohotella kulmakarvojani jo teoksen alkupuolella. Isadellan kolme äitiä ovatkin vampyyreja, mitä ei mainita missään teoksen kansiteksteissä. Kirjan kannessa on pieniä viittauksia vampyyreiden hampaisiin ja vereen, mutta ei niin paljon, että kirjaa vaikkapa kirjastossa tarkasteleva ymmärtäisi, että teoksessa on vampyyreja. (Lisäksi ainakin Jyväskylässä teos löytyy nuortenhyllystä ja sen asiasanoissa on lähinnä tällaisia asiasanoja: ”ihastus”, ”muutto”, ”polyamoria”, ”yläkoulu”. Ei siis mitään vampyyrielementistä!) Lisäksi vampirismin käsittely jäi kirjassa varsin häiritsevälle tasolle: äitien vampyyriutta ei juuri käsitelty, eikä vampirismia problematisoitu mitenkään.

Kielellisesti ajattelin jo alkuun, että teksti kuulostaa liikaa siltä, kun aikuinen yrittää puhua kuin teini. Jotkin ilmaisut olivat keinotekoisia ja aiheuttivat itselleni myötähäpeäreaktioita. Myös Isadella hahmona oli loppujen lopulta aika stereotyyppinen kapinoiva teini, jonka persoonasta puuttui syvyyttä ja monipuolisuutta. Se on harmi, sillä teoksen asetelmassa oli tosissaan potentiaalia. Annan teokselle pointseja nimenomaan asetelmasta ja esimerkiksi polyamorian kuvaamisesta, mutta näissäkin asioissa olisi voitu mennä niin paljon syvemmälle. Kaiken kaikkiaan potentiaalia oli, mutta sitä ei hyödynnetty loppuun saakka.

allekirjoitusminna

★★
Sari Luhtanen: Sydän kylmänä
Otava, 2019
Sivuja 187
Luettavaksi arvostelukappaleena kustantajalta

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s