Näin väitöskirjan kirjoittaminen on vaikuttanut lukemiseeni

Jos se jollekulle on vielä epäselvää (tai jos olet uusi täällä, hei!), niin kirjoitan tällä hetkellä journalistiikan väitöskirjaa Jyväskylän yliopistoon. Olen työskennellyt yliopistomaailmassa jossakin kapasiteetissa vuodesta 2016 lähtien ja väitöskirjaa olen käytännössä tehnyt nyt vuoden päivät. Ensimmäinen artikkelini julkaistiin vastikään Digital Journalism -journaalissa.

Väitöskirjan tekemiseen liittyy ymmärrettävästi paljon lukemista. Se on kuitenkin lähtökohtaisesti erilaista kuin se vapaa-ajan lukeminen, josta niin suuresti nautin. Töihin liittyvä lukemiseni tapahtuu usein tietokoneen näytöltä ja luettavana on jokin tieteellinen tutkimus, jota käyn läpi oma tutkimus mielessäni korostuskynä-toiminnolla. Lukemisella on aina jokin päämäärä: selvittää, onko tämä tutkimus relevantti oman väikkärini kannalta, sopiiko se johonkin tämän hetkiseen käsikirjoitukseen, voiko sitä käyttää myöhemmin tai onko se täysin turha juuri nyt.

Suurin osa töissä tekemästäni lukemisesta tapahtuu lisäksi englanninkielellä. Tutkimusalani kirjallisuus julkaistaan pääosin kansainvälisissä journaaleissa, joiden kieli on englanti. Viimeisen vuoden aikana olenkin tarttunut kaikkiin mahdollisuuksiin lukea tieteellistä tekstiä myös suomeksi ja tuottaa sitä itse. (Olin esimerkiksi mukana tässä chatbotteja käsittelevässä artikkelissa.)

Työhöni liittyy siis ylipäätään paljon lukemista ja se on selkeästi muovannut myös vapaa-ajan lukuharrastustani. Luin aiemmin paljon vapaa-ajallani englanniksi, koska toimittajan työssäni olin päivittäin tekemisissä suomen kielen kanssa. Editoin ja oikoluin muiden toimittajien juttuja toimitussihteerinä ja tuolloin englanniksi lukeminen vapaa-ajalla onnistui hyvin. Väikkärin tekeminen on kuitenkin kääntänyt tämän aivan päinvastoin, sillä huomaan nyt hakeutuvani aktiivisesti suomenkielisen kirjallisuuden pariin. En ole koskaan lukenut niin paljon suomeksi kuin kuluneen vuoden aikana.

Väitöskirjaprosessi on myös kasvattanut tietojani ja taitojani tieteellisen tiedon ja siitä tuotetun tekstin arvioimiseen. Nämä taidot purskahtavat joskus pintaan esimerkiksi tietokirjoja lukiessani tai kuunnellessani. Jos tekstissä viitataan tutkimukseen, lähden automaattisesti pohtimaan tutkimuksen toteutusta ja kontekstia. Ja jos kirjoittaja ei anna tekstinsä mukana lähdeviitteitä, saa minulta automaattisesti noottia.

Olen myös lukenut enemmän tietokirjoja kuin aiemmin ja ollut yleisesti ottaen kiinnostuneempi nonfiktiosta kuin aiemmin. Kirjallisuus on aina toiminut minulle pääasiassa pakokeinona todellisuudesta, mutta kenties väikkäriprosessilla (ja monilla muilla tekijöilläkin) on vaikutusta siihen, että lukumakuni muuttuu ja kehittyy.

Millaisia muutoksia sun lukumaussa on tapahtunut vuosien varrella?