Bibbidi Bobbidi Book

Olen moneen otteeseen julistanut, että klassikkokirjat eivät minua juuri kiinnosta, mutta ehkäpä olen lukenut vääränlaisia klassikoita. Vaikka monet kirjallisuuden kaanoniin kuuluvat romaanit saavat minut lähinnä haukottelemaan, lastenkirjallisuuden klassikot vievät minut mukanaan. Kirjoitinkin jo aiemmin Roald Dahlin Matildasta, tällä kertaa vuorossa on Iso kiltti jätti.

Tarina lienee suurimmalle osalle meistä tuttu. Sohvi näkee eräänä unettomana yönä ikkunasta valtavan ilmestyksen. Siis todella valtavan. Niin valtavan, että mystinen hahmo pystyy työntämään jonkinlaisen torven naapurissa asuvien lasten makuuhuoneen ikkunasta sisään. Öinen tirkistely kostautuu, sillä pian Sohvi huomaa jättiläismäisen henkilön napanneen hänet mukaansa. Onneksi kyseessä ei sentään ole verenhimoinen peto vaan Iso Kiltti Jätti eli IKJ. Vaikka jättiläinen on lempeä eikä yhtään verenhimoinen, hän ei voi silti päästää Sohvia takaisin ihmisten maailmaan, tämähän voisi laverrella jättiläisistä muille ihmisille, jotka tulisivat sitten tuhoamaan jättiläismäiset tallustelijat. Sohvi on siis ikuisesti jumittuneena maahan, jossa syödään perskurkkanoita ja juodaan poplimoa. Sohvin kannattaa pitää pää matalana, sillä vaikka IKJ ei himoitse ihmislihaa, muut jättiläiset lähtevät jatkuvasti metsästysretkilleen, ja niille Sohvi olisi mukava pieni välipala.

Iso kiltti jätti on herttaisen hupsu satu, jonka parasta antia on IKJ.n hullunkurinen puhetapa. Hän keksii jatkuvasti uusia sanoja ja sekoittelee tavuja niin, etteivät aikuiset meinaa saada sen puheesta selvää. Mutta minkäs se sille voisi, eihän IKJ ole koskaan päässyt kouluun.

Aivan yhtä suurta vaikutusta Iso kiltti jätti ei minuun tehnyt kuin Matilda, mutta kaikessa kauneudessaan se kyllä varmasti ansaitsee jossain vaiheessa paikkansa kotikirjastossani. Mutta yksi asia minua jäi kirjassa vaivaamaan. Teoksessa puhutaan Suomen presidentissä ja kohtauksia on muutenkin sijoitettu Helsinkiin. Onko suomentaja ottanut tässä vapauksia vai onko Dahl muka oikeasti kirjoittanut tapahtumat Suomeen? Jotenkin olen vahvasti ensimmäisen vaihtoehdon kannalla.

★★★★
Roald Dahl: Iso kiltti jätti
Kuvitus: Quentin Blake
Suomennos: Tuomas Nevanlinna
Art House, 2016
Sivuja 232
Luettavaksi kirjastosta

Helmet-lukuhaasteen kohtaan 1. Kirja on vanhempi kuin sinä

Ps. Wikipedia pelasti minut jälleen sen pidemmältä pohdiskelemiselta. Englanninkielisen artikkelin mukaan IKJ ja Sohvi menevät tapaamaan Englannin kuningatarta, eivät suinkaan Suomen presidenttiä. Mutta tämä herättää jälleen jatkokysymyksen? Oliko tuohon aikaan tapana paikallistaa lastenkirjoja kotimaahan? Enää tuollaista ei varmaan tehdä ainakaan näin räikeästi, vai tehdäänkö?