Maria Jotuni: Huojuva talo

En ole sitten lapsuudessani luukuttamieni kasettikuunnelmien ollut suuri äänikirjojen ystävä. Aina välillä yritän uppoutua luetun tarinan maailmaan, mutta jokin siinä aina tökkää. Kirjastosta lainatulle cd-levypaketille ei olekaan enää kotona soitinta (tämän tajuaminen oli hälyttävää!) tai sitten lukijan äänessä jokin särähtää omaan korvaani. Oikeanlaisen äänikirjan löytäminen on ollut minulle hankalaa senkin vuoksi, että nykykirjoja ääneen luettaessa on kuulijan vaikea päätellä kuka kirjan hahmoista on äänessä. Tämän vuoksi minulta jäi kesken viime syksynä Riikka Pulkkisen Totta.

Tämän kevään aikana olen vihdoinkin kuunnellut loppuun asti ensimmäisen äänikirjan näin aikuisiällä. Yle Areenan valikoimasta päätyi jokin talvinen päivä soimaan Maria Jotunin Huojuva talo. Lean ja Eeron piinallisesta avioliitosta kertova kirja on vahvaa kuunneltavaa. Vaikka teos on valmistunut jo 1930-luvulla, ovat monet sen käsittelemät teemat ja reaktiot edelleen ajankohtaiset. Tapaamme selittää omaa ja läheistemme käytöstä parhain päin, vaikka siihen ei olisi syytä. Henkisen ja fyysisen väkivallan leimaamasta parisuhteesta on ollut vaikea lähteä ennen ja on se raskasta edelleenkin. Joltain osin kertomus nostaa ilmoille menneen maailman pölyjä. Vaikka Lea onkin monella tapaa itsenäinen, kahlitsevat vanhanaikaiset sukupuoliroolit häntä edelleen. Myös henkilöhahmojen ajatukset rakkaudesta ja elämästä ovat nykyajan näkökulmasta tarkasteltuna ajoittain jopa humoristisia.

Jotunin teoksen on Ylelle lukenut Erja Manto, ja tämän kokemuksen perusteella olen valmis siirtymään hänen perässään muidenkin äänikirjojen pariin. Manton ääni on eloisa, mutta myös miellyttävän matala. Hän eläytyy lukemaansa tekstiin, ja vaikka hän ei varsinaisesti äänillä luekaan kuten lapsille satukirjoja, on henkilöhahmoilla eri elämänvaiheissa erilaisia äänenpainoja. Erityisen hyvin Manto eläytyy tyttölasten viattomaan ja pohdiskelevaan puheenparteen. Monella tapaa kirja tuntui mielessäni henkilöityvän jopa enemmän Mantoon kuin Jotuniin. Jos olisin lukenut teoksen itse, olisi se varmasti herättänyt erilaisia ajatuksia. Äänikirjoissa kuten podcasteissakin lukijan ääni on todella merkittävässä roolissa. Jos puhetyyli ei nappaa, kiinnostavakin sisältö jää kuuntelematta.

Kuuntelin äänikirjan kokonaan Yle Areenan mobiilisovelluksella, joka kaipaisi mielestäni vielä hiomista. Oikean kappaleen löytäminen kuuntelukertojen välissä vaati selailua. Kätevintä olisi, että sovellus lähtisi soittamaan tarinaa automaattisesti oikeasta kohdasta play-nappia painettaessa. Toki syy saattaa olla oma huolimattomuuteni, ehkäpä joku teistä osaa sanoa, jos tällainen ominaisuus sovelluksesta löytyykin. Myöskään soittonopeuden kiihdyttäminen ei taida olla Areenassa mahdollista. Tätä kikkaa käyttävät ilmeisesti äänikirjojen himokuuntelijat, ja olisihan sitä tehokkuuden nimissä hauska kokeilla. Yleisesti Areenan äänikirjatarjonta perustuu vahvasti vanhoihin kirjoihin ja klassikoihin. Toisaalta on hyvä, että Areena ei lähdekään kilpailemaan maksullisten äänikirjasovellusten kanssa, sillä kirjauutuuksia kyllä varmasti luetaan äänikirjoiksi muutenkin. Areenan valikoimista puolestaan voi napsia kirjoja, joihin tuskin tulisi itse tartuttua, ja joita ei varmaankaan löydy kovin monesta muusta digisovelluksesta.

Huojuva talo oli Manton lukemana viihdyttävä, mutta ei kuitenkaan niin koukuttava, että olisin jaksanut ahmia teosta kovin nopeaan tahtiin. Työmatkoja paarustaessa äänikirjan kuuntelemiseen meni sen verran pitkä aika, että kirjan alkupään juonikuviot ovat jo iloisesti pyyhkiytyneet pois päästäni. Tämä oli kuitenkin rohkaiseva kokemus, ehkä minustakin vielä tulee äänikirjaihminen. Jotunin tekstissä tuli hyvin ilmi se, kuka milloinkin puhuu, ja minulle sopivan lukijan löytyminen nosti kiinnostusta entisestään. Huojuvan talon koskettavien viimeisten sanojen jälkeen aloin kuunnella heti perään Aleksis Kiven Seitsemää veljestä. Juhani Rajalinin Avarasta luonnosta tuttu ääni on rauhoittava, ja tuo mukavan säväyksen kansallisromaaniin. Teos ei kuitenkaan sovi yhtä hyvin äänikirjaksi kuin Huojuva talo, jokaisen repliikin aloittava puhujan nimi on uuvuttavaa kuunneltavaa etenkin dialogissa.

Mitkä ovat sinun äänikirjasuosikkisi? Millä sovelluksella niitä kuuntelet? Haluan ehdottomasti jatkaa testailuja.

★★★ ½

Maria Jotuni: Huojuva talo
Otava, 1963
Äänikirja
Lukija: Erja Manto
Kuunneltavaksi Yle Areenasta