Teatterissa: Yksi iso pitkä rakkaus Tabermannilla, kiitos

”Mä muistan, kun mä menin eron jälkeen ekaa kertaa kapakkaan.  Baarimikko kysyi, että mitä sais olla. Mä yritin vaikuttaa tosi tyyneltä ja suvereenilta, mutta mun suusta tuli, että: Mä ottasin yhden ison. Pitkän. Mä ottasin yhden ison, pitkän. Mä ottasin yhden ison pitkän rakkauden Tabermannilla, kiitos. Ja pillahdin itkuun.”

En ole aikoihin käynyt Hämeenlinnan teatterissa, mutta kun ohjelmistossa vilahti Tommy Tabermannin nimi, oli kalenteri ja kulttuurisetelit kaivettava esille. Yksi iso pitkä rakkaus Tabermannilla, kiitos -esityksessä mies (Jarkko Tiainen) ihmettelee, mikä siinä Tabermannissa nyt niin naisia kiinnostaa, hänhän oli vain se hauska mies Uutisvuodosta. Nainen (Birgitta Putkonen) siihen sitten vastaamaan, että Tommyhan on erotiikan ylipappi. Ja niinhän hän vähän on. Tabermannin runot muotoilevat rakkaudesta ja seksistä niin kipeän osuvia pieniä tuokiokuvia, että niihin ei voi olla ihastumatta.

Nainen on eronnut pari vuotta sitten ja kärsii ajoittain paikaltaan muljahtavasta polvesta, lonkasta ja sielusta. Mies on puolestaan eroprosessissaan vasta alkumatkalla, täsmällisesti sanottuna kaksi ja puoli viikkoa sitten yhteisestä kodista kesämökille muuttanut. Nämä kaksi elämäänsä uutta rytmiä hakevaa törmää toisiinsa kirjastossa ja myöhemmin baarissa. Tommy Tabermannin runojen viitoittamina he päätyvät mökkisaunaan ja pitkälle matkalle omien ja toisen epävarmuuksien kyytiin. Mukana matkassa kulkevat myös miehen poika (Onni Reilin) ja Pokémon Go.

Hämeenlinnan teatterin Verstas-näyttämöllä esitettävä näytelmä on riipaiseva, mutta myös ajoittain vatsamakkaroita naurunväristyksillä höllyttävä. Pienet nokkelat sutkautukset kurittavat yleisön huumorihermoa etenkin Tiaisen perusmiesmäiseen tyyliin pudoteltuina.

Pieni ja intiimi lava tuo kahden haparoivan keski-ikäisen hyvin konkreettisestikin lähelle katsojia. Välillä olo on hieman kiusaannuttava, kun kaiuttimista kajahtaa tulkintoja Tabermannin eroottisimmista runoista tai kun Tiaisen alastonpukuun kiinnitetty, virkatulta elefantilta näyttävä pieni penis heiluu liikkuessa. Toisaalta sehän kuuluu vähän kuin asiaan, ensimmäiset kohtaamiset ja omien pelkojen asettaminen toisen katseen alle ovat epämiellyttäviä ja kiusallisia hetkiä. Ehkä tässä tosin on kyse myös iästä. Samaistuessani ikäni puolesta ennemmin miehen poikaan on olo hieman kuin teini-ikäisellä joka kurkistelee salaa aikuisten maailmaan.

Yksi iso pitkä rakkaus Tabermannilla, kiitos on viihdyttävä ja koskettava esitys, jonka oivaltavimmat hetket loistavat kirkkaina. Käsikirjoitus olisi kuitenkin kaivannut hieman lisää eheyttä, esimerkiksi pojan osuus oli jokseenkin irrallinen ja tapahtumien kokoaminen lopussa hieman hätäistä. Lisäksi käsikirjoituksessa oli kolme huomioni kiinnittänyttä lapsusta:

1. Syrjäisellä metsätiellä ei tulisi koskaan vastaan samaan aikaan sekä Bulbasauria että Pikachua, vaikka se kuinka antaisi mahdollisuuden likaisiin sanaleikkeihin. Tuntekaa Pokémon Go:nne!
2. Kuinka moni 21-vuotias poika oikeasti heittelisi riettaita vitsejä keski-ikäiselle ja ETÄISELLE isälleen, joka on vasta eronnut?
3. Kuinka moni deittailussa kokematon keski-ikäinen päätyy puolen päivän tuntemisen jälkeen esittelemään raskausarpiaan tuntemattoman mökille? Tai mistäs minä tiedän mitä avioero ja kaksi viskipaukkua saavat keski-ikäisessä aikaan, mutta aika nopeasti tässä edettiin kömpelöstä pelokkuudesta hyvinkin rohkeaan avoimuuteen.

”Jaaha. Alahyllylle laitettu. Aivan törkeetä. Tommy Tabermann ei ole mitään kyykkykirjallisuutta!”

Yksi iso pitkä rakkaus Tabermannilla, kiitos
Hämeenlinnan teatteri
Käsikirjoitus ja ohjaus: Johanna Reilin
Runot: Tommy Tabermann
Rooleissa: Birgitta Putkonen, Jarkko Tiainen ja Onni Reilin
★★★

Kuvat © Tomi Pietilä / Hämeenlinnan teatteri