Nicola Yoon: Kaikki kaikessa

”Sanon itselleni, että en aio katsoa, mutta menen ikkunan eteen heti kun ensimmäinen kilahdus kuuluu. Ollylla on musta kylpytakki ja kaulassa iso hopearisti. Hän toimittaa kahvikakulle ruumiinsiunauksen. En mahda enää mitään. Nauran nauramasta päästyäni. Olly katsoo ylös ja virnistää.”

Nicola Yoonin Kaikki Kaikessa oli osa suurta kirjapinoa, jonka nappasin mukaani työpaikalta joulun alla. Kulttuuritoimitus antoi pois arvostelukappaleitaan ja vaikka kuinka vannoin, etten ota pöydästä mitään mukaan, päädyin kuitenkin kantamaan kotiin kymmenisen teosta. En voinut vastustaa esimerkiksi juuri tätä kirjaa, sillä kopio on hyvässä kunnossa ja tarina on uusi. Lukemisen jälkeen kävi ilmi, että tarina on lisäksi aika söpö.

18-vuotias Madeline ei ole koskaan lähtenyt kotoaan. Hän elää pienessä kotinsa kokoisessa kuplassa äitinsä ja hoitajansa Carlan kanssa. Maddy sairastaa SCID:tä, joka on harvinainen autoimmuunisairaus. Mikä tahansa ulkomaailmassa voi siis laukaista kohtauksen, johon Maddy voi kuolla. Nuori nainen on oppinut olemaan haluamatta mitään oman pienen kuplansa ulkopuolelta ja hän elääkin suojattua elämää, kunnes naapuritaloon muuttaa uusi perhe. Perheen lapsista vanhempi, Oliver, on Maddyn kanssa samanikäinen ja vaikka Madeline on talonsa vanki, hän ja Oliver muodostavat ystävyyden, joka syvenee pian joksikin muuksi.

Rakkaus ajaa Maddyn ja Ollyn teini-ikäisille tyypillisiin hulluihin tekoihin, eikä sydänsuruilta ja maailman epäoikeudenmukaisuudelta vältytä. Madeline on päähenkilönä ihana, vaikka hänen maailmaansa on vaikea samaistua. On hankalaa kuvitella, millaista oma elämä olisi, jos maailmasta olisi oppinut asioita vain kirjojen ja elokuvien välityksellä.

Kaikki kaikessa on nopeaa luettavaa, vaikka kirja on yli 300 sivua pitkä. Useat luvut koostuvat Ollyn ja Maddyn välisistä nettikeskusteluista, joita lukee tavallita tekstiä nopeammin ja seassa on myös hauskoja näytteitä Maddyn päiväkirjojen sivuista. Näillä sivuilla on hauskoja pieniä kuvituksia ja ne tuovat ihanasti esiin Maddyn persoonallisuutta. Lisäksi ne osaltaa kuljettavat tarinaa eteenpäin, eli niitä ei ole tehty ainoastaan sen vuoksi, että kirjaan on haluttu vaihtelevaa typografiaa, vaan kuvituksilla ja erikoisilla tekstivalinnoilla on oikeasti paikkansa kirjassa.

En aio paljastaa tarinan loppuratkaisua tässä, mutta muutama sananen siitä on kuitenkin pakko sanoa. Ratkaisu on muutamien lukemieni arvioiden perusteella jakanut lukijoita. Joidenkin mielestä se menee täysin nappiin, toiset ovat vihanneet sitä. Asetun itse johonkin tähän välille, sillä vaikka lopetus on jossain määrin yllättävä, jäi siitä sellainen olo, että tarinalla olisi voinut tehdä vielä paljon muutakin. Tietysti tässä ratkaisussa jäi tilaa myös esimerkiksi jatko-osalle.

Kirjasta on myös tehty elokuva, jonka traileri on vähintää yhtä söpö kuin kirjakin oli. Toivon, että vielä jonain päivänä pääsen näkemään tästäkin tarinasta tehdyn leffan. Kaikki kaikessa sopii kevyeksi iltalukemiseksi tai esimerkiksi pieneksi välipalaksi kahden rankemman lukuprojektin väliin. Yoon on taattua YA-fiktiota.

★★★
Nicola Yoon: Kaikki kaikessa (engl. Everything Everything)
Käännös: Helene Bützow
Tammi, 2017
Sivuja 316
Luettavaksi omasta hyllystä