Otin Goodreadsin aktiiviseen käyttöön – näin siinä kävi

Yksikään kirjatoukka tuskin on voinut välttyä Goodreads-sovellukselta (tai jos olet, niin kysynpähän vaan, että where on God’s green earth have you been?). Tätä vuonna 2007 perustettua nettisivua ja sovellusta voi huoletta tituleerata kirjanörttien digitaaliseksi Raamatuksi, sillä se muutti lukemisen luonteen yksinäisestä puuhasta sosiaaliseksi tekemiseksi. Goodreads julkaisee vuosittain listaukset parhaista uusista kirjailijoista ja kirjoista, ja nykyään se voi myös vaikuttaa merkittävästi aloittelevan kirjailijan uraan. Esimerkki tällaisesta kirjalijasta on amerikkalainen Colleen Hoover, jonka esikoisteos Slammed esiteltiin onnistuneesti Goodreadsissa. Sen jälkeen Hooverin ura on ollut nousukiidossa ja hänen viimeisimmät teoksensa November Nine ja It Ends With Us ovat puhututtaneet kovasti somen kirjapiireissä.

Siitä huolimatta, että Goodreads on jo vuosia ollut suosittu alusta, en jostain syystä ole itse koskaan päätynyt sen aktiivikäyttäjäksi. (I know, where on God’s green earth have I been?) Kevään aikana päätin kuitenkin, että asiaan tulee muutos: jos aion olla vakavasti otettava kirjabloggaaja ja bookstagrammaaja, täytyy Goodreads ottaa haltuun. Ja bonuksena tästä kokemuksesta saa mukavasti kirjoitettua postauksen, joka ehkä joskus toivottavasti auttaa jotakuta muutakin kuin itseäni.

Vaikka en käyttänytkään Goodreadsia aiemmin aktiivisesti, on minulla ollut tili sivustolla jo useamman vuoden ajan. Liityin sivustolle todennäköisesti vuoden 2015 tienoilla, sillä profiilitiedoissani luki edelleen tänä keväänä, että asun Statesborossa, Georgiassa (siis Yhdysvalloissa, jossa olin vaihdossa syksyllä 2015). Päivitin heti alkuun omat tietoni vastaamaan tätä hetkeä ja lisäsin jopa freesin profiilikuvan. Sivustolle kirjautuminen on mielestäni aina ollut helppoa, sillä tili yhdistyy helposti Facebookiin eikä erilliselle salasanalle ole tarvetta.

Goodreads on suunniteltu alun perin työkaluksi, jolla käyttäjät voivat jakaa oman kirjahyllynsä sisällön ja kirjoittaa arvioita omista kirjoistaan. Näin käyttäjät voivat saada suosituksia hyvistä kirjoista ystäviltään, mikä usein kannustaa lukemaan paljon suuremmalla todennäköisyydellä kuin esimerkiksi pelkkä mielenkiintoinen takakansiteksti. Goodreadsin perustajat, aviopari Otis ja Elizabeth Chandler kertoivat The Atlanticin haastattelussa vuonna 2014, että sivusto lähti kasvuun juuri heidän ystäviensä kiinnostuksen pohjalta ja halusta jakaa hyviä kirjoja.

Profiilitietojen päivittämisen jälkeen aloin taistelemaan hyllyjeni kanssa. Olin aiemmin luonut sovellukseen vain kaksi hyllyä (tai ne olivat olleet jo valmiina?): want to read ja read (eli siis haluan lukea ja luettu). Haluan lukea -hyllyssä oli valmiiksi jo mielenkiintoisia kirjoja, mutta myös sellaisia, jotka olin jo lukenut ja sellaisia, jotka eivät enää kiinnostaneetkaan. Luettujen hyllyyn olin lisännyt jotakin viimeksi vuosia sitten. Siirsin TBR-listalta jo luetut luettuihin, mutta ilman päivämääriä. Sen jälkeen päätin vain aloittaa alusta: lisäsin sovellukseen kaikki tänä vuonna lukemani kirjat ja jatkoin niiden päivittämistä aina kun sain uuden teoksen loppuun. Lisäsin vuosittaiseen henkilökohtaiseen lukuhaasteeseeni tavoitteen 50 luetusta kirjasta. Sen seuraaminen on ollut yksi lempipuuhiani tässä kokeilussa.

Goodreadsin tarkoitus on tehdä lukemisesta sosiaalista. Siinä mielessä sovellus toimiikin hieman kuten Facebook, sillä se asettaa käyttäjän eteen fiidin, jossa näkyy ystävien tekemiä päivityksiä ja tykkäyksiä. Oma fiidini oli aloitusvaiheessa varsin kuollut, sillä minulla oli vain muutamia ystäviä sovelluksessa. Monet suomalaiset bookstagrammaajat ovat kuitenkin aktiivisia Goodreadsissa, joten tiesin, että aktiivisten ystävien löytäminen ei olisi vaikeaa. Suuntasin siis ensimmäisenä jo olemassa olevien kavereideni profiileihin etsimään bookstagramin puolelta tuttuja ihmisiä ja lisäsin heitä kavereiksi. Eikä aikaakaan, kun sovelluksen avatessani fiidi näytti jo eloisammalta ja monipuolisemmalta.

Ystävien karttuessa huomasin avaavani sovelluksen useammin ja selailevani sitä joskus pitkiäkin aikoja kerrallaan. Erityisesti kavereiden vuosittaisten lukuhaasteiden stalkkaaminen on ollut viihdyttävää ja on ollut hauska seurata, miten niissä edistytään. Ystävien tekemistä arvioista ja TBR-hyllyjen lisäyksistä olen löytänyt myös itselleni uutta luettavaa. Törmäsin toukokuussa fiidissä Elle Kennedyyn ja hänen Off-Campus-sarjaansa. Avausosasta Goodreadsiin kirjoitetut arviot olivat lähinnä positiivisia, minkä innoittamani nappasin iPadin mukaan parvekkeelle ja latasin The Dealin. Ahmin kirjasta melkein 200 sivua yhdeltä istumalta ja menin vasta kolmen aikaan yöllä nukkumaan.

Goodreadsin parhaita ominaisuuksia on ystävien kirjoittamien arvioiden ohella Recommendations-osio eli sivu, jossa sovellus suosittelee juuri sinulle sopivaa lukemista. Suositukset poimitaan lukemiesi kirjojen ja kirjoittamiesi arvioiden, sekä muun sovelluksessa tapahtuvan toiminnan perusteella. Goodreads tarjoaa minulle eniten suosituksia contemporaryssa, fantasiassa, romantiikassa ja young adultissa. Siis niissä genreissä, joita luen eniten ja jotka olen merkinnyt sovelluksessa suosikeikseni. Pidän myös ehdottomasti fiidin satunnaisesti ilmestyvistä suosituksista, joissa nostetaan esiin kirjoja genreistä, joita en ole aiemmin juuri lukenut. Tällä hetkellä esimerkiksi matkakirjallisuuden lukeminen houkuttelisi kovasti.

Arvioiden kirjoittamisen makuun en ole vielä kunnolla päässyt. Arvioin lähes jokaisen lukemani kirjan tänne blogiin, joten en ole vielä nähnyt polttavaa tarvetta kirjoittaa samoja arvioita Goodreadsiin (Annan kuitenkin jokaisella lukemalleni kirjalle tähtiarvion sovelluksessa). Samalla näen kuitenkin, että on olemassa joukko teoksia, jotka voisin arvioida sovelluksessa sanallisesti; nimittäin ne kirjat, jotka eivät syystä tai toisesta koskaan päädy tänne Bibbidi Bobbidi Bookiin. En lähtökohtaisesti arvioi täällä sellaisia kirjoja, jotka ovat sarjojen toisia, kolmansia tai n:siä osia, jos en ole aiemmin arvioinut sarjan ensimmäistä osaa blogissa. Toinen kategoria ovat sellaiset kirjat, jotka eivät vain jostain syystä istu meidän aikatauluun tai blogin muuhun sisältöön. Esimerkiksi Elle Kennedyn Off-Campuksesta en ole kirjoittanut täällä blogissa juuri ollenkaan, joten sen voisin harkita arvioivani Goodreadsissa.

En myöskään päässyt sisään lukemisen edistymisen jatkuvaa päivittämistä. Kokeilin sitä ruotsinkielellä lukemani Muumi-kirjan yhteydessä, mutta joka toisella kerralla unohdin päivittää edistymiseni sovellukseen. Erityisen hyvien kirjojen kohdalla ahmin kirjan sellaista vauhtia, että päivittäminen tuntuu turhalta (näin kävi lomareissulla luetulle Off-Campuksen kolmannelle osalle). Toisaalta tässäkin saattaa olla kyse pikemminkin tavasta ja tottumuksesta, johon varmasti ajan myltä oppisi, jos haluaisi.

Kaiken kaikkiaan tunnen, että minulla on vielä paljon opeteltavaa Goodreadsin käyttämisen osalta, jotta saisin siitä kaiken mahdollisen hyödyn irti. Aion kuitenkin jatkaa sovelluksen käyttämistä aktiivisemmin ja lisää ystäviäkin olisi mahtavaa saada. Jos siis haluat seurata lukemisiani ja vaikka tutustua paremmin, niin minut löydät tämän linkin takaa. Intoillaan yhdessä lisää hyvistä kirjoista!

p.s. Tämä postaus aloittaa sarjan, jossa testaamme säännöllisen epäsäännöllisesti erilaisia lukemiseen liittyviä sovelluksia. Seuraavan vuorossa on kirjoihin liittyvä startup Bookstr, joka keskittyy kirjamaailmaan liittyvään uutisointiin. Jos haluat, että testataan jotakin tiettyä sovellusta, niin kerro siitä kommenteissa tai vaikka ig:n yksityisviestillä. Otetaan mielellämme ehdotuksia ja ideoita vastaan!