Bibbidi Bobbidi Book

On kuulkaa kummallista ajatella, että meillä on enää yhteistä Harry Potter -maratoniamme hieman yli kaksi kirjaa jäljellä. Vastahan me aloitimme! Miten tässä osaa taas olla elokuun jälkeen kun näin iso yhteislukuprojekti päättyy?

Tämä lukukierros on ollut monella tapaa aikaisemmista poikkeava. Ensinnäkin olen nyt analyyttisempi kuin koskaan aiemmin ja olen päässyt keskustelemaan kirjojen teemoista teidän kanssanne. Lisäksi lukuvlogien kuvaaminen on saanut minut tarttumaan yksityiskohtiin, jotka olisin luultavasti muuten surutta ohittanut. Koska osa näistä ajatuksista myllertää edelleen päässäni, päätin tarjoilla ne myös teille.

Millainen on Molly Weasleyn salainen elämä?

Weasleyn perheen äiti on rakastava ja lämmin, mutta tarvittaessa myös pippurinen. Kotirouvaksi heittäytynyt Molly tekee kaikkensa, että hänen lapsensa saisivat kaiken tarvitsemansa perheen tiukasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta. Sen mitä punapäinen sisarusrivistö häviää kaapujensa kunnossa, he voittavat kotiruoan herkullisuudessa ja lämpimässä tunnelmassa.

Ilmeisesti Englannissa jäädään helpommin kotiäidiksi kuin Suomessa, joten on ihan ymmärrettävää, että seitsemän lapsen äiti jää hoitamaan kotiin tenaviaan etenkin, kun he pyörivät kotinurkissa aina 11-vuotiaiksi asti. Mutta mitä tekee Molly sitten kun pesä tyhjenee lukuvuosien ajaksi? Perheen kuopus Ginny aloittaa koulun kirjasarjan toisessa osassa, eli Mollyn täytyy enää huolehtia itsensä ja miehensä muonittamisesta sekä siivoamisesta. Miten tällaiseen hiljaiseloon tottuu nainen, jolla ei varmasti ole aiempina vuosina ollut sen siunaamaa lepohetkeä? Onhan hän toki rauhansa ansainnut, mutta osaisiko hän asettua aloilleen?

Veikkaan, että Mollylla on salainen elämä, josta emme Harry Potter -kirjojen puitteissa pääse lukemaan. Enkä nyt tarkoita mitään riettaita tai likaisia salaisuuksia, vaan esimerkiksi kotoa käsin pyöritettävää yhden hengen yritystä, jonka kautta Molly voisi kaupallistaa kehuttuja kodinhoidollisia taitojaan. Tehokkaalla putsausaineella tai kokkausloitsulla Molly korjaisi nopeasti perheen taloudellisen tilanteen. Toisaalta taas Molly on voinut aivan hyvin saada jonkin erikoistehtävän Dumbledorelta. Ehkäpä hän on salainen vakoilija tai viestinviejä? Mollylla olisi totisesti taitoja vaikka minkälaiseen agenttitoimintaan.

Millainen Sirius Mustan elämästä olisi tullut, jos Pottereita ei olisi murhattu?

Vasta tällä lukukerralla tajusin kuinka nuori Sirius oli, kun hänen parhaat ystävänsä murhattiin. Harry kuvailee kummisetäänsä vanhempiensa hääkuvassa komeaksi. Jos Peter Piskuilan ei olisi kavaltanut Pottereita Voldemortille ja kaiken lisäksi passittanut Siriusta syyttömänä vankilaan joukkomurhasta, millaiseen suuntaan Siriuksen elämä olisikaan voinut seilata? Olisiko hän perustanut perheen ja pyytänyt Potterit esikoisensa kummiksi? Olisiko tästä lapsesta voinut tulla Harryn paras ystävä? Mihin työhön Sirius olisi asettunut? Varmasti se elämä olisi ainakin ollut onnellisempaa kuin se minkä Sirius nyt sai.

Miksi ihmeessä ihmiset antavat Severus Kalkaroksen kaikki kauheudet anteeksi?

Tämä voi nyt olla hieman valtavirrasta poikkeava mielipide, mutta yksi always ei mielestäni pyyhi pois kaikkia Kalkaroksen kammottavia tekoja. Kyllä, hän oli päähän potkittu nuori ja suuren rakkauden menettäminen niin sanotulle vihamiehelleen varmasti kyrsii, mutta luoja paratkoon, YRITÄ NYT PÄÄSTÄ SIITÄ YLI!! Ei ole millään tavalla tervetä tai hyväksi roikkua vanhassa rakkaudessa noin tiiviisti ja vielä kaiken lisäksi kehittää pirullinen luonne itselleen. Ei ole mitenkään perusteltua opettajan asemassa nöyryyttää lapsia sillä tavalla kuin Kalkaros teki vuosia. Harryn kohteleminen on vielä aivan oma lukunsa, ja jo se osoittaa mielestäni kuinka kieroutuneet Kalkaroksen ajatukset Lilya kohtaan ovat.

Ei sovi myöskään unohtaa, että ennen Pottereiden murhaa Kalkaros oli Voldemortin uskollisimpia kannattajia. Mihin kaikkiin hirveyksiin hän on noina vuosina syyllistynyt? Voimmeko me oikeasti unohtaa ne noin vaan? Dumbledore näyttää antaneen Kalkarokselle anteeksi ja toki tämä osoittaa uuden lojaliteettinsa myöhemmin, mutta silti. Silti! Kalkaros ei ole itse valmis antamaan anteeksi Jamesille ja tämän isänsä synteihin syyttömälle pojalle, joten miksi meidän pitäisi antaa Kalkarokselle anteeksi ne kaikki hirveydet, joihon hän on syyllistynyt?

Ymmärrän, miksi monet pitävät sitä iänikuista alwaysia riipaisevan kauniina ja romanttisena, mutta minä näen siinä enemmän ongelmia kuin rakkautta.

Olisiko Neville Longbottomista ollut valituksi?

Menen nyt hieman edelle lukumaratonimme lukutahtia, mutta viimeviikkoinen keskustelumme Instagramissa sai minut pohtimaan Nevilleä aiempaa tarkemmin. Jos Voldemort olisi merkinnyt Nevillen vertaisekseen, miten velhomaailman olisi käynyt? Jos oletetaan, että tapahtumat olisivat kulkeneet samalla uralla kuin Harryn kohdalla, olisiko Nevillellä tosiaan ollut mahdollisuutta jo ensimmäisenä vuotenaan Tylypahkassa kukistaa Orave? En usko. En ainakaan ellei Nevillen valikoituminen olisi johtanut hieman ymmärtävämpään kotikasvatukseen. Kirjasarjan edetessä näemme Nevillen kohdalla valtavan kasvun, ja sarjan viimeisessä osassa hän on valmis suuriin tekoihin. Olisiko hän ollut niihin valmis jo nuorempanakin, jos hänen isoäitinsä ei olisi lannistanut häntä elämän ensimmäisten vuosien aikana? Olisiko Dumbledore ottanut hänet siipiensä suojaan ja kasvattanut hänestä Voldemortin voittajan? Vai olisiko paha sittenkin voittanut?

Mitä mieltä sinä olet näistä asioista ja mitkä asiat ovat jääneet askarruttamaan mieltäsi Pottereissa?

Ps. Jos et ole vielä ehtinyt tutustumaan maratontunnelmiini, voit käydä katsomassa tähän mennessä ilmestyneet lukuvlogini aiheesta: HP1, HP2,HP3, HP4.