Onnea Bibobook 4v! Tältä kirjasomettaminen tuntuu meistä juuri nyt

Sunnuntaina rakas kirjablogimme Bibbidi Bobbidi Book täytti neljä vuotta! Olimme toki suunnitelleet valtavaa kansanjuhlaa kirjakauppoihin ympäri Suomen, mutta vallitsevien olosuhteiden vuoksi päädyimme juhlimaan merkkipäivää hyvin pienimuotoisesti. Avaamme teille taas WhatsApp-keskustelumme, sillä juttelimme miltä kirjasomettaminen näin neljän vuoden kohdalla tuntuut. Kiitoksia kaikille teille jotka olette olleet matkallamme mukana, toivottavasti edessä on vielä paljon yhteisiä lukuintoiluja!

Laura: Neljä vuotta tuli täyteen! Mitkä on fiilikset?

Minna: No vähän sellaset, että mihin tää aika oikein edes menee?! Vastahan me istuttiin Teeleidissä miettimässä ulkoasua ja visioimassa tulevaisuutta.

Minna: Entäs sulle?

Laura: Oli kyllä todella outo tunne, kun niitä suunnittelukuvia nousi vastaan Facebookissa. Käsittämätöntä, että siitä on neljä vuotta! Toistaalta kirjasomehommista on tullut niin iso osa arkea ja identiteettiä, että on vähän vaikea muistaa minne sitä kaikki kirja-ajatukset purki ennen näitä kanavia.

Laura: Toisaalta ennen blogin aloittamista niitä kirja-ajatuksia ei edes ollut niin paljon. Mun lukemisharrastus on paisunut valtavasti näiden neljän vuoden aikana.

Minna: Mulla on ihan samanlaisia kokemuksia. Tietoa ja taitoa on karttunut niin monen sekä kirjallisuuteen että someen liittyvän asian suhteen ja se jos mikä on siistiä! Lukeminen on lisääntynyt määrällisesti todella paljon ja väitän, että luen kirjasomettamisen seurauksena myös monipuolisemmin erilaisia kirjoja. Tunnen ja tiedän suomalaista kirjallisuutta laajemmin ja sitä tulee myös luettua nykyisin enemmän kuin ennen blogin aloittamista.

Laura: Kirjasomen yhteisöllisyyden tärkeyden on myös oppinut aivan uudella tavalla. Vaikka tänä vuonna on nähnyt some-tuttuja normaalia vähemmän, on aivan ihanaa tietää, että jos jostain kirjasta haluaa keskustella, varmasti puhekumppanin löytää vaikka Instagramin kautta.

Minna: Se on kyllä ihan totta!

Minna: Tuntuu, että toistetaan vuodesta toiseen tätä samaa laulua, mutta kyllä tässä harrastuksessa on kyse niin paljon muustakin kuin kirjoista. Erityisesti muista kirjaintoilijoista!

Laura: Yhdessä intoilu on tuhannesti mukavampaa kuin yksin hykertely!

Laura: Mä huomaan myös, että mun identiteetti on muuttunut aika paljon sieltä meidän ekasta postauksesta. Pitkään ajattelin, että olen ensisijaisesti kirjabloggaaja ja nämä muut kanavat ovat mukavaa ekstraa. Nyt en ole tästä enää niin varma. Kirjablogit ovat omia saarekkeitaan ja niiden kommenttikentissä on varsin hiljaista. Kirjatube on viime aikoina noussut mulle ehkä rakkaimmaksi ja mieluisimmaksi kanavaksi. Kirjagramin puolella saa taas kokea sitä yhteisöllisyyttä.

Laura: Ehkä blogi on jotain ”pysyvämpää”, pitkien tekstien pariin voi sekä kirjoittaja että lukija palata vaikka vuosien päästä. Intagramin ja Youtuben puolella vallitseva vuorovaikutus tekee niistä kuitenkin arjessa läheisempiä kanavia.

Minna: Hauskaa, että neljässä vuodessa moni asia on muuttunutkin, vaikka aika tuntuu hujahtaneen niin hirveää vauhtia. Omalla kohdalla käytän edelleen sujuvimmin kirjabloggaajan titteliä, mutta toisaalta käsitän sen kyllä nykyisin ihan hirveän laajaksi. Juttelen kirjabloggaajan ominaisuudessa kirjoista ja kirjallisuudesta ihmisten kanssa blogin lisäksi monissa eri somekanavissa sekä ihan oikeassa elämässä kasvokkain. Bloggaaminen on itseasiassa meillä töissä usein esillä, koska työkaverit lukevat meidän blogia ja bongaavat sieltä lukuvinkkejä. Meidän postaukset nousevat siis keskustelunaiheiksi esimerkiksi lounaspöydässä suorastaan hämmentävän usein!

Laura: Onpa ihana kuulla! Välillä sitä miettii, että lukeeko kukaan niitä postauksia. Kävijät toki näkyvät tilastoissa, mutta tällainen live-kommentointi on aivan timanttista!

Minna: Blogia ajattelen tällä hetkellä hieman myös arkiston näkökulmasta. Sinne on kiva kirjata tuntoja kirjasta ja palata niihin myöhemmin – sekä tuottaa sellaista sisältöä, joka on relevanttia vielä vaikka kahden vuoden päästä jollekin uudelle lukijalle, joka eksyy meidän blogiin vaikka Googlen kautta. Instagram on enemmän tässä ja nyt ja ainakin itselle väline vuorovaikutukseen muiden kirjaintoilijoiden kanssa.

Laura: Tuollaista ajattelutapaa olen itsekin soveltanut. Unohdan välillä, millaisia tuntoja jokin kirja on herättänyt, joten muistia on hyvä käydä virkistämässä pidemmän tekstin ääressä.

Laura: On ollut kyllä hauskaa päästä puhumaan ja kirjoittamaan myös kirjabloggaajan ominaisuudessa. Kirjasomettaminen luo ainakin mulle jonkinlaisen kirja-alaan liittyvän identiteetin, jonka turvin ajattelen toimivani sillä samalla kentällä kuin kirjailijat ja kustantamotkin. Julkinen kirjaintoilu on myös johtanut siihen, että ihmiset puhuvat mun kanssa helpommin kirjoista ja pyytävät lukuvinkkejä. Se on ihanaa!

Minna: Niin on! Miten ajattelet, että meidän tekeminen tästä kehittyy ja missä ollaan blogin ja somekanavien kanssa esimerkiksi vuoden päästä ?

Laura: No kyllä meillä vuoden päästä on jo se tuhat tubetilaajaa! Jotenkin toivon, että itse löytäisin myös sitä rentoutta ja vapautta Instagramin puolelle. Olisi kiva jakaa arkisesti omia kirjakuulumisia storien puolelle ja postailla kuvia vähän useammin.

Laura: Entä sä?

Minna: Piti ihan käydä tarkistamassa, että kuinka paljon niitä tubetilaajia onkaan tällä hetkellä (858!) ja väitän, että meillä menee tuhat rikki ennen kuin Bibbidi Bobbidi Book täyttää viisi vuotta!

Minna: Lisäksi toivon tietysti että sekä lukemis- että sometusinto pysyy yllä! Tämä syksy on ollut itselleni niin tahmea, että kaipaan suorastaan tällä hetkellä sitä kirjoihin uppoutumisen fiilistä ja esimerkiksi suurista kuvaussessioista saatavaa esteettistä innostunutta tunnetta. Onneksi nämä ruokkii toisiaan ja kirjasomesta saa usein pontta sekä lukemiseen että somettamiseen.

Minna: Blogin suhteen tietysti uskon ja toivon, että kasvu jatkuu ja yhä onnistutaan innostamaan yhä useampi ihminen kirjallisuuden pariin. 😊

Laura: Mulla on kanssa tämä syksy syönyt sellaista järjestelmällistä tekemistä, mutta nyt kun taas katsoo ennakkoon tulevia video- ja postaussuunnitelmia, niin kyllä tämä harrastus edelleen kipinöi ja kovaa!

Laura: Jotenkin joitain kymmenenvuotiaita kirjablogeja ajatellessa mietin, että me nyt vasta ollaan tällaisia aloittelijoita. Mutta hitsit, kyllähän neljä vuotta on pitkä aika! Ja on huimaa ajatella, että ensi vuonna Bibbidi Bobbidi Book on jo puolen vuosikymmenen ikäinen. Kuinka monta kuvaa, tekstiä ja videota ollaankaan siihen mennessä saatu luotua! Ja ennen kaikkea kuinka paljon jaettua kirjaintoilua ❤️