Loppukirin aika: mitä kuuluu tämän vuoden lukutavoitteille?

Vuoden 2021 lukutavoitteita laatiessani olin raskauden aiheuttaman tautisen luku-uuvahduksen kynsissä ja tiesin vauva-arjen haukkaavan aimo annoksen lukuaikaa. Yritin siis laskea edellisten vuosien varsin kunnianhimoisia lukutavoitteita. Nyt kun vuotta on jäljellä enää kaksi ja puoli kuukautta, aloin pohtia, että rima taisi silti jäädä vähän turhan korkealle. Käydäänpä nyt tavoitteeni läpi kohta kohdalta, josko jotain olisi vielä tehtävissä. Muutamaan Helmet-haastekohtaan voisin muuten kaivata teidän apuanne ja ideoitanne!

Kuuntelen 50 äänikirjaa.
Edellisiltä vuosilta tuttu tavoite ei olisi näillä vaunulenkkimäärillä mahdoton, ellen olisi aina välillä eksynyt podcastien ja kuunnelmien maailmaan. Jos laskin oikein, olen tähän mennessä kuuntelemassa vuoden 25. äänikirjaa. Puolivälissä alkuperäistä tavoitetta ollaan, joten jos en ala kuunnella jotain muutaman minuutin mittaisia lastenkirjoja, niin tuo maaginen 50 kirjan rajapyykki ei tule ylittymään. Ja koska en todellakaan ota näitä tavoitteita liian vakavasti, en ala kikkailla kuunneltuihin täydennystä vilpillisesti, vaan kuuntelen juuri sitä mitä mielin, jäin sitten kuinka kauaksi tavoitteestani tahansa.

Luen 52 printti- ja e-kirjaa.
Viime vuoden Goodreads-tavoitteeksi asetin sata kirjaa. Alkuvuonna tajusin jo laskea tuota tavoitetta kirja viikossa -vauhtiin, mutta alkuvuoden eeppistä lukujumia paikkaillaan edelleen. Olen toivottavasti onnistunut nyt päivittämään Goodreadsin ajan tasalle, ja sovelluksen laskuri näyttää 23 luettua kirjaa. Tällä hetkellä minulla on kesken useampikin kirja, mutta kaikesta huolimatta olen tavoitetahdista 18 kirjaa jäljessä. Tulen luultavasti pääsemään tässä tavoitteessa lähemmäksi maaliviivaa kuin äänikirjoilla, sillä otan mukaan listaan myös osan lapselle lukemistani kirjoista, jotka ovat tietysti huomattavasti nopealukuisempia kuin paksut romaanit. 52 kirjaa taitaa silti jäädä tänä vuonna kaukaiseksi haaveeksi.

Luen kaksitoista hyllynlämmittäjää – tai edes puolet niistä.
Tähtiin on ilmeisesti kirjattu, että kohtaloni on epäonnistua tässä lukuhaasteessa vuodesta toiseen. Joka vuosi valitsen orjallisesti kotikirjastostani kaksitoista lukematta jäänyttä kirjaa, ja joka vuoden lopulla harmittelen, että taas ne unohtuivat. Tämän vuoden hyllynlämmittäjistä olen lukenut – – – nolla kappaletta. Etenkin Fowlin kaksoset ja Muumit kiinnostaisivat, mutta koska tällä hetkellä luen enemmän e- kuin printtikirjoja, tuntuisi hassulta siirtää noiden kirjojen lukemista digimuotoon. Jännityksellä jään odottamaan, miten näiden kanssa käy.

Suorita Helmet-lukuhaaste tuplana.
Ei tarvitse olla matemaattinen nero ymmärtääkseen, että jos olen lukenut melkein 25 äänikirjaa sekä 23 printti- ja e-kirjaa, niin 50-kohtaisen lukuhaasteen suorittaminen kahteen kertaan on aika mahdoton urakka vuoden kahdelle viimeiselle kuukaudelle. Jo aika varhain päätin pudottaa toisen suorituskerran suunnitelmistani ja yhdistin äänikirjat muiden kirjojen kanssa samaan Excel-taulukkoon. Tämä haaste sujuu itse asiassa varsin mukavasti, raksimatta on enää yksitoista haastekohtaa, ja muutamaan niistä olen jo melkein lukenut kirjan. Jälleen kerran pari haastekohtaa aiheuttanevat tuskaa vuoden viimeisinä viikkoina, joten pyytäisin niihin teiltä jo nyt apua.

6. Kirja kertoo rakkaudesta
Tähän kohtaan ajattelin itse asiassa ujuttaa Liv Strömquistin tuoreen sarjakuvan Punaisin ruusu puhkeaa kukkaan, jota luen parhaillaan. Jäljellä on enää hitusen, joten tämän kohdan kanssa ei tule mitään ongelmia.

12. Kirjassa ollaan metsässä
Anniina Mikaman Myrrys olisi ollut tähän kohtaan aivan täydellinen kirja, mutta käytin sen kohtaan 16. Kirjassa eletään ilman sähköä. Aika monessa kirjassa ainakin käväistään metsässä, joten en pidä tätä kohtaa kovin hankalana. Esimerkiksi Jukka Parkkisen Suvi Kinos ja elämän eväät kuittaisi tämän tehtävänannon helposti.

13. Kirja liittyy teatteriin, oopperaan tai balettiin
Tämä kohta ei tunnu ajatuksen tasolla kovin hankalalta, mutta silti tähän asti lukemistani kirjoista vain yksi sopisi tähän kohtaan. Kiinnostavat vinkit otetaan siis vastaan, etenkin äänikirjaversiot voisivat olla otollisia.

18. Kirja kertoo sateenkaariperheestä
Olen kyllä lukenut kirjoja, joissa on sateenkaari-ihmisiä, mutta varsinaisia sateenkaariperheitä (siis sellaisia, joissa on lapsia) en muista tänä vuonna lukeneeni. Jani Toivolan Rakkaudesta kiinnostaisi kyllä kovasti, joten jos siinä vaan puhutaan hänen perheestään, voisin saada kohdan kuitattua miellyttävällä äänikirjalukukokemuksella.

19. Kirjassa leikitään
Tähän kohtaan olen suunnitellut käyttäväni tällä hetkellä kesken olevan Jukka Parkkisen teoksen Suvi Kinos ja puuttuva rengas. Luen sitä ääneen puolisolleni ja vauvallemme, joten lukutahti on varsin verkkainen, mutta olemme jo hyvän aikaa sitten ylittäneet kirjan puolivälin.

23. Kirja, jota luet ulkona
Tämän kohdan vaikeus riippuu siitä, miten hankalan siitä itselleni teen. Tehtävänannon muotoilu mahdollistaa sen, että suoritus hyväksytään, kunhan edes osa kirjasta luetaan ulkona. Tähän kuvaukseen sopisi käytännössä mikä tahansa äänikirja, sillä vähintään jonkin pätkän olen kaikista kuunnellut ulkona lenkkeillessä. Se nyt on ainakin selvää, että tähän aikaan vuodesta ja tässä elämäntilanteessa ei tee mieli köllähtää tuntikausiksi aurinkotuoliin lukemaan. Taidan siis merkata tähän kohtaan seuraavan äänikirjan, joka ei sovi mihinkään muuhun tyhjään kohtaan.

27. Kirjan päähenkilö on eläin
Selvästi en ole lukenut tarpeeksi satu- tai lastenkirjoja, kun tämä kohta on vielä suorittamatta. Ei sillä, toki kai joissain aikuisillekin suunnatuissa kirjoissa voi olla päähenkilönä eläin, mutta huomattavasti yleisempää se taitaa olla tuolla lastenosaston puolella. Nyt kun vielä keksisi, minkä kirjan sitä haluaisi lukea, vaihtoehtoja kun on vaikka ja kuinka.

30. Kirja on julkaistu kirjoittajan kuoleman jälkeen
Tämä kohta on ehdottomasti vaikein kaikista! Ainakin lukuhaasteen Facebook-ryhmään kootun vinkkilistan kirjoista yksikään ei resonoinut. Monet kirjat tuntuvat olevan aika vanhoja, tai sitten tätä kohtaa kierretään esimerkiksi selkomukautuksilla. En todellakaan tiedä minkä kirjan lukisin tähän. Apua! Äänikirjat ovat jälleen korkeimmalla prioriteetilla.

34. Kirjassa tarkkaillaan luontoa
Sopisikohan tähän kohtaan Johanna Venhon Syyskirja, joka minulla on tällä hetkellä kesken? Ainakin voisi kuvitella niin.

35. Kirja, jonka ilmestymistä olet odottanut
Tähän kohtaan on helppo nostaa kirja esimerkiksi tämän syksyn eniten odottamieni kirjojen listalta. J.S. Meresmaan Khimaira ja Piia Leinon Lakipiste ovat hyvin korkealla lukulistallani eli erinomaisia suorituksia tähän kohtaan.

40. Kirjassa kerrotaan eläinten oikeuksista
Tämän kohdan innoittamana olisin vihdoinkin halunnut tarttua opiskelupiireistä tutun Elina Lappalaisen Syötäväksi kasvatetut -kirjaan, mutta sitä ei ole ainakaan BookBeatissa äänikirjana! Ehkä löydän jossain välissä aikaa teoksen e-kirjaversiolle, sillä olen halunnut lukea tämän jo vuosia.

PS. Jos muuten jostain olen ylpeä, niin siitä, että olen saanut kuitattua Helmet-haasteen vakiokohdan eli 50. Kirjaa on suositellut kirjaston työntekijä jo hyvissä ajoin. Vaikka kyseessä on näennäisesti helppo kohta, se jää minulla aina roikkumaan ja saatan suorittaa sen vasta aivan viimeisenä.

4 thoughts on “Loppukirin aika: mitä kuuluu tämän vuoden lukutavoitteille?

  1. Mulla on ihan eri kohdat auki Helmet-lukuhaasteesta kuin sinulla. Tosin olen suorittanut kohdat sarjakuvakirjoilla.

    Luin ”13. Liittyy teatteriin, oopperaan tai balettiin” -kohtaan sarjakuvan Corto Maltesen Nuoruus, josta on tehty teatterinäytelmä. En pitänyt kirjasta alkuunkaan (vaikka Corto Maltesea mulle suositeltiinkin), sillä mä en ymmärtänyt mitään järkiperäistä syytä, miksi väkivaltainen, epämiellyttävä murhaaja piti pelastaa vankilalta ja jos sellaisesta ihmisestä oli tarkoitus tulla Corto Maltesen paras ystävä, mulla ei ole kovinkaan hyvät ensivaikutelmat tästä päähenkilöstä tuon takia.

    ”18. Kertoo sateenkaariperheestä” -kohtaan luin Lepakkoelämää 2:n, missä on tosiaan yksi nainen-nainen pariskunta ja he saivat lapsen ihan 1 kirjan viimeisillä sivuilla. Tästä mä taas pidin kovasti. Alison Bechdelillä on tapana piirtää tarinoita tarinan sisälle, joista ei välttämättä puhuta ääneen.

    ”27. Päähenkilö on eläin” -kohtaan luin niin ikään todella suuren pettymyksen, Musta hevonen Oodi syksylle -kirjan. Mielestäni otsikkokin oli niin harhaan johtava (tämän oli tarkoitus mennä vuodenaika-kohtaan), mutta syksystä puhuttiin vain 3 kuvaparin verran. Ihmettelin syvästi, että Mustan hevosen joku uusi versio oli Sarjakuva Finlandia -ehdokkaana.

    ”30. Kirja julkaistu kuoleman jälkeen” -kohdassa menin vähän sieltä, mistä aita oli matala, mutta hitsit, että oli aivan upea sarjakuva. Parempi kuin alkuperäinen kirja mun mielestä! 😀
    Luin siis Ari Folmanin ja David Polonskyn tekemän versioinnin Anne Franin päiväkirjasta. Siis aivan upea helmi.

    Itselläni on avoimena seuraavat kohdat:

    ”3. Historiallinen romaani” – kohta, johon olen lukenut paljonkin historiallisia romaanisarjakuvia, mutta niillä oli tärkeä tehtävä täyttää vielä kimurantimmat kohdat, joten olen jo lainanut tähän kohtaan Valkoinen tiikeri -sarjakuvan. Luen sen, kunhan saan yhden murheenkryyneistäni luettua.

    ”11. Kertoo köyhyydestä” -kohtaan on pari mahdollista vaihtoehtoa, mutta kirjastossa on odottamassa Basil ja Victoria, jotka ovat katulapsia 1800-luvulta. Tähän on vaihtoehto.

    ”17. Päähenkilön nimi nimessä”-kohta on tyhjä, mutta toisaalta voisin tuon edellisen laittaa tähän myöskin.

    ”24. Kysymys- tai huutomerkki” -kohta on ihan… aaargghhh! Kun jostain syystä näitä kirjoja ei vaan pahemmin löydy sarjakuvakirjoina. Löysin yhden Hark! A vagrant, mutta se oli ihan hohhoijaa, kun en tuntenut niitä kanadalaisia historiallisia suuruuksia, joten sen lukeminen ei vaan napannut. Toinen vaihtoehto on Kirottu sota!, mikä on kiinnostavampi kuin tuo edellä mainittu ja pidän siitä, että kirjan on kirjoittanut sotavastainen henkilö… mutta se on sellaista tarpomista, etten tiedä mitä tehdä. Olen kuitenkin sarjakuvakirjassa, missä on joo isommat sivut, mutta sivuja vain 132 vasta puolessa välissä parin viikon lukemisen jälkeen. Kaikesta huolimatta, tämä etenee edes jollain tasolla. Mitään muita vaihtoehtoja en ole löytänyt, vaikka olen moneen kertaan 3:n eri kirjaston sarjakuvahyllyn käynyt lävitse.

    ”25. kirjoittanut 2 kirjailijaa” -kohtaan otan varmaan Diabolik -sarjakuvan.

    ”29. Henkilön elämä muuttuu” -kohtaan olen jo lainanut jättipaksun ja ison kirjan Näkymättömät kädet, mikä menisi ilmeisesti myös köyhyys-kohtaan. Ymmärtääkseni kirja kertoo pakolaiskriisistä.

    ”42. Satukirja” on hieman aiheuttanut päänvaivaa. Mulla on vaihtoehtoja, mutta en tiedä mihin lopulta päädyn.

    ”43. Ei kerrota päähenkilön nimeä” -kohtaan olen varannut mykän sarjakuvan The Arrivalin, mikä kertoo siis ilmeisesti ainakin maahanmuutosta.

    Olen selkeästi keskittynyt liikaa proosan lukemiseen, ajatuksellä, että sarjakuvia nyt lukee nopeasti… tämä huutomerkki-kysymysmerkki -episodi vain todistaa ihan muuta. Olen ollut jumissa tässä kohtaa yli kuukauden, lähemmäs 2 kuukautta.

    Tykkää

    1. Oho, en tiennyt, että Krohnillakin on Metsänpeitto-niminen kirja. Luin tänä vuonna Inkeri Aulan ja Sanna Hukkasen Metsänpeitto -nimisen sarjakuvan, joka oli todella hieno teos. Vain paksulla tussilla kirjoitettu kauno häiritsi, mutta muuten sarjakuva oli vaikuttava.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s