Minna Rytisalo: Rouva C.

”Minna oli tullut järvikaupunkiin eilen ja ajatellut, miten kaikesta oudolta näyttävästä tulisi tuttua. Kadunkulmiin alkaisi kiinnittyä muistoja samalla tavalla kuin Kuopiossa.”

Minna on muuttanut Kuopiosta Jyväskylään – järvikaupunkiin – opiskellakseen seminaarissa opettajaksi. Hän on jättänyt taakseen kotikaupunkinsa lipevät kosijat sekä isänsä lankakaupan, ja päättänyt keskittyä elämässään kansan sivistämiseen. Seminaarin tiukat säännöt ja opiskelijoilta vaadittu itsekuri koettelevat kuitenkin nuorta Minnaa, joka silloin tällöin haluaisi antaa jalkojensa tanssia.

”He olivat toisiinsa vasta liittymässä olevat ihmiset, joita jokainen päivä lähensi, sillä ehkä sellainen on avioliitto, Minna ajatteli, kahdella sanalla pikaisesti solmittu mutta hitaasti kasvava.”

Minnan elämä kääntyy nurinniskoin, kun lehtori Canth alkaa liehitellä nuorta oppilastaan. Minna torjuu jo kerran kosinnan, mutta salakavalasti hänenkin rintaansa syttyy liekki, joka kipunoi punaa poskille ja hymyn huulille. Lehtorin ja oppilaan yhteiset kävelyretket tuovat kaksi ihmistä yhteen, ja pian on aika vaihtaa kihlat – sittenkin.

Rouva C (3)

”Oli ensimmäinen talvi, ja kuin piirakkapohjan sokeri ja voi he hakivat toistensa äärirajoja, sulivat yhteen ja erkanivat. Jos pehmeää vaahtoa maistaa, siinä voi erikseen tietää kummankin, tuntea kielellään sokerin murut, eivät ne ole kadonneet, vaikka kahdesta tuli yksi. Vaahto oli väriltään heidän puolivälistään, vaaleampaa kuin munan keltuainen mutta tummempaa kuin sokeri. Sitä ei vihkivalasta arvaisi, Minna ajatteli. Kun kaksi muodostaa yksikön, kummankin on annettava tilaa toiselle.”

Ajan tavasta poiketen Minna päättää jatkaa seminaarissa avioiduttuaankin, hän ei nimittäin halua jäädä Ferdinandin pikkuiseksi kotirouvaksi. Minna haluaa antaa tiedon tallentua muistiinsa, ja antaa ajatustensa liitää paperille, onhan hän miestäänkin taitavampi sananiekka. Ferdinand on kertonut, että pienellä biologisella suunnittelulla lapsimäärä pysyy aisoissa, ja niin he molemmat voivat keskittyä omiin tavoitteisiinsa. Minnan kauhuksi Jumalan käsky täyttää maa näyttäisi heidän kohdallaan olevan kuitenkin biologiaa vahvempi, sillä edellisen vauvan vartuttua taaperoksi, alkaa uusi elämä kasvaa Minnan sisällä. Aina vain uudestaan ja uudestaan. Noina vuosina Minna poistuu myös kotitalonsa lämmöstä, ja huomaa maailman rumuuden ja epäoikeudenmukaisuuden. Eikä hänen kasvava perheensäkään välty surulta ja kuolemalta. Masennus kaataa Minnan välillä vällyjen väliin, kunnes taas tarmokkaampi ajanjakso nostaa hänet taistelemaan omien arvojensa puolesta.

”Seuraavalla kerralla olisi erilaista. Lapsia vain tulisi. Niitä löytyisi uuninluukun takaa, saunan lauteiden alta, yksi olisi rappusillakin ja toinen ilmestyisi eräänä lauantaina leivinliinan alle, paisuisi siellä kuin komea pulla ja olisi yhtäkkiä valmis maailmaan.”

Minna Rytisalon Rouva C. on ehdottomasti yksi tämän syksyn kirjatapauksista! Rytisalon esikoisteos Lempi (2016) nosti odotukset toista kirjaa kohtaan korkealle, mutta tällä kertaa se ei tehnyt hallaa lukukokemukselle – kirjailija lunasti kaikki odotukseni. Kuvitteellinen tarina Minna Canthin elämästä ennen paluumuuttoa Kuopioon ja lukuisia Suomea järisyttäneitä kirjoituksia perustuu osittain faktoille, mutta Rytisalo on ottanut historiallisissa faktoissa vapauksia ja värittänyt tarinaa oman mielikuvituksensa mukaan.

Minua oikein harmittaa, ettei tätä kirjaa ollut vielä silloin, kun vietin enemmänkin aika Jyväskylän Seminaarinmäellä punatiilisten rakennusten lomassa. Opiskeluaikoinani en jostain syystä tajunnut kunnolla Minna Canthin roolia Jyväskylän historiassa, muta Rytisalon avulla tämä ajanjakso herää aivan uudella tavalla henkiin. Ajatukseni uuteen, vieraaseen kaupunkiin muuttamisesta aivan yksin olivat pitkälti samanlaiset kuin Minnalla. Vuosien varrella kadunkulmiin kiinnittyi hänen muistojaan, omina opiskeluvuosina kaupunkiin tarttui puolestaan palasia minun tarinastani. Vaikka Jyväskylämme ovat hyvin erilaiset, olemme me molemmat ihailleet Jyväsjärven välkettä ja Harjun huojuvia puita. Minun silmissäni Rouva C. on myös jonkinlainen ylistyspuheenvuoro Jyväskylälle, vaikka 1800-luvun loppupuolella kaupungissa vallitsi oma kurjuutensa.

”Elämä on arkea ja meteliä ja hiekkaa lattialla mutta silti ei saisi unohtaa katsoa toista, ja Minna huomasi yhtäkkiä, että kun pelkää toisen puolesta, pelkää oikeastaan itsensä puolesta.”

Kuten ehkä huomaatte, olen poiminut postaukseen paljon enemmän sitaatteja kuin tavallisesti. Se johtuu yksinomaan Rytisalon ainutlaatuisesta tavasta tallentaa pienet hetket ja ajatukset hauraina paperille. Rytisalon kirja on kuin herkkä, mutta värikäs akvarelliteos – siveltimenvedoissa on jotain ainutkertaista, hentoista, mutta myös tavattoman voimakasta. En edelleenkään erityisesti pidä Rytisalon tavasta olla merkitsemättä sitaatteja, mutta toisaalta olen oppinut ymmärtämään valintaa. Rajut välimerkit horjuttaisivat muuten niin kauniisti soljuvan tekstin tasapainoa. Samasta syystä volterkilpimäiset pitkät lauseet eivät tunnu raskailta, nehän ovat vain paperille tallennettuja ajatusketjuja.

Rytisalolla totisesti on kirjoittamisen lahja. Painaessani kirjan kannen kiinni viimeisen sivun jälkeen haikeus täytti minut. En haluaisi jättää taakseni tätä Rytisalon luomaa maailmaa, en näitä rakkaiksi muodostuneita ihmisiä. Kirjan Minna ei ole pilkulleen oikea kuvaus suuresta suomalaisesta kirjailijasta, mutta aika lähelle uskon Rytisalon päässeen. Hurraa molemmille Minnoille!

”Minnan sisällä tuuli kaatoi puita ja lennätti oksia. Oli alkanut myrsky joka ei loppuisi milloinkaan.”

allekirjoituslaura

★★★★½
Minna Rytisalo: Rouva C.
Gummerus, 2018
367 sivua
Luettavaksi kirjastosta

Mainokset

24 kommenttia artikkeliin ”Minna Rytisalo: Rouva C.

  1. Laura sanoo:

    Fiktiivisenä teoksena tämä oli kieltämättä hurjan kaunis, paikoin ehkä jopa niillä rajoilla keikahtaako liiankin kauniiksi. Samaistun silti rakkauteen Rytisalon kieltä kohtaan, hänellä on aivan omanlainen rytminsä ja tapansa kuvata henkilöhahmojaan, välillä heidän itsensä kautta, välillä muiden avulla peilaten.

    Oikeaan Minnaan sekoitettuna tämä taas tuntuu ehkä vähän ongelmallisemmalta, mutta toisaalta Rytisalo painottaa jatkuvasti tämän olevan hänen fiktiivinen versionsa Minna Canthista. Niin se toimiikin, ulkokirjallisista asioista lähinnä hämää kun tätä kuulee joskus elämäkertaan sekoitettavan. Mutta ehkä se on omaa hämmennystäni se, se ei ole kovin montaa muuta lukijaa tuntunut häiritsevän. 🙂

    Tykkää

    • Laura / Bibobook sanoo:

      Mulla tuli varsinkin kirjan alussa jatuvasti tarve lähteä googlaamaan kirjan yksityiskohtia. Onko tämä totta? Tapahtuiko todellakin näin? Mitä pidemmälle kirja eteni, sitä vähemmän nuo kysymykset enää mielessäni kummittelivat. Minulle Minna Canthin vaiheet Jyväskylässä ovat sen verran tuntemattomat, etten osannut nähdä ristiriitaa toden ja tarinan välillä, sillä tietoahan minulla ei aiheesta ole. Kirjan lopussa olevat tarkennukset joistakin Rytisalon ottamista vapauksista olivat hyvä lisä teokseen, ja antoivat vastauksen ainakin joihinkin pohtimiini seikkoihin.

      Tykkää

      • Laura sanoo:

        Minulle kävi oikeastaan aika samoin, kirjan edetessä sen lumo vei niin mukanaan, ettei enää tarvinnut kyseenalaistaa! Ehkä tää fiktion ja faktan välinen suhde kiinnostaa erityisesti siksi, että Rytisalon Canth ei vastannut lainkaan omia mielikuviani Minna Canthista (ja tästä itseasiassa omassa Rouva C -postauksessani pohdinkin mahdollisia syitä). En kuitenkaan sano, että ”oma” Canthini olisi yhtään oikeampi, tämän huomaaminen oli oikeastaan aika tärkeäkin osa lukukokemustani. Jäin kiinni aika kapeasta feministi-kuvasta omassa päässäni, ja sitä oli ihan aiheellistakin tuulettaa.. 😀

        Tykkää

      • Laura / Bibobook sanoo:

        Täytyykin käydä katsomassa sun postaus aiheesta, se on mennyt ihan kokonaan ohi. Mun mielikuvat Minna Canthista liittyy vahvasti hänen myöhempiin vuosiinsa. Rytisalon Minna on hyvin erilainen kuin omissa ajatuksissani elävä vanhempi, rouva-Minna, mutta kuittasin sen vain näiden tulkintaan perustuvien hahmojen ikäerolla.

        Tykkää

  2. anukatri sanoo:

    Olen jo lukenut niin monta blogiarviota teoksesta, että melkein olen lukenut kirjankin. Runsaat lainaukset ovat aina arviossa plussaa, eli kiitos niistä. Mullakin historiaa Seminaarinmäellä, ja ehkä siksikin tämä JKL-vaihe Canthin elämässä kiinnostaa. Kuopiosta tiedän enemmän, ja siellä olen käynyt jopa Canth-turistina. Tampere on huomioinut Canthia vähiten, vaikka varmasti senkin ”köyhä kansa” seikkailee hänen kirjoissaan.

    Tykkää

    • Laura / Bibobook sanoo:

      Se näissä ”kauden kuumissa kirjoissa” on vähän ongelma, että ne esiintyvät niin monissa tekstissä, että meinaa kyllästyminenkin iskeä päälle, ennen kuin on ehtinyt edes kirjaa saada näppeihinsä. Mä olin kerrankin hyvissä ajoin uutuuskirjan kanssa, kun sen hyvissä ajoin olin kirjastosta varannut, mutta joitain uutuusteoksia on siirtynyt luettavaksi joskus tulevaisuudessa, kun olen saanut yliannostuksen kirjasta uutisointien ja arvioiden kautta.

      Minusta Jyväskyläkin voisi vähän enemmän markkinoida Minna Canthin vaiheita. Minulla meni pitkään, että opin hänen vaiheensa opiskelukaupungissani. Minna Canthin patsas lakitetaan vappuna, ja pieniä ailahduksia hänestä näkyy muissakin paikoissa, mutta aika vähänlaisesti.

      Tykkää

    • Laura / Bibobook sanoo:

      Tuo on hyvä pointti! Monella on Minna Canthista varmasti ainakin jonkinlainen kuva, jota tutkimusten ja dokumenttien tutkiminen muokkaa aina johonkin tiettyyn suuntaan. On omanlaisensa taito pitää fakta taustalla, mutta antaa mielikuvitukselle kuitenkin sopivasti vapautta lentää tarinan perässä.

      Tykkää

  3. paulinevondahl sanoo:

    Hmm, mun on ehkä pakko lukea kohta ensimmäinen Rytisaloni. Kotimainen kirjallisuus on edelleen omalla lukulistalla paitsiossa, enkä oikein edes osaa sanoa, miksi näin. Postauksen perusteella kuulostaa, ettei se ainakaan laadusta ole kiinni 🙂

    Tykkää

    • Laura / Bibobook sanoo:

      Rytisalo on kyllä kieleltään viehättävä kirjailija! Mulla kotimainen kirjallisuus on aika vahvasti edustettuna lukulistoilla. Tekisi mieli lukea enemmän vähän ”syrjäisempien” kirjamaiden kirjallisuutta. Toisaalta Suomessakin julkaistaan niin valtavasti hyvää kirjallisuutta, että jo siinä on valtavasti mieluista työmaata 😀

      Tykkää

  4. Katriina sanoo:

    Rytisalon Lempi oli aivan mahtava! Tämäkin kirja on lukulistallani. Minua kiehtovat tällä hetkellä historialliset tarinat, jotka kertovat, kuinka tapahtumat olisivat voineet mennä.

    Tykkää

    • Laura / Bibobook sanoo:

      Oletko lukenut Tuomas Kyrön Kunkun ja Antti Heikkisen Kehvelin? Niissä molemmissa rakennetaan aivan mielettömän herkullisella tavalla Suomelle vaihtoehtoinen historia. Niissä toki ajatus viedään todella pitkälle ja muutetaan suuriakin linjoja, tämä Rouva C. puolestaan on ennemminkin tulkinta kuin täysin uusi versio historiasta.

      Tykkää

      • Katriina sanoo:

        Tarkoitin juurikin sitä, että tarinat mukailevat todellisia tapahtumia, kun niiden kulkua ei ihan täysin tiedetä niin ne täytyy tulkita – en siis tarkoittanut vaihtoehtohistoriaa, vaikka onhan sekin toki mielenkiintoista. Olen esimerkiksi lukenut Terhi Rannelan Fraun ja Punaisten kyynelten talon.

        Tykkää

      • Laura / Bibobook sanoo:

        Tuon Fraun olen joskus lisännyt jollekin omalle kirjalistalleni, mutta en ole sen kanssa vielä osunut nokakkain. On jotenkin hykerryttävä ajatus, että kaunokirjaa lukiessaan voi samalla oppia ihan oikeistakin historiallisista henkilöistä ja tapahtumista. Vaikka kuten nyt Rouva C:n kohdalla huomaamme lähdekritiikkiä pitää toki olla rutkasti, kun kirjailijan mielikuvituskin on ollut mukana.

        Tykkää

  5. Elegia sanoo:

    Rytisalon kaunis kieli tuli minulle tutuksi Lempin, joka lumosi minut, myötä. Tämäkin kiinnostaa minua erityisesti Rytisalon kielen ja tyylin takia, ei ehkä niinkään aiheen vaikka sekin tietenkin kiinnostaa. Minulla on henkilökohtainen ”ongelma” näiden fiktiivisten teosten, joissa esiintyy todellisia henkilöitä, kanssa. Pitäisi varmaan lukea tällaisia romaaneja puhtaasti fiktioasenteella ja unohtaa ne esikuvat kokonaan.

    Tykkää

    • Laura / Bibobook sanoo:

      Mieli luo kyllä ristiriitaisuuksia helposti, jos tietää yhtään mitään tosielämän esikuvasta. Tässä kirjassa asetelmaa helpottaa se, että kirja keskittyypuhtaasti Minnan aikaan Jyväskylässä ennen kirjailijanuran voimakkainta ikaa. Ainakin minulle Kuopio-aika on huomattavasti tutumpaa kuin nämä nuoren Canthin ajat. Rytisalon tapauksessa kauniiseen kieleen keskittyminen varmasti myös helpottaa sisäistä tuskaa. Voi, että olisin niin toivonut Finlandia-ehdokkuutta tälle kirjalle!

      Tykkää

  6. Minna Vuo-Cho sanoo:

    En oikein tiedä, miksi en vielä tähän kirjaan ole tarttunut. Ehkä se ei vain ole vielä kävellyt vastaan tarpeeksi konkreettisessa muodossa, tai sitten olen lukenut siihen liittyen jo liian monta innostunutta bloggausta. Pitää antaa hetki aikaa aalloille asettua niin voin lukea kirjan ilman liian vahvoja ennakko-oletuksia ja mielikuvia.

    Tykkää

    • Laura / Bibobook sanoo:

      Anna ehdottomasti tälle kirjalle aikaa, se on sen ansainnut! Huomaan itsekin lykkääväni suresti hehkutettuja kirjoja lukulistalla eteenpäin, ettei oma lukukokemukseni latistuisi muiden sanojen ja heidän asettamiensa ennakko-oletusten takia. Jonkin verran yritän myös tietoisesti vältellä tekstejä ja etenkin arvioita teoksista, joita haluaisin lukea. Palaan niihin sitten vasta luettuani kirjan, niin pystyn helposti vertailemaan omia ajatuksiani ja tulkintojani.

      Tykkää

  7. Amma sanoo:

    Minuakin tämä puhutteli kauniina ylistyslauluna Jyväskylälle, opiskelukaupungille. Muistan ensimmäisenä päivänä Historicaan astuessani ajatelleeni Minnaa ja aina silloin tällöin olin havaitsevinani pitkien hameiden kahinaa kaikuvilla käytävillä.

    Rouva C. oli kaikin puolin kaunis ja sykähdyttävä lukukokemus!

    Tykkää

    • Laura / Bibobook sanoo:

      Täytyisi ehdottomasti lukea enemmänkin Jyväskylään sijoittuvia kirjoja, nyt kun olen sieltä itse muuttanut pois. Kirjassa ihastutti juuri vasta kaupunkiin muuttaneen Minnan pohdinta muistoje syntymisestä. Asuin Jyväskylässä syyskuusta 2010 vuoden 2016 loppuun saakka, ja noina vuosina todella moneen kadunkulmaan ja taloon on kiinnittynyt tärkeitä muistoja. Voi, tulipa yllättävä ja kova Jyväskylä-ikävä tätä kirjoittaessa ❤

      Tykkää

  8. Mari sanoo:

    Rytisalon esikoinen Lempi jätti niin vahvat muistijäljet, että tämä uusi tulee luettavaksi heti kun saadaan tänne Ruotsin kirjastoihin! Jyväskylä onkin muuten ollut nyt tänä syksynä kovasti framilla, Pirjo Hassisen uusimmassa Parit-romaanissa kaupungilla on myös iso rooli.

    Tykkää

    • Laura / Bibobook sanoo:

      Tuo Parit on mennyt ihan kokonaan multa ohi, täytyykin lisätä se lukujonoon! On ihan oma viehätyksensä lukea tuttuihin maisemiin sijoittuvia tarinoita. Vaikka toki Minnan ajoista Jyväskylä on muuttunut paljon, ovat sentään järvi ja harju edelleen paikallaan. Lukiessa voi hyvin sovittaa mielessään askeliaan Minnan kävelyn tahtiin tuttuihin paikkoihin.

      Tykkää

  9. kirsiranin sanoo:

    Samaa mieltä, hurraa molemmille Minnoille!
    Me luimme tämän lukupiirissä ja olimme kaikki ihastuneita. Ensi viikolla mennään joukolla katsomaan Papin perhettä teatteriin ja liput ensi maaliskuun Kansallisteatterin kansanjuhlaan on hankittu. Eli kirja teki tehtävänsä, tarjosi lukunautinnon ja nosti Minna Canthin patsaasta eläväksi nuoreksi naiseksi. Hienoa 175-juhlavuotta kaikille!

    Tykkää

    • Laura / Bibobook sanoo:

      Nyt tuli ihan pakottava tarve päästä itsekin tuonne Kansallisteatterin kansanjuhlaan! Onneksi lippuja on vielä jäljellä, täytyneekin piipahtaa lippukaupoilla. Vaikka mua aina vähän ahdistaa tehdä suunnitelmia noin kauas, kun mitä tahansa voi tulla vielä vastaan. Mutta Minna Canth on kyllä hyvä syy pyhittää maaliskuinen maanantai-ilta teatterille

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s