Teatterissa: Tarkastaja tulee

Kotona vanhempien luona vietetyissä viikonlopuissa parasta on spontaanius ja yllätyksellisyys: tällekään viikonlopulle meillä ei ollut sen suurempia suunnitelmia, mutta päädyimme silti vahingossa koko perheen voimin Kouvolan teatterin uuden jännitysnäytelmän ensi-iltaan. Tarkastaja tulee oli kokonaisuudessaan hieman verkkainen, mutta lopulta monikerroksinen näytelmä.

tarkastajatulee1

Alkuasetelma on yksinkertainen: yläluokkainen englantilainen Birlingin perhe on viettämässä tyttärensä kihlajaisjuhlia eräänä keväisenä iltana vuonna 1912. Juhlan keskeyttää kuitenkin tarkastaja, joka haluaa kuulustella perhettä itsemurhan tehneestä Eva Smith -nimisestä nuoresta naisesta.

Tarkastaja Goolea esittävä Sami Kosola kiteyttää hahmonsa pienet kummallisuudet hyvin. Hahmo tuntuu tuovan esiin jokaisen perheenjäsenen piilevän syyllisyyden ja herättää näissä myös pelkoa ja inhoa omia reaktioitaan kohtaan. Hannele Laaksosen roolityö perheenäitinä on Birlingeistä uskottavin. Omanarvontuntoinen hienostorouva ei hetkeäkään usko tehneensä vääryttä muita kohtaan. Myös Raimo Räty perheenpäänä vakuuttaa.

Ensimmäinen puoliaika liikkuu hitaasti ja vie juonta ennalta-arvattavaan suuntaan. Näytelmän on kirjoittanut alun perin englantilainen J. B. Priestley vuonna 1945 ja kirjoitusajankohta myös näkyy tekstissä monin paikoin. Näytelmän alussa perheen isä kertoo lapsilleen ja vieraalleen, miten maailma on 30 vuoden päästä täysin toisenlainen paikka, kehittynyt ja sivistynyt. Samalla katsoja ajattelee, kuinka oikeassa herra Birling onkaan – ei vain niin kuin hän itse luulee.

tarkastajatulee2

Ennustimme juonenkäänteet väliajalla perheen kanssa ja kuiskailimme toisella puoliajalla toisillemme, kun tarina siirtyi juuri siihen suuntaan kuin olimme ajatelleetkin. Tarkastaja saa satimeen jokaisen perheenjäsenen erikseen ja pitää vielä palavan loppupuheenvuoron ennen poistumistaan: ”Ihmiskunta tulee oppimaan läksynsä tulessa, veressä ja ahdistuksessa.” Tarkastajan poistuttua alkaa näytelmän kiinnostavin osuus.

En halua paljastaa mielenkiintoista loppuratkaisua, joten tyydyn vain sanomaan, että se herätti meidän perheessä paljon keskustelua. Mietimme kuka oli lopulta syyllinen, mistä Goolen hahmossa oikeastaan olikaan kysymys ja miten taidokkaasti tarina loppuikaan. Kotona näytelmän jälkeen oli vielä pakko lukea tarinasta lisää ja selvittää, mitä muut olivat siitä ajatelleet.

Kokonaisuudessaan tarina oli myös erittäin kantaaottava. Se käsitteli yhteiskuntaluokkia ja naisen asemaa ajalleen tyypillisellä tavalla, mutta kuitenkin varsin radikaalisti. Birlingin perhe joutuu tarinan aikana syyllisyyden kurimukseen, johon kuka tahansa voi pienemmässä mittakaavassa samaistua. Samalla se kuitenkin kritisoi yläluokan hienostelua ja elämäntyyliä ja vertaa sitä työväen oloihin.

Lopputulema tästä kaikesta on se, että olin menossa katsomaan hassun hauskaa jännitysnäytelmää, jossa poliisi selvittää murhaa, mutta päädyinkin näkemään kantaaottavan ja ajatuksia herättävän tarinan sen sijaan. Ei mitään kevyttä lauantai-illan katsottavaa, mutta hyvä siitä huolimatta.

allekirjoitusminna

★★★
Tarkastaja tulee
Kouvolan teatteri
Ohjaus ja lavastus: Henrik Timonen
Pukusuunnittelu: Leila Kosonen
Rooleissa: Raimo Räty, Hannele Laaksonen, Emma-Sofia Hautala, Sasu Junkkari, Panu Poutanen, Rebecca Viitala ja Sami Kosola.

Kuvat © Nadi Hammouda / Kouvolan teatteri

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s