On jälleen yhden vieraspostauksen aika ja sen takana on, kukapa muukaan, kuin ihana Ulla. Ulla on ilahduttanut meitä jo kahdella bookstagram-teemaisella postauksella tänä vuonna ja luet parhaillaan kolmatta. Toivottavasti nautit seuraavasta tekstistä, sillä siinä sukelletaan syvälle bookstagramin ja valokuvaamisen maailmaan! – Minna
Miten syntyy kaunis bookstagram-teema? Kuinka kuvat kannattaisi käsitellä? Tässä postauksessa sukelletaan bookstagrammaajan työskentelyprosessiin, pohditaan kauniin feedin luomisen saloja sekä kuvanmuokkauksen kimurantteja kiemuroita. Jos pohdiskelet vielä, mitä bookstagram-ilmiöllä tarkoitettiinkaan, käy lukemassa ensimmäinen aiheesta kirjoittamani postaus täältä. Mikäli puolestasi kaipaat vinkkejä, miten saat bookstagram-tilillesi lisää seuraajia, tämä postaus voisi olla mieleesi.
Omalla kohdallani bookstagram-prosessi lähtee ideasta: olen lukenut kirjan tai olen lukemassa kirjaa ja haluan ottaa siitä kuvan. Erilaisten sommitelmien, kuvakulmien ja rekvisiitan avulla on mahdollista luoda tuhansia erilaisia kuvia, ja olisin todennäköisesti täysin pyörällä päästäni, ellen haluaisi bookstagram-kuvieni sointuvan Instagram-profiilissani nätisti yhteen. Kauniin feedin tavoitteleminen suuntaa ja rajaa valokuvausprosessia juuri sopivasti.
Keinoja saada valokuvat näyttämään kivoilta toistensa vieressä, on monia. Jotkut saavat yhtenäisyyden aikaan valitsemalla yhden filtterin, jonka he laittavat kaikkiin kuviin. Näin kuvien välille syntyy visuaalinen yhteys, mikä näyttää esteettisesti miellyttävältä. Toiset valitsevat jonkin värimaailman, jota lähtevät noudattamaan kuvissa, tai jonkin taustan, jota vasten jokainen kuva otetaan. Tarinannuppuja-bookstagramin kuvissa luon yhtenäistä teemaa kuvien välille väreillä sekä toistamalla tiettyjä elementtejä kuvissa. Seuraavassa kuvassa näkyvät peruselementit, joista kuvani koostuvat.
Kaikki lähtee luonnollisesti kirjoista (1). Kaikki teokset eivät kuitenkaan pääse bookstagramiini, vaan sinne valikoituvat ainoastaan näyttävimmät ja esteettisimmät opukset. Kannet eivät myöskään näy jokaisessa kuvassa, vaan toisinaan kirjoista näkyy ainoastaan selkämykset tai pelkät valkoiset sivut. Liki kaikissa bookstagram-kuvissani on valkoinen tausta, jonka saan aikaiseksi ottamalla kuvat valkoisen mekkoni tai villaneuleeni päällä (2). Toisinaan käytän kuvissa taustana myös sinapinkeltaista tyynynpäällistä.
Käytän kuvissani monia erilaisia elementtejä rekvisiittana. Erilaiset kukat (3) ovat luottorekvisiittani, ja koska neilikat ovat suosikkejani, kuvissani on usein niitä. Viime aikoina olen myös käyttänyt paljon eukalyptuksenoksia (4), joilla saa kuviin hauskaa utuista vihreyttä. Erilaiset lasiesineet miellyttävät myös silmääni, ja käytänkin kuvissa usein kirkasta Kastehelmi-tuikkulyhtyä (5) sekä erilaisia mukeja (6). Osittain poltetut tulitikut (7) ovat ehkä halvin ja hauskin rekvisiittana käyttämäni asia. Vähän aikaa sitten ostin Saksasta sisustusliikkeestä pussillisen kuivattuja appelsiininsiivuja, kanelitankoja ja puutähtiä (8), ja näistä on muodostunut nopeasti jouluinen elementti kuviini. Myös kirjojen sivut (9) sekä jouluvalot (10) toistuvat kuvissani.
Näitä kymmentä elementtiä toistamalla ja uusintamalla on mahdollista luoda lukemattomia erilaisia kuvia. Näin ollen se, että olen valinnut muutamia pääelementtejä kuvilleni ei suinkaan rajoita kuvien suunnitteluprosessia, vaan nopeuttaa sitä. Kun olen päättänyt peruselementit kuvilleni, niitä on myös mahdollista lähteä rikkomaan hallitusti. Toisinaan kuvissani saattaakin esiintyä esimerkiksi funko pop -nukkeja, kuulokkeet, puhelimeni tai tietokoneeni kulma.
Päätettyäni mitkä elementit haluan kuvaani, sommittelen kirjat ja rekvisiitat pöydälle, joka on sijoitettu mahdollisimman lähelle ikkunaa. Kuulun joukkoon, joka vannoo valokuvatessa luonnonvalon tärkeyden nimeen, joten yritän hyödyntää kaiken mahdollisen valon. Talvella tämä on kuitenkin erityisen haasteellista, joten saatan tarvita lisävalaistusta jalkalampusta ja kattovalosta. En kuitenkaan edes harkitse kuvaamista, mikäli en pysty ottamaan kuvia päivän valoisimpaan aikaan eli noin keskipäivän tienoilla.
Otan kuvat järjestelmäkameralla, koska puhelimeni kuvien laatu ei ole kummoinen varsinkaan sisätiloissa kuvattaessa. Tiedän kuitenkin monia ammattilaisia, jotka julkaisevat Instagramissa liki pelkästään puhelimella otettuja kuvia. Kamera ei siis ole vaatimus, mutta itselleni se on välttämättömyys. Kuvaan Canonin EOS 7D mark II:lla ja objektiivinani bookstagram-kuvissa on useimmiten EF-S 24mm f/2.8.
Yritän saada yhdellä valokuvauskerralla otettua 3–8 erilaista kuvaa bookstagramiani varten. Käytännössä teen siis kahdeksan erilaista asetelmaa ja otan jokaisesta niistä vähintään kymmenen kuvaa. Saatan otoksien välillä siirrellä yksittäisiä elementtejä kuvassa, jotta saan parhaan mahdollisen sommitelman esille. Näin minulle syntyy tarpeeksi monipuolista kuvamateriaalia, josta valita parhaat kuvat. Yritän luoda variaatiota kuvien välille sillä, että ylhäältäpäin otetut kuvat, erikoislähikuvat ja sivultapäin kuvatut kirjapinot vuorottelisivat feedissäni tasaisin väliajoin. Omalla kohdallani tämä toimii ja tuo feediin mukavasti vaihtelua, mutta toisaalta olen myös nähnyt hurjan nättejä feedejä, joiden kaikki kuvat on otettu ylhäältäpäin.
Kun kuvat on otettu, siirrän ne puhelimeeni. Muokkaan bookstagram-kuvani liki poikkeuksetta puhelimella Snapseed-nimisellä ohjelmalla. Aloitan yleensä lisäämällä kuvaan valoa ja kirkkautta käyrät-työkalulla. Tämän jälkeen avaan kuvan säätö -valikon, jonka kautta muokkaan lisää kirkkautta, kontrastia, kylläisyyttä ja ilmapiiriä sekä lisään valokohtiin valoa. Vasta tämän jälkeen kierrän kuvan oikeaan asentoon, mikäli se on vinossa sekä rajaan kuvan mieleisekseni. Valkotasapainon osalta lisään kuvaan yleensä hieman kellertävää valoa, joka tehostaa feedini lämmintä tunnelmaa.
Snapseed-ohjelmassa yksi suosikkityökaluistani on sivellin-työkalu, jolla on mahdollista korjata helposti yksittäisiä kohtia kuvasta. Siveltimellä voi kirkastaa tai tummentaa, muuttaa valotusaikaa, lämpötilaa tai kylläisyyttä jonkin yhden valitsemansa kohdan osalta. Itse saatan esimerkiksi käyttää työkalua jonkin häiritsevän varjon kirkastamiseen tai jonkin kirjan kannen värien kylläistämiseen. En yleensä käytä valmiita filttereitä kuvissani. Alla on muutama ennen–jälkeen-kuva, joista näkyy, millaisen prosessin ottamani kuvat käyvät läpi vielä kuvanmuokkausvaiheessa.
Ylemmässä kuvassa näkyy, kuinka olen lisännyt kuvaan valoa. Olen myös terävöittänyt kuvaa, jotta kannen yksityiskohdat tulisivat paremmin esille sekä tehostanut värejä. Alemmassa kuvassa puolestaan valoisuuden ja kirkkauden lisääminen on huomattavin muutos. Kuvaa on myös rajattu siten, että kuvan tärkein elementti eli pöllön kuva on esillä vielä keskeisempänä. Olen myös muokannut valkotasapainoa siten, ettei valo taitu aivan niin siniseen.
Ylemmän kuvan kirkkautta on muokattu huomattavasti. Koska taustan valkoinen huopakangas näyttää alkuperäisessä kuvassa niin tummalta, olen kirkastanut sitä Snapseed-ohjelman sivellintyökalulla. Alemmassa kuvassa rajausta on huomattavasti tiukennettu ja kirkkautta lisätty. Kuvan värisävyjä on muokattu siten, että ne taittuvat violettiin vihreän sijaan. Kuvaa on terävöitetty, jotta kirjeen teksti tulisi paremmin esiin. Kuvaan on myös lisätty kontrastia ja värikylläisyyttä.
Kuten esimerkeistä näkyy, ero muokkaamattoman ja muokatun kuvan välillä on huomattava. Mielestäni kuvankäsittely tai vähintäänkin filtterin lisääminen kuvaan onkin välttämätön askel ennen kuvien lisäämistä Instagramiin. Kuvankäsittelyn tehtävä on varmistaa, että hienon sommittelun lisäksi myös valo ja värit näyttävät katsojan silmiin hyvältä.
Kun kuvat on käsitelty, siirrän ne UNUM-nimiseen puhelinapplikaatioon, jolla voi suunnitella Instagram-feediä ja katsoa, miltä kuvat näyttävät vieretysten. Pyörittelen kuvia ohjelmassa niin kauan, kunnes olen tyytyväinen siihen, miltä kuvat näyttävät feedissäni. Suunnittelen myös kuvatekstit ohjelman avulla ja lisään hashtagit. Ohjelma tallentaa viimeisimmäksi käytetyt tunnisteet, joten hashtagien lisääminen on varsin helppoa.
Tämän jälkeen kuva on valmis ladattavaksi Instagramiin. Prosessi luonnollisesti jatkuu kuvan saamiin kommentteihin vastaamisella, instastoorin päivittämisellä, uusien kuvien ottamisella ja niiden sovittamisella aiempien kuvien joukkoon. Bookstagram on ihana ihana leikki, joka pyörii aina vain, eikä pääty koskaan!
Mitkä ovat sinun parhaat vinkkisi näyttävämpiin bookstagram-kuviin?
Ulla on jyväskyläläinen kirjallisuudenopiskelija ja innokas bookstagrammaaja, joka rakastaa satukirjoja ja itkee, vaikka tarinassa olisi onnellinen loppu. Ullan bookstagram on @tarinannuppuja.
Lue myös Ullan aiemmat bookstagram-postaukset:
Bibbidi Bobbidi Book 
4 thoughts on “Vieraskynä: Vinkkejä näyttävämpiin bookstagram-kuviin”