
Olen viime aikoina lukenut useammankin kirjan, josta minulla on sanottavaa vain muutaman lauseen verran, joten ne ovat jääneet blogiraportoinnin ulkopuolelle. Koska kyse on kuitenkin ihan mallikkaista kirjoista ja etenkin näin kesällä ihmiset tarvitsevat keveitä lukuvinkkejä, tänään tarjoilen teille neljä miniarviota. Vai olisiko midiarvio sittenkin lähempänä totuutta? Pahoitteluni, en oikein osaa tehdä runsassanaisuudelleni mitään. Nämä kirjat ovat myös hyvin lyhyitä tai ainakin nopealukuisia, eli niistä saa suhteellisen pienellä vaivalla merkinnän johonkin lukuhaasteeseen, jos suoritat sellaista tavoitteellisesti.
★★★½
Veera Salmi: Saari
Otava, 2018
Sivuja 350
Luettavaksi kirjastosta
Tämä kirja meni vahvasti epämukavuusalueelleni heti alkuun jo ihan siitä syystä, että kirjan takakannessa ei kuvattu teoksen juonta käytännössä katsoen lainkaan. Minä olen aina hieman hukassa, jos en pääse tiivistelmän avulla tutustumaan kirjaan tai elokuvaan ennen tarinan vietäväksi hyppäämistä, joten tämänkin kirjan kanssa olin aluksi hieman tuuliajolla.
Kirjassa Hansama lavastaa oman kuolemansa päästäkseen aloittamaan elämänsä aivan alusta Saarella, jossa hän voi määritellä kaiken uudelleen. Mukaan tähän suureen seikkailuun lähtee myös kourallinen muita nuoria, jotka ovat omissa kodeissaan jääneet vailla huomiota tai saaneet sitä huonossa mielessä liian paljon – kuka nyt esimerkiksi haluaisi pakkoavioliittoon teini-iässä, jos vaihtoehtona on paratiisisaari? Nuorten matka maailman toiseen kolkkaan vaatii aikaa ja järjestelyjä, ja samalla ydinjoukko tuntee vastuunsa myös kohtalotovereistaan ympäri maailmaa. Nopeasti elämä Saarella muuttuu työksi.
Kirja on raikas ja kevytlukuinen, mutta omaan lukusilmääni särähtivät lukijan rento puhuttelu aina silloin tällöin, sillä nämä kohtaukset katkaisivat varsinaisen tarinankerronnan. Näin on varmasti pyritty koukuttamaan nuoria lukijoita, ja vaikka se ei minuun tehonnut, toivon sen uponneen kirjan varsinaiseen kohderyhmään. Saari ei jätä sen suurempia tunnejälkiä, mutta se herättää lukijan sisällä kytevän seikkailunhalun. Sillä kukapa ei olisi nuorena – ja ihan aikuisenakin – haaveillut paratiisimaisesta paikasta, jonne voisi kadota maailman kurjia asioita Peter Panin tapaan.
★★★
Leena Lehtolainen: Turmanluoti
Kirjakauppaliitto, 2018
Sivuja 128
Luettavaksi omasta hyllystä
Tänä vuonna Ruusun ja kirjan päivän kirjailija oli Leena Lehtolainen, eli luvassa oli katsaus Maria Kallion elämään. Pienoisromaanissa Turmanluoti Marian mies Antti päättää liittyä metsästysseuraan löytääkseen vastapainoa työlleen tutkijana. Kun eräällä metsästysreissulla luoti osuu sarvipään sijaan ihmiseen, on Antti keskellä poliisitutkintaa, eikä Maria tietenkään malta pysyä etäällä johtolangoista, vaikka ne eivät hänelle kuulukaan.
Luin nuorena Maria Kallio -kirjoja antaumuksella, mutta olen huomannut, että nyt jo 20-vuotiaaksi ehtinyt sarja ei enää oikein säväytä. Tarina tuntuu usein kiertävän samaa rataa eikä jännitys pidä samalla tavalla otteessaan kuin ennen. Silti Maria läheisineen kiehtoo, olenhan tuntenut heidät jo monen vuoden ajan. Turmanluoti-kirjassa päästään mukavasti kurkistelemaan poliisin kotielämään ja jopa Antin ajatuksiin, mutta kokonaisuus jäi keskinkertaiseksi. Kertojaääni sekä sen persoonamuoto vaihtuvat välillä epäloogisesti eikä pienoisromaanin kokoa ole ihan onnistuneesti päästy käyttämään. Alussa maalaillaan valtavasti, mutta juonikuviot ratkotaan kirjan lopussa hyvin kiireesti, aivan kuin sivut olisivat loppuneet kesken. Turmanluoti on nopealukuinen kirja, joka kyllä viihdyttää, mutta ei juuri ravistele. Keskinkertaisuudessaan se on kuitenkin huomattavasti parempi kuin viime vuoden pienoisromaani.
★★★½
J. K. Rowling: Tästä alkaa elämä
Otava, 2018
Sivuja 75
Luettavaksi kirjastosta
Helmet-lukuhaasteen kohta 26. Kirja kertoo paikasta, jossa et ole käynyt
Kuinka upeaa olisi, jos itse J. K. Rowling tulisi pitämään yliopistooni valmistujaispuheen! Vaikka ajatukseni on valmistua ensi vuonna, ymmärrän toki, että tällaisen juhlapuhujan saaminen paikalle on sula mahdottomuus. Mutta on se kuulkaas jollekin tapahtunutkin! Pikkuiseen Tästä alkaa elämä -kirjaan on tallennettu kirjailijan puhe, jonka hän piti Harvardista valmistuneelle luokalle. Se korostaa rohkeuden ja ystävyyden merkitystä sekä ajatusta siitä, että yliopiston jälkeen alkaa elämä, jonka kulkuun meistä jokainen voi omalla kohdallaan vaikuttaa.
Rowlingin puhe toimii yllättävän hyvin kirjoitetussakin muodossa – pystyn hyvin kuvittelemaan kirjailijan äänenpainot ja tauot, naurahdan niissä kohdissa kun yleisökin on luultavasti nauranut. Hitusen liikutunkin. Kirjassa on kauniit kuvitukset, mutta niistä huolimatta se on varsin lyhyt. En siis oikein tiedä, millaiselle kohdeyleisölle tämä on suunnattu. Ehkä Rowling-faneille, ehkä vastavalmistuneille? Kyllähän tuon ainakin kerran lukaisee ja kuviakin ihailee, vaikka vähän vierastan ajatusta elämän alkamisesta vasta yliopiston jälkeen.
”Nyt pitää vain vetää syvään henkeä ja siristää silmiä sen verran, että voin kuvitella noiden punaisten viirien juhlistavan maailman suurinta rohkelikkojen luokkakokousta.”
★★★½
Kirsti Kuronen: Pönttö
Karisto, 2017
Sivuja 86
Luettavaksi kirjastosta
Helmet-lukuhaasteen kohta 47. Kirja kerrotaan lapsen näkökulmasta
Sarah Crossanin Yksi-kirjan luettuani päädyin kotiuttamaan kirjastosta muutamankin säeromaanin. Kirsti Kurosen Pönttö kertoo sisälle linnoittautuneesta nuoresta, joka seuraa livevideon avulla elämää linnunpöntössä ja pelkää aikuistumista. Siirtyminen lapsuudesta aikuisuuden porteille tuntuu varmasti monesta pelottavalta, ja Kuronen on nivonut näitä epäluuloja yksien kansien väliin utuisessa säemuodossa.
Verrattuna Crossanin tekstiin Kurosen kirjaa voi luonnehtia varsin runonomaiseksi. Lyhyitä kappaleita on muotoiltu kuten runoja, ja koska kirjan tapahtumat eivät ole suuren suuria, on teoksen fokus vahvasti tunne-elämän epävarmuuksissa ja tuulahduksissa. Heti luettuani kirjan annoin sille tuon yllä olevan 3,5 tähden arvion, mutta enää en kykene tavoittamaan kirjan tuottamaa tunnelmaa. Yleisestikin tuntuu, että olen tähtien suhteen ollut näille kirjoille varsin armollinen. No, ihan mukiinmeneviähän nämä kaikki ovat, vaikka eivät järisyttävää muistijälkeä jätäkään.
5 thoughts on “Näillä neljällä kirjalla saat lukuhaasteeseen nopeasti potkua”