
Ihan jokainen suomalaista kirjablogia joskus lukenut on varmasti huomannut saman asian: kirjablogien sisältö koostuu pääasiassa yksittäisistä teoksista tehdyistä kirja-arvioista. Ja miksipä ei koostuisi, sillä siitähän kirjablogeissa on pitkälti kyse. Alustaa halutaan käyttää lukukokemusten pohtimiseen ja jakamiseen muiden samasta teoksesta kiinnostuneiden kanssa. Tähän väliin heitän kuitenkin provosoivan mielipiteen: kirja-arviot ovat tylsiä.
Kuulen jo, miten vastalauseiden aalto jyllää mielessäsi. ”Kuinka kehtaat? Kirja-arviot ovat blogien suola!” Lue kuitenkin vielä hetki eteenpäin. En väitä, ettei kirja-arvioita pitäisi kirjoittaa. Sen sijaan väitän, että kirjablogia voi tehdä mielenkiintoisemmalla tavalla, joka palvelee satunnaista kiinnostunutta lukijaa huomattavasti arviotulvaa paremmin. Ai miten, kysyt. No, näkökulmaamalla postauksia.
Näkökulmaamisella tarkoitan jonkin kiinnostavan asian etsimistä joko yksittäisestä arvioitavasta teoksesta tai jopa postauksen rakentamista aihe edellä niin, että yksittäinen teos ei olekaan koko tekstin pääpointti, ja tuon kiinnostavan yksityiskohdan/aiheen nostamista postauksen kärkeen. Tässä postauksessa esittelen neljä hyvää syytä toimia edellä kuvatulla tavalla ja kaksi tapaa näkökulmatun postauksen toteuttamiseen.
Miksi postausten näkökulmaaminen kannattaa?
1. Näkökulmaaminen lisää tekstin kiinnostavuutta. Kun arvioitavasta teoksesta tai käsiteltävästä aiheesta on vedetty mielenkiintoisin yksityiskohta heti tekstin kärkeen, lukija kiinnostuu tekstistä ja lukee sen todennäköisemmin loppuun. Tällaisessa tavassa kirjoittaa korostuvat postauksen otsikon ja ensimmäisten lauseiden tärkeys, sillä ne houkuttelevat lukijan tekstin pariin.
2. Näkökulmattu teksti erottuu joukosta. Kirjablogit ovat täynnä arvioita, jotka on otsikoitu kirjailijan ja teoksen nimellä. Oman kokemukseni ja muilta kirjabloggaajilta kuultujen tarinoiden perusteella voin sanoa, että lukija lukee harvoin kokonaan arvion sellaisesta teoksesta, josta ei ole koskaan kuullutkaan. Mielenkiintoisen näkökulman nostaminen esiin houkuttelee lukijan tutustumaan tuntemattomaankin teokseen.
3. Näkökulmaaminen palvelee lukijaa. Näkökulmattu postaus kannattaa yleisesti ottaen rakentaa niin, että teksti lupaa heti alussa jonkinlaista hyötyä lukijalleen. Hyödyn voi tässä tapauksessa käsittää monella tavalla: teksti voi antaa ajattelemisen aihetta provosoivan käsittelytavan kautta, naurattaa humoristisella otteellaan, vinkata self help -kirjoja ja sitä kautta parantaa lukijan elämänhallintaa tai, vaikkapa kuten tämä postaus, opettaa lukijan kirjoittamaan paremmin omaa blogiaan. Lisäarvon antaminen lukijalle on onnistuneen näkökulmaamisen avain.
4. Näkökulmaaminen kehittää kirjoittajana. Kolme edellistä kohtaa ovat käsitelleet näkökulmaamista lukijan suunnasta katsottuna. Prosessilla on kuitenkin hyötynsä myös sinulle bloggaajana. Uusien näkökulmien kehittely arvioihin, aihepostauksiin ja sosiaaliseen mediaan kehittää kirjoittajana. Mielenkiintoisten näkökulmien kehittely vaatii luovuutta ja enemmän työtä kuin tavallisen kirja-arvion kirjoittaminen. Näkökulmattu postaus ei useinkaan synny alle puolessa tunnissa (ellet sitten suunnittele sitä todella pitkälle jo päässäsi). Tekstien syvällisempi pohtiminen ja itsensä haastaminen kirjoittajana kuitenkin kannattaa, sillä pidemmän päälle ne tuovat blogiisi enemmän lukijoita ja parhaassa tapauksessa keräävät blogisi ympärille uskollisen lukijakunnan, joka palaa tekstiesi pariin yhä uudestaan.
Miten postaus näkökulmataan?
Näkökulmaamisen periaatetta voi soveltaa kahdella eri tavalla: kirja-arviossa ja aihepostauksessa. Alla esitellyt tavat näkökulmata eivät todellakaan ole ainoita mahdollisia, vaan pikemminkin isompia suuntaviivoja. Blogi antaa formaattina niin paljon vapauksia, että oikeastaan vain mielikuvitus on rajana siinä, kuinka monia erilaisia tapoja tehdä postauksia keksit.
Kirja-arvion näkökulmaaminen
Lähtökohtana yksi kiinnostava teos, josta haluat kertoa lukijoillesi ja kenties herättää keskustelua.
1. Lähde liikkeelle kiinnostavasta yksityiskohdasta
Tuo kirja-arvion kärkeen jokin kiinnostava yksityiskohta ja joko vihjaa siitä tekstin alussa ja käsittele se myöhemmin tai käsittele se heti alkuun. Mallia voit ottaa esimerkiksi tekstistä, jossa käsittelin Marjaana Jäntin Amorfiaanaa lukukokemuksen vaikeuden kannalta.
2. Vältä sitä, mitä on sanottu aiemmin
Tietyistä uutuuskirjoista kirjoitetaan aina samat asiat. Nevermooria verrataan Harry Pottereihin ja Rupi Kaurin kohdalla muistetaan aina nostaa esiin Instagram. Mieti, miten voit käsitellä suosittua teosta tavalla, joka ei ole täysin samanlainen kuin kaikissa muissa kirjablogeissa.
3. Sovella ismiä
Tämä neuvo muistuttaa lukiossa kirjoitettuja kirjallisuusesseitä, mutta oikein toteutettuna voi toimia erityisen hyvin kirjablogissa. Voit analysoida lempikirjaasi esimerkiksi feminismin näkökulmasta tai vaikkapa jotakin uutuusteosta ja sen esittelemiä kuvia kapitalismista. Itse olen kirjoittanut Stephenie Meyerin Twilightista feministisestä näkökulmasta.
4. Leikittele rakenteella
Arvion ei aina tarvitse olla yhtenäinen teksti. Se voi olla esimerkiksi listaus teoksen inspiroivimmista sitaateista, sarja somenostoja kirjailijan Instagramista tai vaikkapa teosta kuvaava soittolista.
Aihepostauksen kirjoittaminen
Aihepostauksen peruspremissi on erilainen kuin kirja-arvion. Sen sijaan, että kirjoittaisit yhdestä tietystä teoksesta, postaus lähteekin liikkeelle tietystä aiheesta tai ilmiöstä, joka puhuttaa kirjablogimaailmassa tai josta haluaisit itse herättää keskustelua.
Postauksen kirjoittamiseen aihe tai ilmiö edellä ei voi tässä kohtaa antaa kovinkaan suuria neuvoja, vaan pikemminkin esimerkkejä. Me päätimme alkuvuodesta osallistua kirjablogeissa puhuttaneeseen keskusteluun rahasta ja siitä, voiko kirja-arvion kirjoittamisesta maksaa kirjoittajalle. Syntyi kaksi postausta, jotka ovat molemmat 15 luetuimman postauksemme joukossa (osa 1, osa 2). Aihepostauksiksi voidaan myös lukea tietyllä tapaa kirjavinkkauspostaukset, joissa esitellään useampia teoksia, mutta joiden lähtökohta on jossakin teemassa. Toukokuussa julkaistu self help -kirjoja esittelevä postaus kiipeää koko ajan suosituimpien postauksien listalla ylemmäs. Uudemmista teksteistä Lauran tällä viikolla julkaisema postaus lyhyistä kirjoista on toinen esimerkki.
Aihepostauksen lähtökohta voi olla myös tiukasti aikaan ja paikkaan sidotussa tapahtumassa. Yksi blogimme kaikkien aikojen luetuimpia postauksia on viime vuoden Kirjamessuilta kirjoitettu teksti Dan Brownin vierailusta. Se julkaistiin heti seuraavana päivänä tapahtuman jälkeen ja teksti käsitteli ainoastaan Brownin osuutta. Teimme yleispostauksen messuista myöhemmin. Tällaisten postausten heikko kohta on kuitenkin juuri ajankohtaisuus: Brown postausta luettiin lokakuussa ja marraskuussa 2017 satoja kertoja, mutta tänä vuonna sitä ei ole klikattu kertaakaan.
Käytännössä aihepostausta voi lähteä rakentamaan kuin mitä tahansa lifestyle-blogin sisältöä, kunhan kulma on selvillä. Paneudumme timanttisen postauksen anatomiaan vielä myöhemmin heinäkuun aikana, joten vinkkejä kirjoittamiseen on luvassa vielä lisää. Jos kaipaat nyt jo ajatuksia ja ideoita aihepostausten tekemiseen, käy lukemassa alkuvuodesta julkaistu 50 postausideaa kirjabloggaajille -postaus.
Tähän lopuksi vielä yksi disclaimer: Tämän postauksen tarkoituksena ei ole väittää, että kirjablogeissa ei pitäisi julkaista kirja-arvioita ollenkaan. Sen sijaan väitän, että niitä voi tehdä lukijaystävällisemmin. Sekä arvioiden että aihepostausten julkaiseminen sopivassa suhteessa tekee blogin sisällöstä mielenkiintoista ja vaihtelevaa.
Tässä vielä pähkinänkuoressa vinkit
mielenkiintoisempien postausten kirjoittamiseen:
- Näkökulmaaminen tarkoittaa mielenkiintoisen yksityiskohdan tai aiheen nostamista postauksen kärkeen.
- Näkökulmaaminen kannattaa, koska se tekee tekstistä mielenkiintoisemman, erottuvamman ja se palvelee lukijaa paremmin. Näkökulmaaminen myös kehittää kirjoittajana.
- Näkökulmaamisen voi toteuttaa joko kirja-arviossa tai aihepostauksessa.
- Kirja-arvion voi näkökulmata kiinnostavalla yksityiskohdalla, vanhaa välttelemällä, soveltamalla ismiä tai poikkeamalla perinteisestä rakenteesta.
- Aihepostaus lähtee liikkeelle ilmiöstä/puheenaiheesta. Se voi olla sidottu myös aikaan ja paikkaan.
Toivottavasti postauksesta oli sinulle apua! Jos haluat lisää vastaavia vinkkejä bloggaamiseen, muista seurata meitä Facebookissa ja Instagramissa, niin saat tiedon joka kerta, kun julkaisemme uuden postauksen.
Kiitos näistä, inspiroivia vinkkejä. Olen vastikään aloittanut kirjablogin ja tulevat käyttöön. Mukavaa kesää!
Kirjakaappi
TykkääTykkää
Ei toimi tuo linkki yllä, uusi kokeilu.
Kirjakaappi
TykkääTykkää
Kiitos! Erinomaisia ohjeita ja ajatuksia! Iso apu kirjablogiaan juuri aloittelevalle.
TykkääTykkää