
Ihastuin ensimmäisellä kesälomapätkälläni niin päättömästi Ciera Cassin Valinta-sarjan avausosaan, että oli vain ja ainoastaan loogista, että kesäloma vol kakkosen lukemistoon kuului sarjan toinen osa Eliitti. Otetaanpa kuitenkin aluksi pieni kertaus sarjan ensimmäiseen osaan. America päätyy mukaan Valinta-nimiseen kilpailuun, jossa 35 nuorta naista kisaavat prinssin sydämestä ja kruunusta. Kuin itse unelmien poikamies prinssi Maxon treffaillee naisia ja pudottaa heitä pois kisasta valtakunnan seuratessa tapahtumia. America vaalii alussa särkynyttä sydäntään, mutta tottahan toki komea prinssi saa jossain vaiheessa American krumeluureilla vuoratut tunteet syttymään. Prinsessaksi nouseminen olisi Americalle myös siinä suhteessa onnenpotku, että se tarkoittaisi tiukassa kastijärjestelmässä kipuamista kituuttamisesta yhteiskunnan kärkipaikoille. Mutta onko America valmis unohtamaan ensirakkautensa Aspenin, etenkin kun tämä yllättäen ilmestyy kuninkaalliseen linnaan?
Sarjan toisessa osassa naisjoukkio on karsiutunut kuuden hengen eliittiin. Mukana on American uusi paras ystävä, mutta myös neitoja, jotka eivät kaihda kierojakaan peliliikkeitä hamutessaan kruunua itselleen. American tunteet Maxonia kohtaan syvenevät, ja prinssikin tuntuu olevan tosissaan hänen suhteensa. Ainakin silloin, kun ei liehittele muita neitoja pelin hengen mukaisesti. Toisaalta myös Aspen saa American sydämen edelleen laukalle. Kumman hän valitsee? Aivan kuin Valinta olisi kääntynyt nurinniskoin ja nuoresta neidosta olisi valittavan sijaan tullut valitsija. Samalla kilpailun tehtävät vaikeutuvat ja linnanmuurien ulkopuolinen paine kasvaa.
Eliitti on yhtä koukuttava ja hattarainen teos kuin sarjan avausosa, ja luinkin sen alle vuorokaudessa suorastaan ahmien. Valinnan kohdalla odottamani ärsytys iski kuitenkin päälle vihdoin tämän kirjan aikana. Rakkauden muuttaminen peliksi alkaa kuvottaa hyvin nopeasti. Voiko ihminen olla tosiaan samaan aikaan täysin rakastunut useampaan kuin yhteen henkilöön? Entäpä jos hän on valmis antamaan sydämensä jollekin, voisiko hän samalla riskeerata kaiken rakentaakseen valjua varasuunnitelmaa? Jatkuva kolmiodraama ja vaikeilu on niin tuskastuttavaa, että teki mieli paiskata kirja alas riippumatostani. Tosin heti sen jälkeen löysin itseni uppoamassa uudelleen lauseiden vietäväksi. Myös American jahkailut omasta identiteetistään, kyvyistään ja asemastaan alkavat jossain kohtaa toistaa itseään.
Mitäpä tästä nyt sanoisi? Eliitti on genrensä kärkeä ja koukuttavuudessaan lähes vaarallinen. Kiera Cass onnistuu pelaamaan henkilöhahmojen ärsyttävyydelläkin niin taitavasti, että lukijan korvista nousee juuri oikea määrä savua. Onhan se välillä nimittäin kiva tuohtuakin jostain. Samalla Eliitti selittää tulevaisuuteen sijoittuvan yhteiskunnan historiaa edellistä kirjaa paremmin. Näihin käänteisiin palataan luultavasti vielä tarkemmin sarjan kolmannessa Ainoa-osassa. Voinette arvata, että se odottaa jo lukupinoni huipulla.
★★★★
Kiera Cass: Eliitti
Käännös: Laura Haavisto
Pen & Paper, 2016
320 sivua
Luettavaksi kirjastosta
ps. Tässä arviot sarjan muista osista:
6 thoughts on “Kiera Cass: Eliitti”