Säästäminen on ollut minulle aina luontaista. Olin jo nuorena se tyyppi, joka säästi kaikki viikkorahat monen kuukauden ajan ja osti säästöprojektin jälkeen itselleen iPodin Touchin. Ohjasin lasten kerhoa ja tein kotihommia. Kun viimein sain ensimmäisen kesätyöpaikkani 14-vuotiaana, säästin koko palkan ja ostin oman läppärin. Luonnollisesti kiinnostus rahaa ja säästämistä kohtaan on jatkunut läpi (vielä aika lyhyen) aikuisuuden ja sisälläni asuu pieni budjetinhioja.
Olen viime aikoina lukenut useita rahaan liittyviä oppaita, kuten Emilia Kullaan ja Ninni Myllyojan Nainen ja rikastumisen taito, Jen Sinceron You Are a Badass at Making Money ja Kyösti Hagertin ja Pauliina Jokisen Kortinvartija. Kaikki ovat ihan kelpo talousoppaita (ja Sinceron teos on itseasiassa enemmänkin kuin kelpo), mutta yksikään ei ole saanut minua tosissani innostumaan niin kuin Julia Thurénin Kaikki rahasta – Näin säästin kymppitonnin vuodessa sai.
Thurén sai kirjasopparin hieman yli vuosi sitten Helsingin Sanomien Torstai-teemasivuilla ilmestyneen jutun seurauksena. Sitä ennen toimittajana työskennellyt Thurén oli jo kirjoittanut kattavasti rahasta Juliaihminen-blogissaan ja kerännyt ympärilleen uskollisen seuraajajoukon. Itse en ollut kuullut Thurénista enkä lukenut hänen blogiaan ennen kirjan julkaisua, mutta nyt taidan olla vähän fani. Kirjasta kiinnostuin heti kuullessani siitä ja itseasiassa sen hankkimisen kanssa kävi vielä vähän hassusti. Pyysin kirjan itselleni arvostelukappaleena Gummerukselta (kiitos!), muistamatta, että olin pistänyt sen varausjonoon kirjastossa jo kesän aikana. Arvostelukappale oli tulossa postissa, kun kirjastolta tuli tekstiviesti varauksen saapumisesta. Hups.
Kaikki rahasta tosiaan kertoo lähes kaiken, mitä rahasta tarvitsee tietää. Teos käsittelee perusasioita, kuten budjetointia, säästämistä ja lainoja, mutta myös ylivelkaantumista, rahaan liittyviä asenteita sekä rahaa parisuhteessa ja ystävien kesken. Varsinkin kirjan sijoittamista käsittelevä luku sai minut siirtymään sijoittamisen suunnittelemisesta tekemään jotakin asian eteen. Arvo-osuustili on vielä perustamatta, mutta olen jo vertaillut erilaisia vaihtoehtoja sen perustamiseksi. Eläkerahasto, täältä tullaan. Innostavuuden lisäksi kirjassa ihastuttaa Thurénin suoralinjainen filosofia rahan suhteen: budjetoi, automatisoi ja nauti. Juuri näin sen pitääkin mennä.
Teoksesta näkyy Thurénin toimittajatausta. Kieli on selkeää, asiat ymmärrettävästi ilmaistu ja seassa on ripaus itseeni vetoavaa kuivaa huumoria. Tekstiä rytmittävät asiantuntijoiden haastatteluilla kerätty tieto, Thurénin omat kokemukset sekä kirjaa varten perustettuun Facebook-ryhmään liittyneiden naisten kokemukset. Oikeiden ihmisten kertomista aidoista kokemuksista tulee innostuneempi fiilis kuin taulukkolaskentaohjelmalla tehdyt esimerkit, joissa perustellaan keskituloisen ihmisen mahdollisuuksia ostaa omakotitalo.
Kirja laukaisi rahakeskustelun sekä miehen että omien vanhempien kanssa. Aion jatkaa rahasta puhumista tulevaisuudessakin, koska kaikenlainen kommunikaatio helpottaa raha-asioita. Kun on kartalla siitä, millaisessa kunnossa vaikkapa juuri parisuhteen toisen osapuolen finanssit ovat, pystyy yhteisiä (joskus isojakin) päätöksiä tekemään helposti yhdessä.
Vaikka asunnon ostaminen, sijoittaminen tai ylipäätään mikään rahaan liittyvä ei olisi juuri nyt ajankohtaista (mikä on toisaalta mahdotonta, koska rahaa tarvitaan lähes kaikkeen), teos kannattaa lukea. Se pistää ajatukset raksuttamaan ja lopulta toivottavasti myös pankkitilin saldon kasvuun.
★★★★
Julia Thurén: Kaikki rahasta – Näin säästin kymppitonnin vuodessa
Gummerus, 2018
Sivuja 318
Luettavaksi arvostelukappaleena kustantajalta
Bibbidi Bobbidi Book 
Tämä todellakin kiinnostaa! Olen seurannut jo pidempään Julian blogia, joka on ehdottomasti yksi suosikeistani. Mielenkiintoisia aiheita ja ihanan rento ja huumorintajuinen tyyli.
Jos haluat tarkentaa, niin olisi kiinnostavaa tietää, miksi ”vain” neljä tähteä? Tämä on tietysti erittäin hyvä arvio, mutta oliko jotain, mikä jäi puuttumaan tai häiritsemään, tai mikä olisi saanut arvion nousemaan viiteen tähteen?
Kiitos joka tapauksessa mielenkiintoisesta arviosta! 🙂
TykkääTykkää
Kiitos kommentista ja hyvästä kysymyksestä! Kirja oli tosiaankin erittäin hyvä ja yritin samaa viestiä välittää arviossanikin. Olen tänä vuonna antanut viisi tähteä tasan kahdelle teokselle: Maggie Stiefvaterin All the Crooked Saintsille ja Bradon Sandersonin Viimeiselle valtakunnalle. Näitä kirjoja yhdistää sellainen voimakas tunnekokemus, jonka nimenomaan tarina, henkilöt ja teoksiin rakennetut maailmat saivat yhdessä aikaan. Kirjan pitää siis herättää varsin voimakkaita tunteita, jotta voin edes harkita antavani sille viisi tähteä. Voisi varmaan sanoa, että olen aika kitsas parhaimman tähtiluokituksen antamisen suhteen.
Tässä mielessä tietokirjat ovat kokonaisuudessaan ehkä omien standardieni suhteen aika mahdottomassa asemassa, koska ne eivät lähtökohtaisesti ole vastaanvanlaisten tunnekokemusten lähteitä kuin fiktio. Kaikki rahasta oli innostava ja hauska, mutta en siis saanut irti siitä samanlaista tunnekokemusta kuin viisi tähteä tänä vuonna ansainneesta fiktiosta. Omassa kategoriassaan teos on ehdottomasti lähempänä viittä kuin neljää tähteä ja pohdin pitkään kirjoitusvaiheessakin, kuinka monta tähteä arvion perään lopulta laitan. Kenties puolikas tähti lisää olisi tässä kohtaa ollut vielä oikeampi ratkaisu. 🙂
TykkääTykkää
Kiitos hyvin perustellusta vastauksesta! Ymmärrän kyllä kriteerisi, ja oli mukava kuulla perusteluja vielä tarkemmin. 🙂 Ja joka tapauksessa varmasti lukemisen arvoinen kirja. Odottelen innolla, että saan sen kirjastosta luettavaksi!
TykkääLiked by 1 henkilö