Täytän tänään 26 vuotta! (Minä syntymäpäivänäni täällä.) Juhlapäivän kunniaksi päätin listata 26 kirjaa, jotka ovat olleet jollain tavalla tärkeitä minulle elämäni varrella. Kaikki kirjat tällä listalla eivät välttämättä ole enää lemppareitani (vaikka suuri osa on!), eivätkä kaikki ole edes hyviä kirjoja (kröhöm, 50 Shades of Grey). Sen pidemmittä puheitta, käydään listan kimppuun!
- J. K. Rowling: Harry Potter -sarja
Varmasti lähes jokainen ikäiseni innokas lukija mainitsisi omalla vastaavalla listallaan Harry Potterin. Pottereita luettiin meillä kotona lapsena ääneen, elokuvat käytiin katsomassa ensi-illassa ja sarjan viimeinen osa oli ensimmäinen koskaan englanniksi lukemani romaani. Fanitin ja fanitan sarjaa yhä ja olen nauttinut suunnattomasti sen lukemisesta uudelleen HP-maratonillamme. - Stephenie Meyer: Twilight-sarja
Toinen varmasti ikään liittyvä asia on Twilightin merkityksellisyys omalle lukemiselleni. Hurahdin vampyyriromanssiin ihan täysillä teininä. Jonotettiin kavereiden kanssa leffateatteriin elokuvan ensi-iltaan ja olisin halunnut Edwardin poikaystäväkseni. Olen sittemmin kirjoittanut sarjasta täällä blogissakin, toki hieman kriittisempään sävyyn kuin nuoruuden innolla. - Jenny Downham: Ennen kuin kuolen
Tämä teos on sarjassamme ”kirjoja joita en uskalla lukea uudelleen”. Luin Jenny Downhamin Ennen kuin kuolen muistaakseni yläasteikäisenä ja vaikutuin siitä syvästi. Kuolemansairaan tytön viimeisistä hetkistä kertova teos oli koskettava ja perinpohjin liikuttava lukukokemus, josta muista lopulta kuitenkin yllättävän vähän. - J. R. R. Tolkien: Taru Sormusten herrasta -trilogia
Blogia tarkemmin seuraavat tietänevät, että luin TSH-trilogian loppuun vasta tänä vuonna. En ollut useista yrityksistä huolimatta koskaan päässyt kirjojen lukemisessa kovin pitkälle, mutta viime vuonna otin itseäni niskasta kiinni ja päätin viimein päästä loppuun saakka. Kokemus oli huikea ja rakkauteni Keskimaata kohtaan vaan lujittui. Kirjoitin projektista täällä. - Kerstin Gier: Rakkaus ei katso aikaa -sarja
Vaikka koen aina pitäneeni lukemisesta, on lukuintoni vaihdellut kovasti. Lukiossa vapaaehtoinen lukeminen jäi aika minimiin koulun ja treenamisen ohella, mutta yhdellä kesälomalla muistan marssineeni pitkästä aikaa kirjastoon ja lainanneeni Kerstin Gierin Rubininpunan. Muistan ajatelleeni, että olin ehkä liian vanha tälle kirjalle, mutta jälkikäteen ajatellen olin juuri oikeaa kohderyhmää. Tarina on viehättävä ja innosti sinä kesänä lukemaan enemmän kuin aiemmin! - Sarah J Maas: Throne of Glass -sarja
Lukiossa luku-uuvahdus oli kova ja se jatkui yliopistoaikojen ensimmäiset vuodet. Innon palautti oikeastaan vasta Maasin Throne of Glass, jonka ensimmäiset kolme osaa hotkin neljässä päivässä pääsiäislomalla ollessani yksin kotona. Sarjasta ei edes ollut vielä ilmestynyt muuta ja olin jo ihan myyty. Aelin on edelleen yksi lempihahmojani ikinä! - Sarah J Maas: A Court of Thorns and Roses -sarja
Maasin toinen sarja, ACOTAR, sai odottaa ToGin jälkeen vielä jonkun aikaa, enkä vielä ensimmäisen osan jälkeen ollut täysin varma sarjasta. Pidän Maasin tavasta kirjoittaa ja Feyre menee samaan lempparihahmokategoriaan Aelinin kanssa, mutta vasta sarjan toinen osa, ACOMAF, räjäytti potin. ACOMAF on hands down lempikirjani ikinä ja olen lukenut sen noin kahdeksan kertaa kannesta kanteen. Jos autiolle saarelle pitäisi ottaa vain yksi kirja mukaan, se olisi tässä. - Brandon Sanderson: Usvasyntyinen -sarja
Usvasyntyinen on niitä harvoja fantasiasarjoja, joka on aivan kaikilta osin taidokas. Sanderson onnistuu luomaan uniikin maailman, moniulotteisia hahmoja ja niin mielenkiintoisia poliittisia jännitteitä, että lukija on koko kirjan ajan aivan jännityksissä. Olen lukenut alkuperäisestä trilogiasta kaksi osaa ja kolmas odottaa hyllyssä. Ensimmäinen ja toinen osa ovat olleet viiden tähden kirjoja. - Maggie Stiefvater: Väristys-sarja
Väristys on yksi ensimmäisiä kirjasarjoja, jotka olen hankkinut itse itselleni. Ihmissusimyyttiä käsitellään näissä kirjoissa ihanan uniikisti ja teini-ikäisenä fanitin näitä kovaa. Nyt en ole lukenut näitä moneen vuoteen, joten kenties uudelleen lukeminen olisi paikallaan. - Jane Austen: Ylpeys ja ennakkoluulo
Kuten kuka tahansa kirjaintoilija, minäkin kävin läpi klassikkohuuman ja täytyy myöntää, että Twilightilla oli tähän suuri vaikutus. Bella luki klassikoita, joten minäkin halusin. Austenin Ylpeys ja ennakkoluulo on silti tähän päivään saakka pysynyt yhtenä lempiklassikoistani ja nautin sekä sen lukemisesta että vuoden 2005 elokuvasovituksen katsomisesta. Elokuvan soundtrack on myös hyvää taustamusaa vaikka opiskeluun! - Emily Brontë: Humiseva harju
Jos Ylpeys ja ennakkoluulo on ihana rakkaustarinansa vuoksi, niin Humisevassa harjussa iskee erityisesti sen synkkyys ja rakkauden tuhovoima. Tämänkin klassikon olen lukenut useita kertoja ja oma vanha pokkarini alkaa olla jo aika kuluneessa kunnosa (mikä tietenkin tekee sen lukemisesta entistä ihanampaa). - Dan Brown: Da Vinci -koodi
Luin Da Vinci -koodin yläasteikäisenä ja pelkäsin kuollakseni, että Silas ilmestyy öisin huoneeni oviaukkoon tuijottamaan minua. Peloista huolimatta pidin kirjasta suunnattomasti erityisesti sen sisältämän historiallisen nippelitiedon vuoksi. - Deborah Harkness: Lumottu
Lumottu on aivan erilainen kirja kuin edellä oleva Da Vinci -koodi, mutta siinä viehättää aivan sama asia: historiallisuus. Varsinkin sarjan toisessa osassa seikkaillaan historiallisessa Lontoossa ja se jos mikä on tällaiselle historiasta kiinnostuneelle nörtille mukavaa luettavaa. Myös sarjan taikuussysteemi on mielenkiintoinen. - E. L. James: 50 Shades of Grey
Haluaisin nyt vielä kerran korostaa, että tämän listan kirjat eivät välttämättä ole kaikki hyviä kirjoja. 50 Shades of Grey on ehdottomasti sellainen. Luin tämän lukiolaisena ja olin ihan mukana Anan ja Christianin rakkaustarinassa. Samaan tapaan kuin Twilightissa, olen sittemmin oppinut näkemään, mikä kirjasarjassa on problemaattista. 50 Shades of Grey oli kuitenkin itselleni portti paremman romanttisen kirjallisuuden pariin, sillä sen myötä ajauduin lukemaan paljon genren kirjallisuutta – ja siksi se ansaitsee paikkansa tällä listalla. - Sylvia Day: Scandalous Liaisons
Alkuun siirryin E. L. Jamesista Sylvia Dayn tuotantoon, joka ei itseasiassa ole yhtään sen vähemmän problemaattista, mutta ainakin se on paremmin kirjoitettua. Day on tunnettu Crossfire-sarjastaan, mutta itse olen nauttinut erityisesti hänen historiallisesta tuotannostaan. Scandalous Liaisons sisältää kolme novellia, joiden hahmot seikkailevat ristiin toistensa tarinoissa. Olen lukenut tämänkin teoksen ja erityisesti Lucien’s Gamble -novelli viihdyttää aina. - Stephanie Garber: Caraval-sarja
Caraval on lempikirjojeni listalla uudemmasta päästä, mutta sinne se kuitenkin vahvasti sijoittuu. Luin sarjan ensimmäisen osan vuonna 2017, pakotin Lauran lukemaan sen lempikirjahaasteessa ja sitten innostuimme sarjastaa molemmat. Sarjan kakkososa Valenda on ehdottomasti kolmikosta vahvin. - Jessica Townsend: Nevermoor-sarja
Nevermoor on ehdottomasti uusin lisäys lempisarjoihini, sillä luin kaksi ensimmäistä osaa vasta tänä vuonna. Onneksi luin, sillä Townsendin luoma maailma ja henkilöhahmot ovat piristävän erilaisia ja hauskoja, enkä malta odottaa, että tätä saadaan lisää! - Bea Uusma: Naparetki
Jos minä esittelin Caravalin Lauralle, niin Bea Uusman Naparetki oli Lauran vastine lempikirjahaasteessa minulle. Naparetki kertoo retkikunnasta, joka yritti 1800-luvun lopulla lentää vetypallolla Pohjoisnavalle. Tietokirja on vetävä ja koskettava. - Sarah J Maas: House of Earth and Blood
Tässä on tähän mennessä tämän vuoden paras kirja. Maasin House of Earth and Blood oli koko vuoden odotetuin uusi julkaisu ja se lunasti kaikki sille asettamani ennakko-odotukset. Aion lukea tämän tänä vuonna vielä ainakin kertaalleen uudelleen. - Mia Kankimäki: Naiset joita ajattelen öisin
Kuuntelin Kankimäen teoksen keväällä pääasiassa lenkkipolkuja tallatessani ja koronakaranteenissa ollessani. Kirja esitteli monia inspiroivia naisia, antoi mahdollisuuden matkustaa uusiin maihin ja oli lopulta viiden tähden arvoinen kuuntelukokemus. Ikäerostamme huolimatta samaistuin Kankimäen ajatuksiin ja kokemuksiin paljon. - Cassandra Clare: Mortal Instruments -sarja
En fanita Mortal Instrumentsia mitenkään erityisen kovaa, mutta sarja yhdistyy mielessäni tämän blogin aloittamiseen. Luin tuohon aikaan koko sarjan läpi ja omistankin yhtä vaille kaikki kirjat (sekä muuta Claren tuotantoa). Nautin sarjan lukemisesta ja jokin niissä varjonmetsästäjissä tuntuu viehättävän, koska olen katsonut kirjoista tehdyn Netflix-sarjankin melkein kokonaan. (Luin vastikään Claren Infernal Devices -sarjan avausosan ja luulen, että se tulee olemaan MI:tä parempi!) - David Nicholls: Sinä päivänä
Harva kirja itkettää niin paljon kuin David Nichollsin Sinä päivänä. Tämä teoksen avulla bondailtiin Lauran kanssa ihan silloin blogiuran alussa. Oltiin luettu tämä jo ennen blogin aloittamista, mutta molemmat olisivat halunneet keskustella kirjan loppuratkaisusta kovasti juuri lukemisen jälkeen. - L. S. Hilton: Maestra
L.S. Hiltonin Maestra on yksi niitä kirjoja, jossa on aivan kauhea päähenkilö, mutta silti jotenkin jaksat seurata hänen menoaan. Maestra on eroottinen trilleri, jonka kaltaista en ole vielä tähän mennessä lukenut. Kolmiosainen sarja on aivan huikea seikkailu läpi Euroopan taidemaailman ja se sisältää luksusta, murhia ja aivan psykopaattisen päähenkilön. - Veronica Roth: Outolintu-sarja
Outolintu-kirjojen lukemisesta muistan sen, miten hyvin dystopiamaailma oli rakennettu ja miten petetyltä tuntui, kun kirjan todellisuus paljastui lukijalle. Myös koko sarjan loppukäänteet olivat sydäntäsärkeviä – ja niin paljon parempia kuin sarjasta tehdyt elokuvat! - Kerstin Gier: Unien kirjat -sarja
Lukioikäisenä luin Rakkaus ei katso aikaa -sarjan ja yliopistossa sain sitten käsiini Gierin uudempaa tuotantoa. Kirjojen fantasiamaailma on hurmaava, vaikka enää tämän ikäisenä en oikeasti ole kirjojen pääasiallista kohderyhmää. Tämä sarja löytyy minulta myös kokonaan omasta hyllystä. - Maggie Stiefvater: All the Crooked Saints
Stiefvaterin kirjoitustyylissä on aina ollut jotain vetoavaa. Se näkyy sekä Raven Cycle -sarjassa että tässä stand alone -teoksessa, joka oli yhtenä vuonna koko vuoden lempikirjani (Laura ei sen sijaan saanut sitä lempikirjahaasteessa edes luettua loppuun). Tunnelmallinen, kipeän osuva ja ihanan maaginen kirja.
Oletko sinä lukenut kirjoja tältä listalta? Entä mitkä teokset olisivat sinulle kaikkein tärkeimpiä?
Bibbidi Bobbidi Book 
One thought on “26 elämäni tärkeintä kirjaa, joiden avulla innostuin (ja innostun!) lukemisesta yhä uudelleen”