”What she liked was simply life.”
Virginia Woolfin Mrs Dalloway on ensimmäinen klassikko, jonka sain luettua tänä vuonna. Vuonna 1925 ilmestynyt teos kuvaa yhtä kesäkuista päivää Lontoossa ja kertoo nimensä mukaisesti rouva Dallowaysta. Clarissa Dalloway on yläluokkainen poliitikon vaimo, jonka päivät täyttyvät kävelyistä, juhlajärjestelyistä ja kokoontumisten emännöinnistä. Tarina alkaa aamusta, jolloin hän lähtee ostamaan kukkia illan juhlia varten.
Woolf käyttää teoksessa modernismille ominaista tajunnanvirtatekniikkaa, jossa nimensä mukaisesti hypitään yhden henkilöhahmon ajatuksista toisen mieleen ja takaisin. Kerronta on suorastaan mestarillista ja sitä on miellyttävää seurata – kunhan siihen pääsen ensin mukaan. Kirjassa ei ole lukuja ollenkaan, joten lukemisen tauottaminen on itsestä kiinni. Ja jokaisen tauon jälkeen täytyy ehdottomasti muistuttaa itseään siitä, missä nyt mentiinkään ja kenen ajatuksissa oltiin.
Clarissa Dallowayn ajatuksissa pyörivät tuona päivänä hänen kaupunkiin palannut entinen kosijansa ja vanha ystävänsä Peter Walsh, sekä yhdessä Peterin ja Sally Setonin kanssa koettu menneisyys. Woolf kuljettaa juonta mestarillisesti menneisyyden ja nykyisyyden välillä ja joskus huomasin imeytyneeni tarinaan mukaan niin, että toivoin Peterin ja Clarissan törmäävän toisiinsa useammin päivän aikana.
Clarissan ohella tarinan päähenkilöihin lukeutuu ensimmäisen maailmansodan veteraani Septimus Warren Smith, joka on kokemuksiensa vuoksi traumatoisoitunut ja vaikeasti masenutunut. Septimuksen vaimo Rezia on huolissaan miehestään, sillä tämä on uhannut tappaa itsensä useita kertoja. Rezia on vakuuttunut, että lääkärit eivät ota hänen aviomiehensä vaivoja tosissaan.
Clarissan ja Septimuksen kohtalot kietoutuvat vääjäämättä yhteen ja luovat lukukokemuksen vertaansa vailla.” Suosittelen ehdottomasti lukemaan teoksen alkukielellä englanniksi, jos vain uskot siihen pystyväsi. Kieli ei tosin ole helpoimmasta päästä.
Teoksesta löytyisi analysoitavaa neljä kertaa pidemmän postauksen verran, mutta en halua paljastaa kaikkea. Pituuden puolesta kirjassa ei ole pelättävää, oma Penguin Booksin painokseni oli alle 200 sivua.
Ihanaa loppuviikkoa sulle!
★★★★
Virginia Woolf: Mrs Dalloway
Penguin Books, 2012
Sivuja 196
Luettavaksi omasta hyllystä
Bibbidi Bobbidi Book 
Jätä kommentti