Dan Brown -maniaa Helsingin Kirjamessuilla

Mitä kirjamessut merkitsevät minulle? No tietysti kiinnostavia keskusteluja, pientä sekoamista kirjavuorien keskellä, muita kirjoista innostujia sekä pieniä fanituksen tykytyksiäkin. Normaalissa arjessa kirjat kulkevat aina mukana tärkeässä roolissa, mutta kirjamessuilla ne nostetaan ansaitulle kunniapaikalle.

Vierailimme Minnan kanssa Helsingin Kirjamessuilla eilen eli lauantaina bloggaajina. Tunnelmia tuolta visiitiltä on ensi viikolla luvassa sekä videon että tekstin ja kuvien muodossa, mutta keskitytään tänään päivän odotetuimpaan hetkeen: Dan Brownin lukijatapaamiseen. Tuohon tuntiin kiteytyi kaikki yllä luettelemani kirjamessujen hienot puolet.

Dan Brownin uusin teos Alku julkaistiin 3. lokakuuta samaan aikaan yli 20 maassa, myös Suomessa. Tällä kertaa symbologian professori Robert Langdon selvittää visaisia ongelmia Espanjassa. Mukana juonikuvioissa on tuttuun tapaan uskontoa, tiedettä, salakähmäisien tarkoitusperien ajamia roistoja sekä tällä kertaa myös tekniikkaa ja tekoälyä. Vaikka kirjailija on ollut todella suosittu Suomessa ainakin Da Vinci koodin julkaisusta lähtien, ei häntä ole aiemmin saatu houkuteltua vierailulle tänne pohjoiseen. Nyt WSOY esitti kutsun videomuodossa, eikä tällaisesta kutsusta voinut Brownin mielestä enää kieltäytyä. Niinpä yli tuhat onnekasta paikkansa etukäteen varannutta pääsi sukeltamaan lukijatapaamisessa Robert Langdonin maailmaan yhdessä kirjailijan kanssa.

Olen lukenut Brownin teoksista Enkelit ja demonit, Da Vinci koodin sekä Infernon, Alun kuuntelin puolestaan äänikirjana juuri ennen kirjamessuja. Ennen lukijatapaamista varasin kirjastosta vielä ne muutamat Brownin kirjat joita en ollut aiemmin ehtinyt lukea, sen verran suurta fanimaniaa aloin tuntea jo hiljalleen täyttyvässä salissa odotellessani.

Mitä teille sitten kertoisin? Kaikki Alkuun tutustuneet tietävät, että kirjassa nähdään yksi vaikuttava monimediainen esitys. Kävellessäni sisäänpääsyyn oikeuttava lukijapassi kaulassani kohti juhlasalia en voinut olla kuvittelematta tuota kohtausta. Ihan samoihin sfääreihin ei tietenkään tosielämässä päästy kuin kirjassa, mutta ohjelma aloitettiin kahdella videolla, joista ensimmäisessä nähtiin suomalaisten hyinen kutsu Brownille ja toisessa Brown kierteli tuoreen kirjansa tapahtumapaikoilla. Sen jälkeen oli aika kutsua itse kirjailija parrasvaloihin.

Dan Brown on mitä luontevin ja hurmaavin puhuja. Vaikka hän on luultavasti esittänyt puheensa lukemattomia kertoja eri yleisöille eri maissa, tuntui luento silti raikkaalta ja ihan kuin meille suomalaisille tehdyltä. Brown kertoi oppineensa ensimmäisen suomenkielisen sanansa: korvapuusti. Sen lausuminen vääntyi tosin kummallisiin muotoihin tunnin aikana, ja sekös meitä nauratti. Brownilla on ihailtava tapa keventää tunnelmaa pienillä sutkautuksilla kesken vakavankin puheen (hän muun muassa toi näytille lapsena kirjoittamansa, pahvikansiin sidotun kirjan). Kuten hänen kirjansa, myös hänen puheensa sai ihmiset ajattelemaan tieteen ja uskonnon suhdetta tavalla, joka ei monelle ole arkipäivässä tavallista.

Juuri uskonto ja tiede ovat näytelleet tärkeitä rooleja Brownin elämässä lapsuudesta asti. Hänen äitinsä oli harras uskovainen, jonka rinnalla poika on istunut urkujen ääressä jo hyvin varhain. Matemaatikkoisä puolestaan kaivoi pitseriassakin valtavan taskulaskimen esille ynnäilläkseen parhaan tarjouksen. Jopa porkkanoiden leikkaamisesta lautasella saatiin geometrian oppitunti. Vaikka vanhempien elämänkatsomukset olivat hyvin erilaiset, eivät he koskaan riidelleen niistä. Enemmän ongelmia asian kanssa tuntui olevan Dan Brownilla, joka yritti alakouluikäisenä  yhdistää noita kahta. Miten alkuräjähdys ja luomiskertomus voivat elää rinnakkain? Nämä pohdinnat ovat varmasti luoneet pohjaa monien rakastamille kirjoille.

Brownin puheen jälkeen oli yleisön kysymysten aika. Kirjailijalta kysyttiin muun muassa Robert Langdonin suhteista älykkäisiin ja kauniisiin naisiin, joiden kanssa tämä kirjoissa ratkoo arvoituksia kirjaimellisesti henkensä edestä. Langdon tuntuu välillä ihastuvan, muttei koskaan saa näitä naisia. Vahvojen ja älykkäiden naisten mallin Brown kertoi saavansa ympäröivistä naisistaan aina äidistä vaimoonsa ja työtovereihinsa. Sen sijaan hän jätti auki sen, mitä kirjan viimeisten sivujen jälkeen tapahtuu. Kirjoissa ei suudella eikä sekstailla (onpa muuten kammottava sana), mutta kukaan ei tiedä mitä kirjojen päätyttyä tapahtuu. ”Kirjat kuvaavat tapahtumia noin 24 tunnin ajalta. En tiedä miten te suomalaiset etenette, mutta minun mielestäni se olisi aika nopeaa toimintaa”, veisteli Brown.

Alku-kirjassa pohditaan monia kysymyksiä, mutta niistä perustavin on Brownin mielestä se, selviytyvätkö jumalat tieteestä. Vuosituhansien aikana vanhat jumalat ovat painuneet unholaan, kun tiede on selittänyt asioita, joihin vain jumalat ovat aiemmin tarjonneet vastauksia. Toisaalta myös uskonnot ovat pitäneet tieteitä kuristusotteessa, kun on pelätty uuden löydön horjuttavan uskonnon asemaa. Mutta mihin rajat vedetään nykyään? Brown sanoi ottaneensa henkilökohtaisesti uskovaisten kannanotot geneettisiä lääkkeitä vastaan, sillä niiden ansiosta hänen äitinsä sai ylimääräiset kymmenen hyvää vuotta ennen kuin kuoli leukemiaan. Onko jumalilla paikkaa enää tässä maailmassa, jos tiede pystyy todistamaan aukottomasti sen mistä me olemme tulleet ja mitä kuoleman jälkeen tapahtuu?

Ps. Kirjojen kasvattamat -podcastsarja jatkuu tuttuun tapaan ensi viikon sunnuntaina.