Mitä mainiointa Lukuviikkoa kaikille teille kirjojen maailmaan hypänneille! Tänään on tosiaan Lukuviikon ensimmäinen päivä, ja sen kunniaksi joukko kirjabloggaajia tykittää Marikan johdolla kirjavinkkejä iloksenne koko päivän ajan.
Halusin tarttua tähän haasteeseen vähän erilaisella otteella, enkä siis lähde varsinaisesti vinkkaamaan lempikirjojani. Kyllä te suosikkini jo tiedätte, Onneli ja Anneli ovat ikuisia idoleitani, Harry Potterin ja kumppaneiden matkaan hyppäisin milloin tahansa. Kaikkien aikojen suosikkieni sijaan päätin esitellä teille kirjallisuuden lajia, johon olen vasta viimeksi kuluneiden kuukausien aikana päässyt kunnolla tutustumaan ja rakastumaan. Siis ihan totta, kuinka mahtavia ovat sarjakuvat! Kuvitettujen kertomusten avulla vaikeitakin asioita voi käsitellä kunnioittavasti, ja toisaalta uusia näkökulmia tarjoilla hätkähdyttävällä otteella. Keskiviikkoista Aku Ankkaa syvemmälle sarjakuvamaailmaan minut johdatti tietysti kirjablogimaailma lukuhaasteineen. Toivottavasti tämän postauksen avulla joku muukin saa pienen kipinän tarttua sarjakuviin.
Nyt kun Suomi 100 on onnellisesti takana, on teattereista ja kirjakustantamoista vyörytetty päällemme sisällissotakuvausta. Sadan vuoden takaiset kauheudet pääsevät myös sarjakuvaruutujen sisälle, sillä Arktinen Banaani julkaisi äskettäin Reetta Laitisen toimittaman kokoelman Sisaret 1918. Kokoelmaan on tallennettu kymmenen sisällissodan kokeneen naisen tai lapsen tarina. Suurin osa naisista oli punaisten puolella, mutta muutama muistelo saadaan kuulla myös valkoisilta. Naiset muistelevat kaartilaisten housuihin pukeutumista, lähestyviä vihollisia, vankileirien ala-arvoista ruokaa ja kammottavan kuoleman runtelemia ruumiita. Lapsille sisällissota sen sijaan tarkoittaa haukkumasanoja, aikuisten kireyttä, painostavaa ilmapiiriä ja äkkilähtöä kotoa. Juuri itsenäistyneestä maasta halutaan luoda paras mahdollinen, harmi vaan että oikeasta polusta on hieman turhan monta tulkintaa.
Sisaret 1918 perustuu tositapahtumiin, sillä arkistojen kätköistä on kaivettu sodasta selvinneiden naisten kertomuksia sarjakuvataiteilijoiden materiaaliksi. Vaikka albumi on kokonaisuutena hieman hajanainen eivätkä kaikki sarjakuvat pääse kovin syvälle päähenkilönsä ajatuksiin, rakentavat ne uusia kurkistusaukkoja historiaan. Mustavalkoisten sarjakuvien höystäminen punaisella värillä nivoo sarjakuvat yhdeksi ketjuksi, vaikka samoihin kansiin mahtuukin monenlaisia piirrostyylejä. Tehovärinä punainen on toki myös hyvin dramaattinen.
Omasta kouluajastani sisällissodasta ovat painuneet mieleen vain väittelyt sodan soveliaasta nimestä. Ehkä tämä sarjakuva antaisi nykyisille koululaisille mahdollisuuden nähdä millaiseen sekasortoon maamme aikanaan ajautui. Ihminen voi ajautua (tai jopa tietoisesti hakeutua) tekemään kammottavia asioita, mutta harvapa meistä on läpeensä paha. Kun sen ymmärtää, voi yhdessä pyrkiä kohti rauhaisaa yhteiskuntaa.
★★★½
Reetta Laitinen (toim.): Sisaret 1918
Arktinen Banaani, 2018
Sivuja 110
Luettavaksi kirjastosta
Ps. Muita vinkkejä huikeista sarjakuvista löytyy täältä. Lisää arvioita on luvassa pian.
Bibbidi Bobbidi Book 
Hieno vinkki. Tykkään itsekin kovasti sarjakuvista, mutta tämä kotimainen on mennyt minulta täysin ohi. Voisinpa hyvinkin kokeilla. En yleensä innostu sotaa liippaavista aiheista (liian ahdistavia), mutta sarjakuvaformaatti jotenkin keventää aavistuksen aihetta kuin aihetta, joten tämä kenties tulisi luettua. Piirrosjälki ainakin näyttää tosi hyvältä. Kiitokset sinulle, kun lähdit mukaan vinkkauspäivään!
TykkääTykkää
Kiitos itsellesi järjestämisestä! Bongasin tämän uutuuden jostain jo aiemmin tänä vuonna ja lisäsin sen heti kirjaston varausjonoon. Taisin olla ihan ensimmäinen tuon kappaleen lukenut, oli aika hieno tunne. Täytyisi jatkossakin muistaa katsella ja varailla ennakkoon kirjauutuuksia, on mukava päästä lukemaan kirja heti tuoreeltaan ennen kuin on törmäillyt liikaa muiden mielipiteisiin teoksesta.
Aiheet olivat toki dramaattisia, mutta sarjakuva formaattina tekee asiasta helpommin kestettävän. Vaikka toki muutamissa ruuduissa oli juuri tuon punaisen värin vuoksi erityistä dramatiikkaa. Suosittelen silti, oli hyvin opettavainen lukukokemus eikä suinkaan ahdistava.
TykkääTykkää