Tuntuu haastavalta aloittaa tämä postaus jotenkin sivistyneesti, kun tekisi mieli tuulettaa ja hyppiä ja kiljua. Luin kesäkuun lopussa ensimmäistä kertaa ikinä kokonaisen kirjan alusta loppuun ruotsiksi!
JEEEE! (Kuvittele mut virnuilemaan typerästi ja hyppimään tasajalkaa.)
Luin Tove Janssonin Kometen kommer -kirjan, joka on suomennettuna siis Muumipeikko ja Pyrstötähti. Lainasin kirjan kirjastosta jo joskus toukokuussa ja aloitin luku-urakan toukokuun lopulla. 150 sivuisen kirjan lukemiseen meni useampi viikko, tosin myönnettäköön, että välissä oli pitkiäkin aikoja, kun en teokseen tarttunut. Sain kirjan luettua juuri ennen kesäkuun loppua.
Lukutahti tämän kohdalla oli uskomattoman hidas, aluksi. Sain usein luettua vain muutaman sivun kerrallaan, ennen kuin väsyin työlääseen tekstiin. Kesäkuun lopulla jokin kuitenkin muuttui. Olin lukenut kirjaa joka ilta ennen nukkumaanmenoa ja juuri ennen kuunvaihdetta tuntui kuin aivoissa olisi naksahtanut. Luin kirjan loppuun (eli noin 50 viimeistä sivua) yhdessä illassa yhdeltä istumalta. Ensimmäiseen sataan sivuun oli tuhraantunut kuukausi, mutta loppu – no, taisin päästä ruotsinkielen suhteen jonkinlaiseen flow-tilaan.
Ruotsinkielentaitoni ei ole paras mahdollinen. Kirjoitin ylioppilaskirjoituksissa kyllä eximian keskipitkästä ruotsista, mutta lukion jälkeen kieltä on tullut käytettyä aivan luvattoman vähän. Yliopistossa kävin akateemisen ruotsinkielenkurssin muutama vuosi sitten ja vaikka kurssilla tuntui, että osasin asioita, oli opettaja asiasta eri mieltä. Sain arvosanaksi vain tyydyttävät taidot (niin kuin tosin sai suurin osa muutakin luokkaa). Kokonaisen kaunokirjallisen teoksen kahlaaminen ruotsiksi on siis itselleni varsin suuri saavutus!
Lukemisen aikana sovelsin omia neuvojani, jotka olin antanut englanniksi lukemiseen tässäkin blogissa. Valitsin luettavaksi jotakin tuttua, enkä yrittänytkään kääntää jokaista sanaa. Tarkistin koko teoksen aikana sanakirjasta tasan kaksi sanaa (toinen niistä oli pannlugg, hapsut, jolla kuvattiin Niiskuneidin etuhiuksia). Kerran jouduin googlaamaan myös sellaisen yksinkertaisen asian kuin ”onko niiskuneidillä veli”. Olin jostain syystä unohtanut Niiskun olemassaolon kokonaan ja sekoilin kaksikon ruotsinkielisissä nimissä, jotka muistuttavat kovasti toisiaan (Snorkfröken ja Snorken).
Ruotsinkielinen kirja on toinen suoritukseni Kaikilla kielillä -haasteeseen. Olen jo lukenut yhden vaikealukuisemman teoksen englanniksi. Vielä pitäisi tarttua ranskankieliseen lastenkirjaan ja suomeksi ajattelin lukea runoja. Runous on kieltämättä itselleni vieras kirjallisuuden kategoria, mutta sieltä todennäköisesti löytyy kaunista suomenkieltä.
Tämä postaus sen sijaan toimikoon kannustuksena kaikille, jotka haluavat parantaa kielitaitoaan. Lukeminen onnistuu näköjään sellaisellakin kielellä, jota et ole oikeasti käyttänyt vuosiin, kunhan et anna periksi!
Tove Jansson: Kometen kommer
Bookwell, 2016
Sivuja 151
Luettavaksi kirjastosta
(Ei tähtiä tällä kertaa, sillä kyse ei ollut niinkään tarinasta vaan kielestä.)
Bibbidi Bobbidi Book 
Jätä kommentti Jane / Kirjan jos toisenkin Peruuta vastaus