Kirjasome on muuttunut hurjasti kolmessa vuodessa – 4 suurinta muutosta

Tämän blogin ensimmäisestä postauksesta on aivan pian kulunut kolme vuotta. Hurjaa! Blogisynttärit saivat minut pohtimaan sitä, miten paljon näiden kolmen kuluneen vuoden aikana kirjoihin liittyvä verkkonäkyvyys ja erityisesti sosiaalinen media ovat muuttuneet. Listasin alle neljä suurinta muutosta, jotka ovat muokanneet myös sitä tapaa, jolla Lauran kanssa teemme blogia. Hypätäänpä listaan!

1) Bookstagramin kasvu ja Instagram Storyn saapuminen

Viimeisen kolmen vuoden aikana Instagram on kasvanut yhdeksi maailman käytetyimmistä sovelluksista. Sillä on yli miljardi aktiivista käyttäjää kuukausittain (ihan järjetön määrä!), ja yli 500 000 käyttäjää tekee päivittäin stooreja. Instagramin Story -toiminto julkaistiin elokuussa 2016 eli ihan muutamaa kuukautta ennen Bibbidi Bobbidi Bookin alkua.

Omien huomioideni mukaan Instagramin kasvu on ehdottomasti monipuolistanut kirjoista tehtäviä sisältöjä, sillä blogin sijaan moni perustaa nykyään bookstagramin ja alkaa koota yleisöään alustan sisällä sen sijaan, että lukijoiden pitäisi lähteä muualle kuluttamaan vaikkapa juuri sitä blogitekstiä. Bookstagram on lisäksi tunnelmaltaan positiivinen ja kannustava, ja draamaa nähdään vain harvoin. (Löydät tässä blogissa julkaistut bookstagramiin liittyvät postaukset täältä ja vinkkejä oman bookstagramin tekemiseen täältä.)

Nykyään on vaikeaa kuvitella, mitä kirjabloggaaminen olisi ilman bookstagramia ja sen kotimaista vastinetta kirjagramia tai kirjainstaa. Kotimaiset kirjoihin liittyvät hashtagit ovat viime aikoina kasvaneet hienosti, sillä esimerkiksi #kirjagram’in alla on lähes 30 000 julkaisua. Bibobookille Instagram ja varsinkin stoorit ovat hyvä keino jakaa arkisia kirjajuttuja, joille ei välttämättä tarvitse omistaa kokonaista postausta. Myös teidän lukijoiden kanssa pääsee IG:n kautta olemaan yhteydessä ihan eri tavalla, eikä alustalla oikeastaan edes synny suoranaista erottelua sisällöntuottajan ja kuluttajan/yleisön välille, vaan pikemminkin ollaan yhtä suurta yhteisöä.

Jotain Instagramin ja bookstagramin kasvusta kertoo myös se, että olemme jo kahtena perättäisenä vuonna järjestäneet yhdessä Oma huone -podcastin tyttöjen kanssa inspispäivän, jossa on keskusteltu yhden päivän ajan kirjoista ja somesta, erityisesti bookstagramista.

2) Suomalaisen kirjatuben alku ja kasvu

Maailman mittakaavassa kirjatube saapui voimallisemmin suomalaiseen kirjallisuusmediamaisemaan (mikä sana!) varsin myöhään eli vasta keväällä 2018. Ensimmäisiä suomalaisia kirjatubekanavia olivat esimerkiksi Varjokirjat, Lukutiloissa ja Anniina’s books, joiden vanavedessä kotimaisia videosisältöjä kirjallisuuteen liittyen alkoi tipahdella enemmänkin. Kansainvälisesti kirjatuben voi sanoa olevan jo varttuneessa iässä, sillä kirjoja käsittelevä Youtuben nurkka on noteerattu esimerkiksi New York Timesissa.

Me olimme tehneet blogin alkuvaiheessa muutamia videoita, mutta emme mitään pitkäjänteisempää. Syksyllä 2018 Laura päätti kuitenkin, että nyt on aika hypätä videokelkkaan pysyvästi. Teimme 12 Days of Bibobooxmas -joulukalenterin tubeen ja Laura jatkoi siitä tasaisella tahdilla videoiden tekemistä aina tähän syksyyn saakka. Aiomme jatkaa samaan malliin tulevaisuudessakin, sillä kanavan tilaajat tuntuvat saamistamme viesteistä päätellen olevan varsin sitoutuneita kirjavideoiden katseluun!

Laura pisti aiemmin tänä vuonna kaikki suomalaiset kirjatubekanavat samaan listaan. Löydät sen täältä ja pääset meidän tubekanavalle täältä.

3) Perinteisen kirjablogin aseman heikentyminen

Heikentyminen saattaa olla liian jyrkästi sanottu, mutta sosiaalisen median kanavien lisääntymisen myötä kirjallisuuskeskustelujen alustat ja muodot ovat monipuolistuneet ja näin ollen kirjallisuuskeskustelukin on sirpaloitunut. Ennen blogeissa ja niiden kommenttiosioissa käydyt keskustelut ovat siirtyneet paljolti nimenomaan sosiaalisen median puolelle, ja blogiteksteistä keskustellaankin esimerkiksi Facebookin tai Instagramin kommenteissa tai Twitterissä.

Kirjablogien kirjoittaminenkin saattaa olla vähenemään päin, sillä pitkien tekstien tuottaminen verkkoon ei ole juurikaan kasvanut: Tilastokeskuksen vapaa-aikatutkimuksen mukaan vain kaksi prosenttia yli 10-vuotiaista suomalaisista kirjoittaa blogia. Toisaalta esimerkiksi Kotimaisten kirjablogien havainnoiminen antaa positiivisia signaaleja kirjablogien elinvoimasta. Kirjoittamishetkellä (9.10.) vuorokauden sisään ilmestyneitä uusia tekstejä oli yhteensä 20 ja seassa kaikkea perinteisistä kirja-arvioista Turun kirjamessutunnelmointeihin ja podcast-jaksoihin.

Bibobookissa nimenomaan blogialustalla julkaistun sisällön määrä on vuosien varrella lähinnä kasvanut. Kirjoitimme alkuun vuoroviikoin ja julkaisimme uuden postauksen joka tiistai. Nyt julkaisutahtimme on vakiintunut 2–3 postaukseen viikossa niin, että uusi teksti julkaistaan tiistaisin, torstaisin ja lauantaisin. Kirjoitamme nykyisin enemmän aihevetoisia tekstejä kuin arvioita, mutta arviot ovat edelleen blogin peruskauraa ja niin sanottu selkäranka. Niiden avulla on mahdollista myös tuottaa ikivihreää sisältöä, jonka pariin ihmiset löytävät esimerkiksi hakukoneiden avulla vielä pitkään julkaisun jälkeenkin.

Kun kirjallisuuskritiikki perinteisessä mediassa vähenee ja sosiaalinen media valtaa elintilaa, soisi kirjablogien tulevaisuudessakin pitävän pintansa. Pitkälle ja pohdiskelevalle kirjallisuustekstille on tarvetta! Jos haluat lukea lisää blogien asemasta kirjallisuuskritiikin alustoina, käy tutustumassa Lauran viime keväänä valmistuneeseen graduun.

4) Kirjapodcastien suosion räjähtäminen

Ensin niitä ei ollut yhtään ja sitten niitä tuli kuin sieniä sateella – siis podcasteja! Kirjapodcastien yleinen kehityslinja on seuraillut äänisisältöjen kuluttamisen trendejä viime vuosina (luonnollisesti). RadioMedian mukaan lähes 40 prosenttia 15–29-vuotiasta on kuunnellut podcasteja viimeisen viikon sisällä, ja nykyisin somessa pyöriessä tuntuu, että jokaisella sosiaalisen median vaikuttajalla on oma podcast.

Kirjamaailma ei ole poikkeus, sillä erilaisia kirjallisuutta käsitteleviä podcasteja ilmestyy tasaisella tahdilla. Listauksen suomalaisista kirjapodcasteista löydät esimerkiksi Reader, why did I marry him? -blogista sekä Oma Huone -sivustolta. Olemme Lauran kanssa tehneet joitakin yksittäisiä podcast-jaksoja yhdessä ja olleet vieraana Oma Huone -podissa. Lisäksi Laura on tehnyt siskonsa kanssa lastenkirjallisuutta käsittelevän Kirjojen kasvattamat -podcastsarjan tänne blogiin.

Podcastien nauhoittaminen on ollut meistä hauskaa puuhaa, mutta blogin, Instagramin ja Youtuben ohella ääni on jäänyt meillä vielä toissijaiseksi julkaisumuodoksi. Onneksi on niin paljon hyviä kirjapodcasteja tarjolla, että niissä riittää kuunneltavaa vaikka kuinka!

Kolmessa vuodessa on ehtinyt tapahtua vaikka mitä! Millaisia ajatuksia postaus herätti? Jutellaan vaikka sitten siellä sosiaalisen median puolella. Löydät meidät esimerkiksi Instagramista @bibobookblog ja minut Twitteristä @Miimh.