3 eniten keskustelua herättänyttä aihetta blogissamme – ja mitä ajattelemme niistä nyt

Bibbidi Bobbidi Book täytti eilen kolme vuotta – our little baby! Tälle alustalle on ollut antoisaa kirjoittaa jo näin monen vuoden ajan (vaikka moniin blogeihin verrattuna bibobook on edelleen ihan taaperoikäinen) ja aiomme jatkaa sitä vielä pitkään! Synttärit ovat kuitenkin superhyvä mahdollisuus nostalgialle ja siksi ajattelimmekin nostaa esiin viime vuosien luetuimpia postauksiamme ja keskustelunaiheita, sekä kertoa, mitä ajattelemme näistä aiheista nyt.

Kirjablogit ja raha – missä menee kaupallisuuskeskustelu?

Ennen: Bloggasimme vuoden 2018 keväällä aktiivisemmin (kirja)bloggaamisesta ja rahasta, ja näiden kahden asian yhdistelmä on tunnetusti saanut kirjabloggaajat takajaloilleen ja puolustuskannalle. Aloitimme postausten sarjan paljastamalla, mitä bloggaaminen meille maksaa ja kommentoimme aihetta vielä kahdesti tämän jälkeenkin (täällä ja täällä). Mainitsematta ei sovi jättää myöskään Kirsin Kirjanurkan postausta, joka oli vastine meille ja jonka kommenttikentässä kävi varsinainen kuhina. Puhuimme kaupallistamisesta myös Oma huone -podcastin jaksossa, minkä jälkeen keskustelua käytiin sekä Twitterissä että Facebookissa.

Nyt: Ennen rahaan liittyvien postauksien julkaisemista emme olleet tehneet senttiäkään rahaa bloggaamalla tai sosiaalisessa mediassa. Tämän vuoden puolella asia kuitenkin muuttui, kun kävimme ensimmäisen kerran kouluttamassa kirjastojen henkilökuntaa sosiaalisen median käyttämisestä ja hyödyntämisestä. Lisää vastaavia koulutuksia on tulossa ainakin kaksin kappalein nyt loppuvuodesta ja ensi vuoden puolella. Tässä pitää kuitenkin ottaa huomioon, että kaupallistimme oman osaamisemme – emme niinkään blogiamme. Kaupallisia sisältöyhteistöitä, siis sellaisia joista olisimme oikeasti hyötyneet rahallisesti, emme ole tehneet ollenkaan. Lisäksi koulutuksista tulevat rahat menevät pitkälti blogin ylläpitämiseen ja esimerkiksi kuvauskalustoon.

Kaupallistamisesta ajattelemme kuitenkin edelleen samalla tavalla kuin aiemminkin: sen pitäisi olla mahdollista myös kirjablogeissa ja sosiaalisessa mediassa. Haasteena on kuitenkin käytäntöjen ja todennäköisesti myös tarpeeksi suurien yleisöjen puute. Kaupallistamiseen liittyvien keskustelujen suhteen on ollut hiljaisempaa tämän vuoden puolella, mutta aiheesta keskusteltiin esimerkiksi meidän inspispäivässä elokuussa ja jälleen tällä viikolla Twitterissä meidän kirjasomen muutosta käsitelleen postauksen jälkimainingeissa. Kaikki uudet avaukset aiheeseen liittyen kiinnostavat, joten jos sulla on ajatuksia tai esimerkkejä, niin heitä meitä kommentilla tuolla alla tai vaikka Twitterin kautta!

Kirjasome kautta aikain

Ennen: Olemme kirjoittaneet kirjojen ja kulttuurin ohella varsin aktiivisesti myös bloggaamisesta ja sosiaalisesta mediasta. Yksi blogimme pääkategorioita on bloggaaminen, jonka alta löytyy kaikki bloggaamiseen ja someen liittyvät tekstimme. Seassa on aimo annos vinkkejä ja ohjeita sisältäviä tekstejä, sekä jonkin verran reflektointia omasta bloggaamisestamme. Yksi luetuimpia tekstejä on Oma huone -podcastin ja bookstagrammaaja Ulla Lehtisen vieraskynä muutaman vuoden takaa, joka käsittelee bookstagrammaamisen aloittamista. Olemme lähtökohtaisesti aina olleet niin sanotusti ”pro social media” eli kannustaneet kirjapuheeseen kaikissa kanavissa ja alustoilla.

Nyt: Ajatuksemme eivät ole juuri muuttuneet, sillä teemme edelleen aktiivisesti sisältöjä tänne blogiin, Instagramiin ja Youtubeen. Vinkkejä ja ohjepostauksia olemme sen sijaan kirjoittaneet viime aikoina vähemmän, vaikka lähtökohtaisesti ne ovat lukijoitamme kiinnostaneetkin. Olemme lisäksi muuttaneet toimintaamme kaikilla alustoilla hieman strategisempaan suuntaan niin, että suunnittelemme varsin suuren osa sisällöistä etukäteen ja aikataulutamme niiden julkaisun. Instagram Story toimii suunnitellun sisällön ohella sitten päivittäisten, pienempien juttujen jakamiseen sopivana kanavana.

Torstaina julkaistun kirjasomen muuttuminen -postauksen myötä nousi kuitenkin ilmoille ajatus siitä, että kirjakeskustelu on pirstaloitunut varsin monelle alustalle. Ehkäpä olisi siis aika käydä kirjallisuuskeskusteluja keskitetymmin jossakin? Tai perustaa kotimainen, virallisempi kirjallisuusmedia? Omalla kohdallamme ainakin strategisuus alustojen käytössä kannattaa, sillä näin pysymme kärryillä suurin piirtein siitä, missä meidän jutuista keskustellaan!

Kirjaston (varausjonon) liikakäyttö ja ”liikaa kirjoja, liian vähän aikaa”

Ennen: Tämä viimeinen (ja ehkä hiukan aiempia kevyempi) kohta perustuu pelkästään meidän suosituimpaan Youtube-videoon, joka on Lauran huikea tilitys jokaisen kirjanörtin perusongelmasta: maailmassa on liikaa kirjoja ja liian vähän aikaa. Jos tämä taideteos on jäänyt sulta väliin, niin tutustu!

Nyt: Henkilökohtaisesti en ole koskaan päässyt tilanteeseen, jossa kirjaston varausraja olisi tullut täyteen. Yritin itseasiassa viime vuonna jopa käyttää kirjastoa tavallista vähemmän, kun omassa hyllyssä oli niin paljon lukemattomia kirjoja. Tänä vuonna kirjastossa käyminen on kuitenkin taas vähän lähtenyt käsistä ja tuntuu, että en pysty hillitsemään itseäni varsinkaan uutuushyllyjen edessä. 😀 Käytöksestä on kuitenkin turhaa tuntea syyllisyyttä, koska siitä ei oikeasti ole mitään haittaa, että vinguttaa nimenomaan kirjastokorttia (sen sijaan, että esimerkiksi ostaisi kaikki kirjat itselleen). Olen myös hyväksynyt sen faktan, etten koskaan ehdi lukea kaikkia niitä kirjoja, jotka haluaisin. Sellaista se elämä vaan on! –Minna

Keväinen muutto ja gradujen valmistuminen saivat minut palauttamaan kirjastoon kaikki kymmenet sieltä hamstraamani kirjat. Kesällä kirjastonkäyttöni oli siis hyvin maltillista, ja lisäsin tilanteen vakiinnuttamisen yhdeksi kesän kirjatavoitteistanikin. En kuitekaan pysynyt kunnianhimoisissa suunnitelmissani olla täyttämättä kotiani kirjastosta hamstratuilla kirjoilla, kuten eräällä videolla tunnustinkin. Tällä hetkellä minulla on 15 kirjaa lainassa ja 41 varattuna. En ole siis vielä saavuttanut maagisia maksimimääriä, vaikka varausten suhteen rajaa onkin taas kolkuteltu. Yritän olla armollinen itselleni ja ajatella kirjailijoiden saamia lainauskorvauksia kantaessani kirjoja eestaas kodin ja kirjaston välillä. Tilanne ei ole kuitenkaan niin kaoottinen kuin alkuperäistä videota tehdessäni. Taistelen silti edelleen sen surun ja ahdistuksen kanssa, etten ehdi lukea murto-osaakaan maailman hyvistä kirjoista. Ensimmäisen ensi kevään kirjakatalogin näkeminen sai aikaan spontaaninen ahdistusreaktion. Välillä on kuulkaa rankkaa olla erityisen helposti innostuva ihminen. –Laura

Ihanaa syksyä ja tervetuloa meidän kirjasisältöjen pariin jatkossakin!