En osaa kuunnella äänikirjoja – ja tajusin vihdoin, miksi

Otsikon ”en osaa kuunnella äänikirjoja” kuulostaa typerältä tekosyyltä sille, etten keksi arjestani aikaa kuunnella äänikirjoja, vaikka kirjallisuusharrastajana niin haluaisinkin tehdä. Tosiasiassa kyse ei kuitenkaan ole tekosyystä, vaan aivan viime viikkoihin asti olen ollut sitä mieltä, että äänikirja ei todellakaan formaattina sovi minulle, sillä en pääse läheskään sellaisiin kuuntelulukemiin kuin esimerkiksi Laura kuukausittain pääsee. Luen paljon mielummin fyysisiä kirjoja ja kuulokkeisiini valitsen usein musiikkia tai podcastin. Tosin viime aikoina mieltymykseni ovat olleet muutoksessa ja keksin myös, mistä se johtuu!

Kuuntelin muutama viikko sitten Oma huone -podcastin jakson, jossa juontajat Ulla ja Anniina keskustelevat kirjailija-tubettaja Mikko Toiviaisen eli Kalenterikarjun kanssa kirjallisuuden tulevaisuudesta. Tuossa jaksossa puheeksi tulee luonnollisesti myös äänikirjan viimeaikainen voittokulku ja formaatin tulevaisuuden mahdollisuudet. Jaksossa muistaakseni juuri Mikko listaa, millaiset teokset toimivat erityisen hyvin äänikirjoina: elämäkerrat, tietokirjat ja dekkarit. Tämän kuvauksen kuullessani jokin aivoissani napsahti: Mähän en juurikaan lue tuollaisia kirjoja fyysisinä. Sen sijaan lähes kaikki äänikirjat, jotka olen onnistunut kuuntelemaan loppuun, osuvat tuohon rajaukseen.

Tulin tuon jakson työmatkalla kuunneltuani ihan ajatuksiini uppotuneena kotiin ja vähän jopa kiusasin itseäni sillä, miksen ole aiemmin tajunnut asiaa. Olen yrittänyt kuunnella aivan vääränlaisia kirjoja kaiken aikaa. Juonivetoisten romaanien sijaan kannattaisi pikemminkin keskittyä mielenkiintoisiin elämäkertoihin ja nostalgisiin dekkareihin. Kuuntelin esimerkiksi tammikuussa Michelle Obaman elämäkerran, joka oli aivan järjettömän hyvä. Tällä hetkellä aamuisin korvissani pyörii Agatha Christien Hercule Poirot -romaani Kuolema Niilillä, joka kuljettaa minut joka aamu historialliseen Egyptiin mielenkiintoisten henkilöhahmojen keskelle.

Aiempi nuiva suhtautumiseni äänikirjojen kuuntelemiseen on kenties muuttumassa. (Tätä ei muuten pidä käsittää väärin! Tuen kirjallisuuden kuluttamista kaikissa muodoissaan, enkä lainkaan väheksy äänikirjaa formaattina. Ongelmani kuunneltavien kirjojen kanssa on pääasiassa henkilökohtaiseen kykenemättömyyteen liittyvä.) En vieläkään kuuntele kuin muutaman kirjan kuussa (jos sitäkään), mikä saa minut pohtimaan muun muassa BookBeatin hintaa suhteessa kuunneltujen kirjojen määrään. Mietin myös äänikirjojen kanssa kuluttamaani aikaa: se on sirpaleista työmatkalla kuuntelua, maksimissaan 20 minuuttia kerrallaan. Haluaisin kuunnella pidempiä aikoja yhteen menoon, mutta aktiivisemman lenkkeilyn lisäksi en ole vielä löytänyt sopivia aikoja.

Jatkan kuitenkin kokeilua vielä hetken aikaa ja päätän sitten, jatkanko ylipäätään BookBeatin käyttöä vai kokeilisinko äänikirjoja esimerkiksi kirjaston kokoelmasta. Sitä ennen aion kuunnella muutaman elämäkerran ja lisää Agatha Christietä!

allekirjoitusminna

18 thoughts on “En osaa kuunnella äänikirjoja – ja tajusin vihdoin, miksi

  1. Mukavaa kuulla, jos pääset sinäkin nauttimaan äänikirjoista!
    Minä hurahdin niihin täysin 1,5 vuotta sitten ja en sen jälkeen ole painettuja kirjoja lukenut. Toki käyn niitä hypistelemässä kirjastossa ja kirjapaupassa.
    Itse kuuntelen mm. autolla ajaessa tai nukkumaan mennessä.

    Tykkää

    1. En ole teidän kaikkia postauksia lukenut, joten en tiedä mikä on Minnan äänikirja tilanne nyt (instan puolelta kuitenkin muistelisin, että kummallakin oli äänikirja tavoitteita). Joka tapauksessa bookbeatille on tullut hieman halvempi vaihtoehto, jossa lukuaikaa on rajallisesti.

      Minä kuuntelen äänikirjoina ihan mitä vaan joka kiinnostaa. Esimerkiksi Potterit ja Tähtiin kirjoitettu virhe on tullut kuunneltua useita kertoja. Lisäksi Nevermoor, Varjo ja Riipus sekä Taikuri ja taskuvaras -trilogia. Kahta jälkimmäistä en ole lukenut ainakaan kirjana ennen kuuntelua, mutta haluan ne myös kirjana lukea. Elämänkerrat itselläni tökkii, koska alussa niissä ei tunnut tapahtuvan mitään ja äänikirja jää hyvin nopeasti kesken.

      Tykkää

      1. Kiitos kommentista! Olen miettinyt BookBeatin vaihtamista tuohon rajalliseen, halvempaan versioon ja todennäköisesti teen vaihdon jossain vaiheessa. Kuuntelen kuitenkin sen verran vähän, että tuo tämänhetkinen hinta tuntuu aika suolaiselta. Itse en jostain syystä ole innostunut kuuntelemaan fantasiaa tai YA:ta äänikirjoina, vaan luen ne edelleen mielummin paperilta. Mutta ihanaa, että olet löytänyt itsellesi sopivia kirjoja kuunneltavaksi! 🙂

        Tykkää

  2. Hmm, kiinnostavaa pohdintaa. Tosin herää kysymys, miksi kenenkään pitäisi “väkisin” kuunnella kirjoja. Itse olen kokeillut äänikirjaa, mutta nukahdin kesken kuuntelun. Näin kävi joka kerta. Teknisten syiden takia en voi kuunnella kirjoja tai mitään muutakaan ollessani liikenteessä (esim. lenkillä) ja kotonakin pitäisi olla koneen äärellä kuuntelemassa (minulla ei ole langattomia kuulokkeita eikä kiinnosta sellaisia hankkia, koska ei ole oikeastaan tarvetta).

    Minulla ei siis ole myöskään älypuhelinta, koska en halua sellaista. En halua olla koko ajan olla “netin ulottuvilla” enkä esim. lenkeillä pystyisi edes musiikkia kuuntelemaan, koska haluan antaa ajatusteni virrata. Kotitöitä tehdessä sama juttu: haluan ajatella omiani. Mietin siis omalta kohdaltani, että minulle riittää lukeminen: se tuntuu omimmilta ja lukiessa uppoudun ja keskityn täydellisesti kirjan maailmaan.

    Tykkää

    1. Omalla kohdallani kyse ei niinkään ole ”väkisin” kuuntelusta, vaan pikemminkin siitä, että haluaisin ihan tosissani kuunnella äänikirjoja. Laura on kehunut monia teoksia nimenomaan äänikirjaversioina kirjailijoiden itsensä lukemina ja se herättää mielenkiinnon – mutta kuten tekstissäkin analysoin, niin olen selkeästi kuunnellut vääränlaisia kirjoja. Kotitöitä tehdessä minäkin harvemmin kuuntelen, mutta lenkillä menee kyllä. Toisaalta joskus lenkilläkin on mukavaa olla ihan vaan omien ajatustensa kanssa. 🙂

      Tykkää

      1. Juu, anteeksi en tarkoittanut sinua tuolla ”väkisin” kuuntelulla, vaan ajatus tuli ihan yleisesti mieleeni ja liittyi enemmänkin siihen, mitä olen aiheesta joissakin suomalaisissa keskustelupaikoissa lukenut. On siis tullut tunne, että pitäisi jotenkin perustella, miksi ei kuuntele/miksi kuuntelee äänikirjoja. Sinulta siis mainiota pohdintaa tässä! 🙂

        Tykkää

  3. Voi kauheaa, nyt kerettiläinen tunnustus: olen onnistunut saattamaan loppuun muutamia tylsiä äänikirjoja, kun olen nopeuttanut kuuntelutahtia 1,4-kertaiseksi! Kyseessä on ollut muutama junnaava dekkari tai viihdekirja. Luultavasti nämä kirjat olisin jättänyt paperisina kesken.

    Kuuntelen äänikirjoja, koska olen huomannut, että keskittymiseni painettuun sanaan on välillä todella hataraa. Pikalukutekniikkani jättää monista kirjoista parhaat kohdat huomaamatta. Äänikirjojen parissa en voi skipata tylsiä kohtia niin menestyksellisesti kuin painettujen kirjojen. Vielä en osaa kuunnella kirjoja lenkkeillessä enkä julkisissa liikennevälineissä, mutta siihen suuntaan olisi tarkoitus edistyä.

    Ollaan kaikki yksilöitä, ja tunnen ihmisiä, joille äänikirja ei missään nimessä sovellu. Tunnen myös ihmisiä, jotka eivät ole lukeneet elämässään ainuttakaan sähköistä teosta. Kaikki kunnia heille.

    Tykkää

    1. En tiedä, onko tuo nyt niin kovinkaan kerettiläistä, koska kuuntelen itsekin suurimman osan kirjoista 1,3-kertaisella nopeudella, tosin vähän lukijasta riippuen. 😀 Mutta ymmärrän täysin pointtisi siitä, että äänikirjoina voi kuluttaa tylsempiäkin teoksia kuin joihin viitsisi paperisena sitoutua. Laurakin on muistaakseni joskus puhunut siitä, että hän kuuntelee keskimäärin huonompia kirjoja äänikirjoina kuin lukee paperisena.

      Tykkää

  4. Äänikirjojen kuuntelu lienee varsin henkilökohtainen kokemus. Olen samaa mieltä siitä, että elämäkerrat ja dekkarit sopivat kuunneltaviksi erityisen hyvin, mutta toisaalta kaikkein parhaat kuuntelukokemukseni ovat olleet ”vähän” pidempiä romaaneja (tyyliin Sinuhe egyptiläinen ja Taru sormusten herrasta tai Robin Hobbin fantasiatrilogia..) Niihin pääsi oikein uppoutumaan ja ne toimivat varsinkin lennoilla, joilla oli aikaa keskittyä.

    Tykkää

      1. Kyllä, toiset kirjat toimivat äänikirjoina toisia paremmin. Itsekin kuuntelen mielelläni äänikirjoja, ja aika kevyttä, juonivetoista kirjallisuutta. Haastavamman, kirjallisesti monimuotoisemman kirjallisuuden jätä suosiolla perinteisesti luettavaksi. Olen myös oppinut, että minun hermoilla kirjan kannattaa olla maksimissaan 15h pitkä. Ihanteellinen pituus on noin 10h. Jos on hyvin pitkä kirja, turvaudun hitaasta etenemisestä. Tosin tässäkin on poikkeuksia, olen kuunnellut äänikirjana Asko Sahlbergin Pilatuksen ja Väinö Linnan Täällä Pphjantähden alla -trilogian ja nautin valtavasti.

        Tykkää

  5. Minä kuuntelin ensimmäisen äänikirjani joulukuussa ja hurahdin kerrasta!

    En ole kuunnellut vielä yhtään tietokirjaa enkä elämäkertaa. Sen sijaan olen kyllä kuunnellut useammankin dekkarin vaikken lue niitä paperikirjoina, tuli vain kokeiltua ja totesin, että ne toimivat minulle paremmin kuunneltuna.

    Sama on kyllä pätenyt moneen muuhunkin kuuntelemaani kirjaan. Esimerkiksi Ishiguron Pitkän päivän ilta oli Jukka Pitkäsen lukemana mainio! Samoin hänen lukemansa Irvingin Kaikki isäni hotellit. Huomaan, että minulle alkaa tulla lempilukijoita. Ja huomaan myös sen, että itse voin kuunnella kirjoja laidasta laitaan, myös tuollaista keskittymistä vaativampaa, kuten edellämainitut, samoin tiiliskiviä, Kaikki isäni hotellit kesti yli 20 tuntia ja kuuntelin sen reilussa kolmessa päivässä.

    Tykkää

    1. Ihanaa, että olet löytänyt itsellesi sopivan tavan kuluttaa äänikirjoja! Itsellänihän meni esimerkiksi Michelle Obaman 19-tuntisen elämäkerran kuuntelemiseen kolme viikkoa, kun ehdin kuunnella niin lyhyitä jaksoja kerrallaan. Vähän aina myös hirvittää tuollaiset yli 20 tuntia kestävät teokset. Huomaan, että on helpompaa tarttua lyhyempiin, kun loppu on näkyvissä aikaisemmin kuin kuukauden kuluttua. 😀

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s