Helmikuu oli seitsemän kirjan kuukausi meille molemmille – ja Laura löysi jälleen lukuintonsa

Minna: Helmikuussa jatkoin uskomatonta lukuvauhtiani, josta kukaan muu ei ole yllättyneempi kuin minä itse. Olen tällä hetkellä kahdeksan kirjaa edellä Goodreadsin lukutavoitettani ja voin rehellisesti sanoa, että en ole koskaan lukenut tällaisella tahdilla. Jostain syystä kirjat etenevät hyvää vauhtia ja olen nauttinut suurimmasta osasta lukemistani teoksista. Olen myös havainnut hyväksi tekniikan, jossa tartun tiiliskiven paksuiseen teokseen, mutta luen sen kanssa samaan aikaan lyhyempää kirjaa (jonka saan usein myös ensin luettua).

Tämän kuun ehdoton kohokohta oli Brandon Sandersonin Usvasyntyinen-sarjan toinen osa Ylenemisen kaivo. Luin sarjan avausosan jo kesällä 2018 ja olen uhonnut jatkavani sarjan kanssa ainakin kahdella Youtube-videolla ja varmaan täällä blogissakin. Olen lainannut kirjan kahdesti kirjastosta ja kerran sukulaisten hyllystä. Ja nyt vaan tässä mietin, että mitenkä ihmeessä vetkutin tätä näin kauan! Sarja ei ole pettänyt vielä kertaakaan ja kolmas osa odottaakin jo kirjastolainojen pinossa lukemistaan. Josko ehtisin siihen jo maaliskuun aikana.

Tässä kuussa luin tietysti myös Harry Potter ja Viisasten kiven lukumaratoniamme varten, tartuin muutamaan tekoälyä ja ihmiskunnan tulevaisuutta käsittelevään kirjaan, sekä luin Lauran tavoin Aurora Airaskorven Riittävän hyvä -teoksen. Riittävän hyvää olen suositellut jo moneen kertaan esimerkiksi työkavereilleni – riittämättömyyden tunteet kun ovat akateemisessa maailmassa aikalailla valloilla. Hyllynlämmittäjät eivät tässä kuussa edistyneet, vaikka olin varma, että ehtisin lukemaan ainakin Minna Canthia. Sen sijaan Taru Sormusten Herrasta -tavoitteeni edistyy mukavasti, sillä olen lukenut Kuninkaan paluun jo yli puoleen väliin. Myös äänikirjasaldo jäi vähäiseksi, sillä kuuntelin helmikuussa kahta kirjaa samaan aikana enkä siis saanut kumpaakaan loppuun.

Maaliskuussa tiedossa on ainakin muutama vapaa viikonloppu, joten toivottavasti alkuvuoden lukutahti pysyy yllä. Eniten odotan TSH-projektin loppuun saattamista sekä muutamaa juuri kotiin kantamaani kirjastolainaa, esimerkiksi Wilhelmiina Palosen 206 pientää osaa -teosta.

Helmikuussa luin…

J. K. Rowling: Harry Potter ja Viisasten kivi
Brandon Sanderson: Ylenemisen kaivo (Usvasyntyinen #2)
Perttu Pölönen: Tulevaisuuden lukujärjestys*
Greg Park: Doctor Strange: Season One
Pekka Vahvanen: Kone kaikkivaltias: Kuinka digitalisaatio tuhoaa kaiken meille arvokkaan
Nelli Ruotsalainen: Täällä en pyydä enää anteeksi*
Aurora Airaskorpi: Riittävän hyvä: Selviytymisopas työelämään

Yhteensä seitsemän kirjaa, joissa 1957 sivua.

Laura: Tammikuu oli minulle tajuttoman luku-uuvahduksen aikaa, mutta helmikuussa pidentyneet päivät antoivat lisää virtaa myös lukuelämääni. Vaikka olen Goodreads-tavoitteestani tällä hetkellä seitsemän kirjaa jäljessä, en voisi olla siitä yhtään vähempää huolissani. Olen yksinkertaisesti onnellinen siitä, että lukeminen tuntuu jälleen sujuvan ja uomilleen asettuneesta arjesta löytyy aikaa kirjoille.

Helmikuussa pääsin tarttumaan vuoden ensimmäisiin viiden tähden kirjoihin. Harry Potterit eivät varmasti koskaan tule saamaan minulta alle viiden tähden arviota, mutta iloinen yllätys oli Emma Hooperin Koti-ikävän laulut, jonka luin lukupiirini innoittamana. Kirja oli pitkään 4,5 tähden kamaa, mutta viimeiset sivut vakuuttivat minut lopullisesti. Aion varmasti kirjoittaa tästä teoksesta lisää lähitulevaisuudessa. Myös Silloin tällöin onnellinen sekä Katie-Kate olivat erinomaisia lukukokemuksia. Äänikirjoista haluan nostaa erityisesti esille Riittävän hyvä -teoksen, joka minun olisi pitänyt saada käsiini jo viisitoista vuotta sitten. Jos jokin kirja on tehty minulle kuin mittatilaustyönä, se on juuri tämä. Lisää tästä silmiä avaavasta lukukokemuksesta tuonnempana.

Maaliskuussa lukusuunnitelmiini kuuluu tietysti Harry Potter ja salaisuuksien kammio, mutta toivon myös ehtiväni taklata kevään uutuuskirjoja, joita kannan kirjastosta säännöllisesti kotiin odottamaan eräpäivän koittamista. Beth O’Learyn Kimppakämppä on ollut minulla jo tovin kesken enkä malttaisi odottaa, että ehdin alkaa lukea vaikkapa Sayaka Muratan Lähikaupan naista. Hyllynlämmittäjiänikin yritän vihdoin alkaa kiskoa ulos hyllystäni, ja maaliskuun loppupuolella odotteleva talviloma saa jo suunnittelemaan sopivaa lomalukemistoa.

Helmikuussa luin…
Michelle McNamara: Katoan yön pimeyteen
Anu Kaaja: Katie-Kate*
Lauri Tähkä: Äärille
Antti Rönkä & Petri Tamminen: Silloin tällöin onnellinen
Emma Hooper: Koti-ikävän laulut
Debbie Tung: Book Love
J. K. Rowling & Jim Kay: Harry Potter ja viisasten kivi

Yhteensä seitsemän kirjaa, joissa 1773 sivua

Helmikuussa kuuntelin…
Heather Morris: Cilkan tarina
Satu Rämö & Hanne Valtari: Unelmahommissa
Satu Rämö & Hanne Valtari: Unelmaduunarin tilipäivä
Riikka Suominen: Suhteellisen vapaata
Eero Huovinen: Äitiä ikävä
Veera Vaahtera: Vedet silmissä
Aurora Airaskorpi: Riittävän hyvä

Yhteensä seitsemän kirjaa, jotka kestivät 60,5 tuntia

Blogin puolella helmikuu oli hitusen tammikuuta hiljaisempi, mutta siitä huolimatta historiamme kolmanneksi vilkkain. Minnan postaus En osaa kuunnella äänikirjoja – ja tajusin vihdoin, miksi keräsi huimasti lukijoita ja hyvänä kakkosena tuli pitkästä aikaa Lauran kirjoittama kirja-arvio Kirja, jota hävettää lukea junassa – Anu Kaaja: Katie-Kate. Yleensä aihetekstit kiilaavat luetuimpien postausten listan kärkipaikoille arvioiden jäädessä hieman vähemmälle huomiolle, mutta näemmä ajankohtainen (ja/tai pornahtava) kirja kiinnostaa.

Helmikuussa tapasimme myös Aami-porukalla ja juonimme kevään yhteisiä kuvioita. Minna osallistui paneelikeskusteluun Elävän Kirjallisuuden Festivaaleilla ja osallistuimme Instagramin puolella Anniinan järjestämään helmikuun kuvahaasteeseen. Myös Harry Potter -lukumaratonimme alkoi mallikkaasti, ja maanantaisin ilmestyvät keskustelunavaukset ovat herättäneet ihanaa velhomaista porinaa feedillemme.

* teos saatu arvostelukappaleena kustantajalta.