Bibbidi Bobbidi Book

Kun sarjakuvateos alkaa seitsenkohtaisella listalla miehistä, jotka ovat olleet liian kiinnostuneita siitä, jota tavataan kutsua ”naisen sukuelimeksi”, tietää tarttuneensa jälleen aivan loistavaan opukseen. Ruotsalainen Liv Strömquistin teos Kielletty hedelmä puhuu niistä aiheista, joista usein huomaamattammekin vaikenemme. Kuukautisiin, orgasmiin, seksuaalisuuteen sekä vaihteleviin odotuksiin liittyy niin paljon tabuja ja väärinymmärryksiä, ettemme niitä välttämättä tajua ennen kuin ne meille osoitetaan. Oletteko esimerkiksi miettineet miksi varmasti aika moni piilottelee kuukautissuojaa nyrkissään tai taskussaan mennessään vessaan sitä vaihtamaan? Onko kuukautisissa tosiaan jotain niin hävettävää, että muille ei saa antaa pienintäkään vinkkiä siitä että NE ovat nyt käynnissä?

Kirjan aloittama lista seitsemästä miehestä tai miesjoukosta, jotka olisivat saaneet kiinnittää naisin hieman vähemmän huomiota, on todenmukaisuudessaan karmina. Elokuvissa miehen haaroväliin kohdistettu potku saa monesti yleisössä aikaiseksi henkistä sympatiakipua, ja sama efekti tapahtuu tämän sarjakuvan ääressä. Erityisen kammottavia ovat kertomukset lääkäreistä, jotka omaan alaansa vedoten ovat silponeet sukupuolielimiä milloin mistäkin syystä. Tällaisten raakuuksien toivoisi olevan silkkaa mielikuvituksen tuotetta, mutta valitettavasti julmista tavoista ei ole vieläkään päästy eroon. Sarjakuvassa huomautetaan esimerkiksi, että edelleen operoidaan vastasyntyneitä, joiden sukuelimet eivät sovi kaksijakoiseen sukupuolijärjestelmään. Sarjakuvan lettipäinen hahmo julistaa: ”Joten jos ihmiset tulevaisuudessa kysyvät, miksi ME tunsimme omana aikanamme pakkoa leikellä terveiden vauvojen genitaaleja… voimme vastata, että teimme sen RAKKAUDESTA! RAKKAUDESTA kaksijakoiseen sukupuolijärjestelmään!!”

Strömquistin loihtimat sivut ovat pääsääntöisesti mustavalkoisia ja hyvin tekstivoittoisia. Monissa ruuduissa ei ole lainkaan kuvia vaan pelkästään tekstausta tai ikään kuin lehdestä leikattuja lainauksia. Välillä kuvitusta elävöitetään valokuvilla tai mustavalkoisuuden keskelle pirskautetulla punaisella värillä, joka symboloi kuukautisverta. Kerronta tempaa mukaansa raskastempoisuudestaan huolimatta, ja itse asiassa vasta keskivaiheen värikäs Eeva ja Aatami -sarjakuva osoittaa väriloistossaan kirjan muiden osien painostavan tunnelman.

Kuten aiemmin totesin, olin pettynyt monessa paikassa hehkutettuun Meidän kaikkien pitäisi olla feministejä -kirjaan. Jos sinäkin koit sen olevan turhan yksinkertainen opas feminismiin, kannattaa ehdottomasti tarttua Kiellettyyn hedelmään, tämä on jo syventävän tason katsantoa aiheeseen. Strömquist osaa nerokkaasti osoittaa niitä ajatuksia ja pelkoja, joiden kanssa moni varmasti painiskelee ymmärtämättä niiden lähtökohtia itsekään. Hän myös kertoo aivan käsittämättömistä tapauksista, jotka liittyvät naisen sukuelimeen. Esimerkiksi vuonna 1972 laukaistuun Pioneer 10 -avaruusluotaimeen laitettiin mukaan laatta, johon oli piirretty alaston mies ja nainen. Miehen sukukalleudet roikkuvat kuvassa aivan estoitta, kun taas naisen haaroväli on tasainen kuin Barbie-nukella.  Strömquist irvailee ajatukselle pienestä viivasta kauhistuneista avaruusolioista osoittaen koko piirroksen järjettömyyden.

★★★★★
Liv Strömquist: Kielletty hedelmä
Käännös: Helena Kulmala
Sammakko, 2016
Sivuja 143
Luettavaksi kirjastosta