Michelle Hodkin: The Unbecoming of Mara Dyer

Tällä hetkellä tuntuu, etten muista milloin olisin kirjoittanut viimeksi ihan rehellisen kirja-arvion. Olen naputtanut postauksia viime aikoina paljonkin, mutta lähinnä aihevetoisesti. Olen kirjoittanut bloggaamisesta (etenkin rahasta ja postausideoista), pistänyt pystyy lukuhaasteen (tuu mukaan täällä!) ja pohtinut vaikeita kirjoja. Myönnettäköön, että helmikuussa luin tasan yhden romaanin, joten arvioitavaa ei kauheasti ole edes ollut.

IMG_2411

Maaliskuussa olen kuitenkin saanut taas lukemisesta kunnolla kiinni ja olen lukenut noin yhden kirjan viikossa. Aivan maaliskuun alussa, ennen Brysseliin lähtemistä, ahmin kahdessa päivässä Michelle Hodkinin The Unbecoming of Mara Dyer -teoksen. Se on istunut omassa hyllyssäni vuodesta 2015 lähtien ja olen useampaan kertaan miettinyt sen aloittamista, mutta lopulta se on kuitenkin aina jäänyt lukematta, kun jokin muu teos on kiilannut sen ohi. Teos on myös Hyllynlämmittäjät -listallani, joten niistä on nyt luettu kaksi kappaletta. (Täytyy tsempata näiden kanssa, kun ottaa huomioon, että on jo maaliskuu ja olen lukenut listalta vasta kaksi teosta!)

The Unbecoming of Mara Dyer oli positiivinen yllätys! Lähdin teokseen täysin ennakkoluulotta, sillä en tiennyt tarinasta etukäteen mitään. Kirja on ilmestynyt jo vuonna 2011 ja se on trilogian avausosa. Kirjablogeissa ja booktubessa teosta hehkutettiin muutama vuosi sitten muistaakseni aika paljon ja myös sen jatko-osat ovat saaneet paljon huomiota.

Tarina kertoo lukiossa opiskelevasta Marasta, joka joutuu muuttamaan uudelle paikkakunnalle hänen ystäviensä kuoltua mystisessä onnettomuudessa, josta Mara itse ei muista mitään. Ystäväporukan ainoana eloonjääneenä kotipaikkakunta tuntuu ahdistavalta ja perhe muuttaa Miamiin. Mara kärsii PTSD:stä ja näkee kuolleita ystäviään koulussa ja kotonaan – kunnes käy ilmi, että yksi heistä ei ehkä olekaan kuollut.

Pakkaa sekoittaa Maran kanssa samaa lukiota käyvä Noah Shaw. Noah tunnetaan naistenmiehenä ja sydäntenrikkojana ja luonnollisesti hän tietenkin kiinnostuu koulun uudesta tulokkaasta, Marasta. Mara saa Noahin entisten tyttöystävien vihat niskoilleen ja häntä varoitellaan pojan huonoista puolista, mutta jokin Noahissa vetää häntä puoleensa. Tämä on niiin young adult -fiktion perinteinen klisee, että lukiessa hieman pyörittelee silmiään. Toisaalta Noahin ja Maran keskustelut ovat niin herkullisia, ettei niistä voi olla nauttimatta.

Tarinassa on yllättävä yliluonnollinen elementti ja loppua kohden juonesta tulee todella intensiivinen. Kirja käsittelee virkistävällä tavalla myös mielenterveyteen liittyviä seikkoja, sillä Maran aiemmin kokema trauma on suuressa roolissa tarinassa. Juoni aiheuttaa lukijalle lisäksi satunnaisia epätoivon puuskia, kun Mara yrittää kertoa asioistaan ja siitä mitä hänelle tapahtuu, mutta hänen perheensä pistää tarinat ja kokemukset trauman ja mielen järkkymisen piikkiin.

Jotakin tarinan vetovoimasta kertoo ehkäpä se, että latasin trilogian toisen osan samantien edellisen loppumisen jälkeen iBooksiini ja olen lukenut sen noin puoleen väliin. Young adult -fiktiosta pitäville teos on varma valinta!

allekirjoitusminna

★★★½
Michelle Hodkin: The Unbecoming of Mara Dyer
Simon & Schuster, 2011
Sivuja 452
Luettavaksi omasta hyllystä

Mainokset

Yksi kommentti artikkeliin ”Michelle Hodkin: The Unbecoming of Mara Dyer

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s