Jennifer Mathieu: Näpit irti!

”Se vaan katsoi mua ja sanoi että Mitchell varmaan vaan vitsaili ja että mun kannattaisi relata vähän ja unohtaa koko juttu”, hän vastaa. Enää hän ei itke, hän on vain vihainen. ”Ja sitten se sanoi että mähän voisin ottaa sen kohteliaisuutena.”

Sykkeeni alkaa heti kohota ja vihan puna rusottaa poskillani kun kuulen jotain tällaista. Että älä hei nipota, se oli varmaan vitsi, vain nätit huomataan tai laita sitten jotain peittävämpää päällesi, jos et halua huomiota. On niin turhauttavaa, että edelleen tänä päivänä huumorin varjolla jotkut ihmiset katsovat oikeudekseen rajoittaa toisten tilaa ja olemista.

Näpit irti (1)

”On hyvä muistaa, kun aamulla puette yllenne, että olette tulossa oppimisympäristöön. Tarkoitus on pukeutua kuin opiskelija, ei kuin katseiden kohde. Erityisesti pyydän teitä, tytöt, kiinnittämään huomiota vaatetukseenne ja muistamaan, että siveys on hyve joka ei koskaan mene pois muodista.”

Eräänä päivänä Viv päättää, että tilanne hänen koulussaan on mennyt aivan liian pitkälle. Poikien jalkapallojoukkue saa kaiken huomion ja glorian, kun taas tytöt joutuvat väistelemään käytävillä toisiaan törkeyksiin yllyttäviä pelaajia. Vuosittaisessa turnauksessa valitaan koulun pantavin tyttö, toisinaan pojat taas kähmivät tyttöjä mukamas salaa törmäämällä heihin käytävässä. Koulun rehtori ja muu henkilökunta ei ainakaan helpota tilannetta, sillä he nöyryyttävät oppilaita mielivaltaisilla vaatetarkastuksilla. Poikien alatyyliset tekstipaidat eivät ole huomautuksen arvoisia, mutta millinkin liian leveä kaula-aukko tytöllä johtaa häpeärangaistukselta tuntuvaan tarkasteluun ja ylisuuren urheilupaidan pukemiseen koko loppupäiväksi.

Viv päättää ottaa mallia äitinsä nuoruusvuosista punkkarina. Koulun vessoihin salaa jaettavat zinet (=pienet lehdet, oli ainakin minulle ihan uusi sana) kehottavat tyttöjä nousemaan epäreiluja pelejä ja sääntöjä vastaan. Kukaan ei osaa edes aavistaa, mihin käsiin piirretyt sydämet ja tähdet voivat vielä johtaa.

Jennifer Mathieun Näpit irti! on kirja, jota tämä maailma tarvitsee. Se pureutuu tuttuihin epäkohtiin turhempia alleviivaamatta tai toisaalta vähättelemättä. Kirja antaa lukijalle itselleen mahdollisuuden pohtia omia arvojaan ja maailmassa vallitsevia käytäntöjä. Mikä on ok? Mitä huonoille asioille voi tehdä?

Vaikka kirja on tietynlainen feminismin julistus, on se sitä hyvin hellästi ja armollisesti. Mathieu ei töräyttele vaikeaselkoisia termejä tarinan keskelle, vaan antaa feminismin versota nuorten maailmaan sopivalla tavalla. On ihan ok googlettaa tunnetut feministit, jos nimet eivät ole entuudestaan tuttuja. On jopa oikeus pelätä tuota suurta f-sanaa, joka saattaa tuntua vieraalta. On oikeus pelätä myös epäkohtiin tarttumista, sillä hei, se on oikeasti välillä todella pelottavaa.

”No mun mielestä kaikessa ei tarvitse olla nimilappua”, Claudia sanoo. ”Se koko sana on jotenkin pelottava, moni säikähtää sitä. Ne luulee että se tarkoittaa miesvihaa. Mä sanon mieluummin vaan että kannatan tasa-arvoa.”
”Mutta eikös feminismi tarkoita just sitä?” sanon. ”Tasa-arvoa. En mä usko että se tarkoittaa ettei halua seurustella tai jotain. Mutta en siis yritä olla hankala tai mitään.”

Näpit irti! on mukaansatempaava tarina, joka varmasti uppoaa nuoriin, mutta myös meihin aikuisiin. Teinivuodet ohittanut osaa lämmöllä jopa naureskella kirjan nostamille ajatusryöpyille: ”Tuntuu että räjähdän saman tien palasiksi silkasta häpeästä, mutta jostain syystä jäänkin henkiin.” Niinhän siinä usein käy. Kirjan kieli on rentoa, ja huomasin itse asiassa vasta näitä sitaatteja kirjoittaessani tekstin puhekielisyyden. Se on hyvä, sillä päälle liimattu puhekielisyys on yksi nuortenkirjojen noloimpia kompastuskiviä.

Mathieu ei myöskään jää tylsään tytöt vastaan pojat -asetelmaan, vaan tuo kirjaan myös intersektionaalisen feminismin teemoja. Vivin koulussa eivät ole sorretussa asemassa vain tytöt, vaan erityisen hankalaan paikkaan saattaa joutua etenkin jos ei ole valkoinen tai sattuu olemaan ihastunut saman sukupuolen edustajaan. Kaikki pojatkaan eivät ole idiootteja, vaan heidänkin joukostaan löytyy taistelijoita, jotka ovat valmiita nousemaan epäreiluutta vastaan.

Toivon totisesti, että tämä kirja päätyy mahdollisimman moneen koulukirjastoon. Ensinnäkin sen vuoksi, että se on pirun hyvä kirja. Mutta ennen kaikkea sen takia, että jokainen muistaisi yhdenkin teon merkityksen. Kuka tahansa meistä voi toimia alullepanijana suurelle muutokselle. Tai ainakin auttaa työntämään hyvää asiaa eteenpäin, jos nyt ei ihan eturivissä megafonia heilutellen, niin ainakin hieman sivummalla.

”Täähän on yhtä feministin toiveunta”, Lucy sanoo. ”Mutta ei tää ihan pelkkää unta ole, koska Roxane Gayta ei näy missään.”

allekirjoituslaura

★★★★½
Jennifer Mathieu: Näpit irti!
Käännös: Lotta Sonninen
Otava, 2018
Sivuja 310
Luettavaksi kustantajalta

Helmet-lukuhaasteen kohtaan 9. Kirjan kansi on yksivärinen

VIDEO: Yhdysvallat, Antti Tuisku ja muita kirjasyksyn ilonaiheita – Helsingin kirjamessut 2018

Aivan kuten viime vuonna (postaukset täällä, täällä ja täällä), myös tänä syksynä vietimme Helsingin kirjamessuilla koko lauantain. Messujen teemamaana on tänä vuonna Yhdysvallat, minkä ansiosta pääsimme kuuntelemaan Yhdysvaltain kirjeenvaihtajien ajatuksia työstään sekä suurvallan nykytilanteesta. Myös Antti Tuiskun haastattelu ja Siri Kolun satutuokio hurmasivat meidät aivan täysin!

bibobook_kirjamessut1

Yleisen kirjaintoilun lisäksi oli aivan mahtavaa päästä taas tapaamaan muita kirjabloggaajia, bookstagrammaajia ja kirjatubettajia. Tuntuu, että kirjakeskustelu laajenee jatkuvasti kaikilla sosiaalisen median kanavilla, ja tässä muutoksessa on aivan mahtavaa olla mukana! Kiitos siis kaikille, joiden kanssa ehdimme eilen vaihtaa edes muutaman sanan. Näillä kirjaintoiluilla jaksaa pitkälle pimeään syksyyn!

Oheiseen videoon yritimme mahduttaa niin paljon lauantain mesutunnelmia kuin vain kykenimme. Yllä mainittujen puheenvuorojen lisäksi esimerkiksi Antti Heikkisen lukunäytettä Kehveli-kirjasta ei kannata missään tapauksessa missata!

Olitko sinä Helsingin kirjamessuilla? Mikä oli mielestäsi tapahtuman parasta antia?

5 karmivaa (ja harvinaista) tarinaa Halloween-lukemiseksi (pt. 3)

Nyt voi jo ehkä sanoa, että näiden karmivien tarinoiden jakamisesta ennen Halloweenia on tullut perinne, sillä tässä tulee jo kolmatta vuotta putkeen samantyyppinen postaus! Voit käydä lukemassa aikaisempien vuosien postaukset täältä ja täältä. Tämä listaus poikkeaa aiemmista hieman, sillä tällä kertaa kaikki vinkit keskittyvät novelleihin. Lisäksi listalla on varmasti sellaisia tekstejä, joista varmastikaan suuri osa ei ole kuullut.

Kaikki tarinat käsittelevät jollakin tapaa vampyyreja. Kävin Yhdysvalloissa viettämäni vaihtojakson aikana kurssin, jonka nimi oli Patterns in Film and Literature. Käytännössä koko kurssi keskittyi kuitenkin vampyyreihin: luimme vampyyreista kertovia novelleja ja joka torstai-ilta kokoonnuimme luokkaan katsomaan vampyyri-leffoja. Kurssilla piti lukea Dracula, kirjoittaa loppuessee mistä tahansa vampyyreihin liittyvästä ja pitää esitelmä haluamastaan vampyyri-leffasta. Kurssia piti ihan huikea puolalainen professori, jota saa kiittää tämän listan novelleista. Nauttikaa ja jutellaan näistä lisää vaikka kommenteissa tai Twitterissä!

Processed with VSCO with acg preset

Théophile Gautier: Clarimonde
Clarimonde tai alkuperäiseltä ranskankieliseltä nimeltään La Morte Amoreuse on Théophile Gautierin jo vuonna 1836 kirjoittama novelli. Tarina on Romuald-nimisen papin muistelma elämänsä suurimmasta rakkaudesta, Clarimondesta, joka osoittautuu tietenkin vampyyriksi. Tarinassa on helppoa nähdä syvempiä tasoja: femme fatalena esitetty Clarimonde kuvaa Romualdin seksuaalisia himoja, jotka ovat ristiriidassa papin hengellisyyden kanssa. Englanninkielisen version voi lukea vapaasti Project Gutenbergin sivulta.

Ivan S. Turgenev: Clara Militch
Ivan Turgenev on yksi venäläisen realismin suurimpia nimiä ja hänen Fathers and sons -teoksensa on yksi 1800-luvun kirjallisuuden kulmakiviä. Itsehän en tätä tiennyt, ennen kuin puolalainen professori iski Turgenevin Moskovaan sijoittuvan Clara Militch -novellin luokassa eteeni. Clara Militchissä on jotakin samaa kuin Clarimondessa: naisten kanssa hieman vaikeasti seurusteleva mies rakastuu ja kuolema seuraa. Vuonna 1883 kirjoitettu novelli on vapaasti luettavissa verkossa.

Guy de Maupassant: Horla
Guy de Maupassantin Horla oli yksi lempinovelleistani kurssilla. Teksti on kirjoitettu päiväkirjan muotoon ja se seuraa yksin elävää yläluokkaista miestä, joka eräänä päivänä näkee suuren brasilialaisen laivan ja vilkuttaa sille impulsiivisesti. Pian tapahtuman jälkeen mies huomaa jonkin tuntemattoman läsnäolon elämässään ja ymmärtää vilkutuksellaan kutsuneensa tuon tuntemattoman, Horlan, kotiinsa. Novellin aikajänne on neljä päivää ja päätepisteessä sekä päähenkilö että lukija kyseenalaistavat omaa selväjärkisyyttään. Tämäkin hieno (vuonna 1887 julkaistu) teksti on kokonaan saatavilla internetin ihmeellisessä maailmassa.

E. F. Benson: Mrs. Amworth
Uninen, kesäinen englantilainen kylä joskus 1920-luvulla. Asukkaat: vanhoja piikoja ja poikamiehiä. Entinen lääketieteen professori, joka kertoo hurjia, yliluonnollisia tarinoita. Ja eläväinen uusi vieras, leskeksi vuosi sitten jäänyt Mrs. Amworth. E. F. Bensonin varsin lyhyt novelli päättyy levollisista lähtökohdistaan huolimatta hyytävällä tavalla. Ja jälleen – tämäkin vuonna 1927 julkaistu teksti on verkossa luettavissa!

Leonid Andreyev: Lazarus
Leonid Andreyevin Lazarus antaa hyytävän, vaihtoehtoisen katsauksen kristinuskon perinteiseen tarinaan ylösnousemuksesta. Novellin alussa Lazarus on ollut kuolleena kolme päivää ja palannut sitten elävien maailmaan. Toinen elämä ei kuitenkaan kohtele Lazarusta hyvin: hänen ihonsa sinertää ja se on paiseiden peitossa. Myös miehen huumori on poissa. Pian elämänilo alkaa kadota myös kaikilta, jotka katsovat Lazarusta liian kauan silmiin… ja voit kokea sen itsekin, sillä (en löytänyt tälle julkaisuvuotta, mutta se on todennäköisesti jossakin 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa) tämäkin teos on vapaasti luettavissa.

Kävitkö lukemassa novelleja? Mitä pidit? Jutellaan kommenteissa!

allekirjoitusminna

Menossa Helsingin kirjamessuille? Nappaa tästä mukaan messubingo ja meidän vinkit tapahtumaan

Torstaina alkavat Helsingin kirjamessut, ja me olemme ainakin jo ympyröineet kiinnostavimmat keskustelut messuohjelmasta. Koska valtavan ohjelmatarjonnan keskellä voi olla vaikea navigoida, päätimme luoda itsemme ja teidän iloksenne pienen messubingon. Saatko sinä kolmen suoran joko pystyyn, vaakaan tai vinottain?

kirjamessubingo

Bongaa julkkis
Tämä suorituskohta on varsin subjektiivinen tekijästä riippuen – siis kenet haluaa määritellä julkkikseksi ja kenet ei. Vaihtoehtoja messuilla on tarjolla runsaasti, sillä merkittäviä kirjailijoita ja heidän esiintymisiään on luvassa pilvin pimein. Kirjallisuuskentän ulkopuolisen julkkiksen bongaamiseen hyvä mahdollisuus on ainakin Senaatintorilla lauantaina kello 12, kun Antti Tuisku puhuu Antti Tapani -kirjastaan.

Paijaa hauvaa
Kirjamessuillakin voi käydä rentoutumassa lukukoiran kanssa, miten ihanaa! Lukukoira Börje on tavattavissa Toukolassa lauantaina ainakin kello 12–12.30 ja 14–14.30. Tsekkaa messuohjelmasta muut tapaamisajat!

Ota teemamaa haltuun
Kirjamessujen teemamaa on tänä vuonna Yhdysvallat. Teemamaahan liittyen on tarjolla vaikka minkälaista ohjelmaa, mutta näin toimittajan näkökulmasta yksi mielenkiintoisimpia on varmasti lauantaina Senaatintorilla kello 12.30 järjestettävä keskustelu Muuttuva Amerikka: Suomalaiset ulkomaankirjeenvaihtajat Yhdysvalloissa. Keskustelemassa ovat toimittajat Mika Hentunen (Yle), Olli Herrala (Kauppalehti), Pirkko Pöntinen (Yle) ja Rauli Virtanen. Keskustelua vetää Baba Lybeck.

Tutustu uuteen kirjailijaan
Messuohjelmasta on helppo bongata entuudestaan tuttuja kirjoja ja kirjailijoita, mutta mitä jos tällä kertaa perehtyisit myös entuudestaan tuntemattomaan tuotantoon. Tähän on tietysti hirveän vaikeaa antaa vinkkejä, muta esimerkiksi torstaina klo 12.30–13.00 Suomenlinnassa esiintyvä Eeva Lennon voisi olla hyvä tärppi. Eeva Lennon, Lontoo kertoo Yleisradion toimittajan urasta maailmalla.

Hyppää nuorten maailmaan
Nuortenkirjat ja etenkin ya ovat saaneet meidät aivan totaalisesti pauloihinsa, joten älä sinäkään missaa näitä mahtavia kirjoja! Kalliossa on tarjolla nuorille sopivaa kirjallisuutta läpi messujen. Esimerkiksi perjantaina klo 12.30–14.00 järjestettävä paneelikeskustelu #Olesinä – Kirjallisuuden moninaisemmat äänet ja heti perään esiintyvät Revi se -kirjan kirjoittajat Karri Miettinen ja Kaisa Happonen kannattaa merkitä ylös messuohjelmaan.

Osta kirja lahjaksi
Jouluun on kaksi kuukautta (turha sitä on yrittää kieltää!), joten harkitsevimmat lähtevät jo lahjaostoksille. Kovat paketithan ovat tunnetusti parhaita, joten säästä aikaa myös myyntipöytien koluamiseen, äläkä unohda antikvariaatteja!

Ole yhteiskunnallinen
Messuilla on tarjolla valtavasti yhteiskunnallisia keskusteluja ja aiheita, jotka haastavat aivonystyröitä. Kiinnostaako sinua kestävä muoti (pe klo 14.30 Kruunuhaka), lasten oikeudet lasten kirjallisuudessa (pe klo 15.00 Hakaniemi), myytit Kiinasta (la klo 18.00 Esplanadi) tai #metoo (su klo 12.30 Senaatintori)?

Hanki signeeraus kirjaan
Mikä kruunaisikaan messuvierailun yhtä upeasti kuin signeerauksen saaminen aivan uudelta tuoksuvaan kirjaan? Ole tarkkana, ettet missaa lempikirjailijaasi!

Moikkaa tuttua tai tuntematonta
Kirjojen ohella messuissa parasta ovat toiset, samasta asiasta innostuneet ihmiset! Törmää toiseen kirjabloggaajaan tai bongaa tuttu ihmisvilinästä. Tai jos oikein rohkeaksi heittäydyt, niin kehaise jotain teosta kirjapinojen keskellä vieressä seisovalle tuntemattomalle.

Muistathan tägät meidät vaikka Instagramissa (@bibobookblog),
jos täytät bingolappua messujen aikana. Nähdään viikonloppuna!

Ps. Kiitos kaikille lippuarvontaan osallistuneille! Onnetar suosi tällä kertaa nooraa! Voittajalle on lähetetty sähköpostia.

Sisko Savonlahti: Ehkä tänä kesänä kaikki muuttuu

”Viestittely hänen kanssaan on tylsää ja asiallista. Kuin yhteisestä sopimuksesta emme enää käytä emojeita. Voisin yhtä hyvin chattailla Verohallinnon asiakaspalvelijan kanssa. En kysy entisen poikaystäväni kuulumisia, eikä hän kysy minun kuulumisiani.”

Nuori nainen makaa asuntonsa parvekkeen lattialle levitetyllä matonpätkällä ja kuuntelee Linnanmäen ääniä. Poikaystävä on jättänyt hänet, eivätkä työt maistu yhtään niin hyvin kuin juuri sopivasti maustuneeseen dippiin upotetut sipsit. Elämään pitäisi löytää positiivisuuden kierre, joka kuljettaisi kohti hitusen lupaavampaa tulevaisuutta.

”Hän on paikalla WhatsAppissa, saan vastauksen heti. Näin helppoa meidän on pitää yhteyttä toisiimme, emmekä siitä huolimatta enää tee niin.”

Ehkä tänä kesänä kaikki muuttuu (2)

Sisko Savonlahden kirja Ehkä tänä kesänä kaikki muuttuu on ollut kovasti esillä kesästä saakka. Minäkin lisäsin itseni kirjaston varausjonoon jo hyvissä ajoin, sillä olen seurannut Savonlahtea niin Twitterissa kuin aikoinaan Snapchatissakin. Lisäksi en todellakaan voi vastustaa kirjaa, jonka kansikuvaan on jemmattu pionien keskelle sipsejä.

Savonlahden teksti on vähäeleistä, mutta tarkkanäköistä ja nokkelaa. Etenkin kirjan alkupuolella monet kohdat saavat minut nauramaan ja lukemaan pätkiä ääneen poikaystävälleni. Kirjan päähenkilö esimerkiksi hakee tukea ystävästään, jolla ei myöskään ole työpaikkaa. Kun hän puhuu ”meistä työttömistä”, kimpaantuu ystävä: ”Sinä olet työtön. Minä olen Airbnb-yrittäjä.” Tällaisen ihmistyypin nostaminen esille vain muutamalla tarkasti harkitulla sanalla on kirjan parasta antia!

Huomaan myös samaistuvani kirjan päähenkilöön hyvin vahvasti. Eroaminen sosiaalisen median aikaan on hyvin erilaista kuin vaikka kymmenen vuotta sitten. Työelämäkään ei ole niin armollinen kuin monien vanhempien ”kyllä tekevälle työtä aina löytyy” -tarinoinnissa. Kirjan päähenkilö on toimittaja ja asuu lähellä Linnanmäkeä, aivan kuten minäkin. Onneksi en ole toistaiseksi joutunut ikävään työttömyyskierteeseen tai leipääntynyt ammattiini. Sen sijaan minäkin rakastan sipsejä ja ostaisin pioneja useammin, elleivät ne olisi niin kalliita ja harvoin saatavilla. Ottakaamme omaksemme siis ruokakauppojen ämpäreissä myytävät neilikat.

Ehkä tänä kesänä kaikki muuttuu kertoo monia hyvin olennaisia asioita tästä ajasta ja tämän ajan nuorista aikuisista. On hämmentävää, että kuulun nyt siihen ikäryhmään, joiden elämästä näitä ”sukupolviromaaneja” kirjoitetaan. Nämä tunteet, tilanteet, pelot ja halut voisivat hyvinkin olla minun elämästäni. Päähenkilö ei esimerkiksi kutsu poikaystäväänsä missään vaiheessa nimellä, tämä on joko tuleva poikaystävä, poikaystävä tai entinen poikaystävä. Minäkin kutsuin poikaystävääni sosiaalisessa mediassa pitkään Poikaystäväksi Gilmoren tyttöjen Roryn opiskelukaveria matkien. En tiedä ajatteliko Savonlahti tätä yhteyttä kirjaa kirjoittaessa, mutta minulle se oli alusta asti täysin selvä.

Yksi asia minua jäi kirjassa mietityttämään. Hyvin tavallisen fontin keskelle on ripoteltu TODELLA kummallisen näköisiä kysymysmerkkejä. Miksi ihmeessä kysymysmerkeiksi on päätetty ottaa tällaisia löräyksiä perinteisten suoraryhtisten merkkien sijaan? Onko tässäkin jokin piiloviesti?

Savonlahden kirja tuo mieleeni Maija Vilkkumaan kirjan Nainen katolla, siinä on samanlaista tarkkanäköistä kirjoitushetken kuvaamista. Siitä en mene takuuseen kuinka pitkäikäiseksi tämä kirja on luotu vai jääkö tämä vain yhden tietyn hetken tuotteeksi. Sen verran kirjaan kuitenkin ihastuin, että harkitsen sen ostamista osaksi omaa kirjakokoelmaani.

”Juuri tällaiset hetket voivat olla käänteentekeviä, ajattelin, juuri tällaisista hetkistä voivat käynnistyä positiivisuuden kierteet. Miten hienoa olisi päästä töihin ja saada rahaa. Miten hienoa olisi muistella, kuinka elämäni sai uuden suunnan maaliskuisena iltana, jolloin olin viemässä pulloja Piritorin S-markettiin. Asiat voivat muuttua!”

allekirjoituslaura

★★★★½
Sisko Savonlahti: Ehkä tänä kesänä kaikki muuttuu
Gummerus, 2018
Sivuja 304
Luettavaksi kirjastosta

Ps. Kannattaa ehdottomasti käydä lukemassa Helsingin Sanomien artikkeli, jossa Sisko Savonlahti pohtii muun muassa menestystarinoita ja epäonnistumisia. Jutussakin todetaan, että kirjan päähenkilö ei suinkaan ole Savonlahti itse, vaikka jotain yhtymäkohtia toki löytyy. Pakko silti tunnustaa, että välillä kuvitin kirjaa mielessäni vuosien takaisista snäpeistä tutuilla kasvoilla.

ARVONTA: Voita kaksi lippua Helsingin kirjamessuille!

Ensi viikolla koittaa jälleen se riemukas viikko, jonka kohdalle on ainakin meidän kalentereissamme kirjoitettu isolla Helsingin kirjamessut. Messuohjelmaa on selailtu ja suosikkiohjelmia ympyröity, joten alamme olla valmiita suuremman luokan kirjaintoiluun.

Koska messuilla on aina mukavampaa kavereiden kanssa, päätimme arpoa lukijoidemme kesken kaksi lippua Helsingin kirjamessuille. Osallistu arvontaan kertomalla tämän postauksen kommenttilaatikossa mitä kirjaa luet tällä hetkellä ja suositteletko sitä muillekin. Vastausaika päättyy sunnuntaina 21.10. klo 23.59 ja voittajan julkistamme heti maanantaina.

Jos haluat tuplata voittomahdollisuutesi, käy kurkkaamassa myös blogimme Instagram-tiliä. Arvomme myös siellä kaksi pääsylippua sisältävän paketin.

Onnea arvontaan ja ihanaa kirjasyksyä kaikille!

liput kirjamessuille

Liput on saatu Helsingin kirjamessuilta.

VIDEO: Huonoa palvelua maltalaisessa kirjakaupassa – kuusi kirjaa Maltalta

Kuten jotkut teistä ehkä jo tietävätkin, vietin kevään 2014 Erasmus-vaihdossa Maltalla. Nuo muutamat kuukaudet tuntuivat monin tavoin käänteentekeviltä, ja podin kovaa ikävää tuolle pienelle saarivaltiolle pitkään vaihdon päättymisen jälkeen. Vuodet ovat jo himmentäneet vaihtokevään nostalgia-arvoa, mutta kyllä Maltalle on edelleen erityinen lokero varattuna sydämessäni. Niinpä suuntasimme viime viikolla syysloman viettoon tuolle Välimeren saarelle, sillä poikaystäväni ei ollut koskaan aiemmin käynyt siellä.

Matkamuistoiksi haalin tällä(kin) kertaa kirjoja. Ostoksia tehdessä jouduin kuitenkin toteamaan, että ainakin tällä kertaa kohdalleni sattui myyjiä, joiden tuntemus liikkeidensä valikoimasta oli todella rajallinen. Suomessa on ehkä tottunut vähän liian hyvään – myyjät suhtautuvat työhönsä intohimolla, ovat usein itsekin lukutoukkia ja alkavat ainakin etsiä tietoa, jos sitä ei itsellä ole.

Oheisessa videossa esittelen ostamani kirjat, puran kirjakauppatraumat ja kummastelen sitä, miten rumia monet maltalaisista kirjoista ovat.

allekirjoituslaura

Minkä maan kirjallisuudella on erityinen paikka sinun sydämessäsi ja miksi?

 

Ps. Kävitkö jo tutustumassa kirjabloggaajien yhteiseen Kirjakultti-kanavaan Youtubessa? Esittelyvideosta voi bongata tutun naaman, sillä olen mukana kanavalla. Vielä tämän syksyn aikana on luvassa video äänikirjoihin liittyen.

Onnea kaksivuotiaalle! – Tässä kirjablogimme vaiheet numeroina

Torstaina tuli kuluneeksi tasan kaksi vuotta Bibbidi Bobbidi Bookin aivan ensimmäisestä postauksesta! Olemme muistaneet pikkuistamme jo syntymäpäivän kunniaksi tehdyillä runoilla (Lauran täällä ja Minnan täällä), mutta tietysti tällaiseen merkkipäivään kuuluu myös pieni nostalgia ja menneiden muistelu. Tässä tulee siis Bibobookin tähänastinen elämä numeroin kerrottuna. Onnea ja ihania kirjahetkiä tulevallekin vuodelle toivovat

Laura & Minna

bibobook_2v

262 julkaistua blogipostausta

25 teatteriarviota

689 Lauran tietokoneen muistiin tallennettua valokuvaa

21 videota blogin Youtube-kanavalla

2 ikimuistoisen ihastuttavaa kirjallisuustapahtumaa

1 ihana inspispäivä

21 ääniraitaa Soundcloudissa

1 vierailu Oma huone -podcastissa

313 julkaistua kuvaa Instagramissa

2 joulukalenteria (#bibobooxmas)

122 845 kirjoitettua sanaa postauksissa

709 kommenttia postauksissa

Monta uutta tuttavaa ja ystävää

23 418 sivulatausta

2 vuotta bloggaamista… ja monta vielä edessä!

Synttäriviikonloppu alkaa! – Näin syntyy onnitteluruno blogille Revi se -hengessä

Voi kyllä, jälleen on se aika vuodesta, että pikkuisemme täyttää vuosia. Eilen tuli kuluneeksi tasan kaksi vuotta Bibbidi Bobbidi Bookin ensimmäisestä postauksesta.

Koska juhlakalulle on usein kaiken maailman kinkereissä tapana lausua runo, päätimme luoda blogillemme värssyt Revi se -kirjasta tutulla tekniikalla. Ja mikäpä sopisi noin 20 sanan runoon paremmin materiaaliksi kuin kahden vuoden aikana julkaistujen blogipostausten otsikot!

allekirjoituslaura

Ps. Tule kurkkaamaan huomenna millaisen runon Minna sai aikaan täsmälleen samasta sanaläjästä!