
”Kirjoita siitä, mikä ei saa unohtua.”
– Isabel Allende
Perinteisimmissä iltasaduissa prinsessa istuu linnassa hirmuisen hirviön vankina kaivaten prinssiä pelastajakseen. Tai sitten prinsessa nukkuu lasiarkussa varroten prinssinsä suuteloa. Oli asetelma mikä hyvänsä, yleensä prinsessan tehtävä on kuuliaisena ja kauniina odottaa elämänsä rakkautta, joka tempaa hänet matkalle kohti ikuista onnea.
Elena Favillin ja Francesca Cavallon kirjassa Iltasatuja kapinallisille tytöille tämä asetelma on päätetty heittää romukoppaan. Tämä kirja ei ole lähtenyt etsimään vastakkaista ääripäätä pukemalla prinsessoille punkkarimaisia vaatteita ja soittamalla taustalla raskasta rockia, vaan iltasatukirjaan on talletettu sadan ihan oikean naisen tarina. On tutkijoita, faaraoita, laulajia, kirjailijoita, poliitikkoja ja aktivisteja. Niitä jotka ovat jo aikoja sitten kuolleet, ja niitä jotka ovat vasta elämänsä alkutaipaleella. Kirjan kuvituksesta vastaa eri puolilta maailmaa haalittu 60 taiteilijan joukko, joka on ikuistanut kunkin tarinan päähenkilön persoonalliseen potrettiin. Kuten kirjan sankarittaret, myös kirjailijat, kuvittajat että suomentaja ovat naisia. Nide on valmistunut valtavan joukkorahoituskampanjan ansiosta. Selvästi aika moni vanhempi ympäri maailmaa haluaa lastensa iltasatuihin monipuolisia naiskuvia.
Iltasatujen naiset on valittu ihailtavan laajalta skaalalta, ja mukana on paljon itsellenikin tuntemattomia henkilöitä esimerkiksi Afrikasta ja Etelä-Amerikasta. Kaikki kirjan naiset ja tytöt eivät suinkaan ole suuria merkkihenkilöitä, vaan mukana on esimerkiksi yksi ihan tavistyttö. Yhdysvaltalainen Coy Mathis syntyi vuonna 2007 pojaksi, mutta hän tiesi aina olevansa tyttö. Hänen taistelunsa omien oikeuksiensa puolesta on saanut oman lukunsa historian suurten naisten keskelle.
Kirjan kieli ei ole erityisen kaunista, se on vähän kuin lievällä satufiltterillä pehmennetty lainaus Wikipedia-artikkelista. Kokonaisen elämäntyön mahduttaminen muutamaan kappaleeseen on toki hankalaa, mutta olisin ehdottomasti kaivannut kieleltä väkevämpää ilmaisuvoimaa. Välillä kirjoittajat ovat jopa tuntuneet unohtavan, että teoksen kohdeyleisö ei ole vielä ehtinyt kerryttää kovin laajaa sanavarastoa. Tai kuinka monen iltasatuikäisen teidän mielestänne voi olettaa tietävän sanat diktatuuri, partisaani, fasismi ja sensuuri? Tällaisia sanoja vilisee kertomus Claudia Ruggerinista. Rajallisen tilan vuoksi henkilötarinat jäävät usein todella pintapuolisiksi. Kuningatar Elisabet I täytti hovinsa kulttuurilla, mutta hänen valtakaudestaan ei kerrota muuta kuin että häntä pidettiin kaikkien aikojen parhaana kuningattarena. Kuningattaren luku on myös yksi niistä tarinoista, jossa naisen itsenäisyyttä korostetaan sillä, ettei hän mennyt naimisiin. Onneksi nykyään monissa maissa naisen vapaus ei ole naimattomuudesta kiinni.
Elämäntarinaan jäävien aukkojen vuoksi moni kertomus johtaa intensiiviseen googlaamiseen. Esimerkiksi ballerina Michaela Deprincen elämästä löytyi kaunis video, jonka katsominen syvensi kirjan kerrontaa. Juuri tässä lisätiedon hankkimisessa vanhempi saa olla tarkkana. Sadan naisen kohtaloista monet ovat raakoja, ja vaikka niitä ei kirjassa revitelläkään, pystyy näppärä napero päättelemään tiettyjä asioita vajavaisista tiedoistakin. Ei ole esimerkiksi sattumaa, että neljästä Mirabalin siskosta kolme kuoli täsmälleen samana päivänä. Maailman julmuuksia ei tarvitse toki lapselta pimittää, mutta ne kannattaa tarjoilla ikävaiheeseen ja henkilökohtaiseen kypsyyteen sopivassa muodossa.
Kirja ei suoranaisesti anna tunnustusta suomalaisille naisille, mutta Suomessa asunut somalialainen Fadumo Dayib kirjassa kyllä esitellään. Ja Astrid Lindgrenin voimme pohjoismaisessa yhteishengessä omia myös puoliksi itsellemme, tietysti. Kuvituksensa on kirjaan saanut Riikka Sormunen, jonka käsialaa on matemaatikko ja filosofi Hypatian muotokuva. Kymmenien kuvittajien käyttö johtaa muuten siihen, että kirjan visuaalinen ilme on hyvin hajanainen. Huomaan pitäväni toisista kuvituksista enemmän, jotkin omaa estetiikantajuani vastaan sotivat kuvitukset tuntuvat jopa hivenen epäkunnioittavilta mallejaan kohtaan. Mutta nämä ovat jälleen niitä kuuluisia makuasioita.
Pienellä viilaamisella kirja olisi varmasti viiden tähden arvoinen, mutta laiska kerronta rokottaa kyllä arviosanaa. Tämä kirja oli silti ehdoton hankinta kummityttöni joululahjapakettiin, tällaisia roolimalleja meillä kaikilla pitäisi olla. Harmittaa tosin se, että tyttöjä kosiskelevan nimen vuoksi moni poika jäänee tämän kirjan kuulijakunnan ulkopuolelle. Näitä tarinoita pitää ehdottomasti kertoa ihan kaikille!
★★★★
Elena Favilli & Francesca Cavallo: Iltasatuja kapinallisille tytöille – 100 tarinaa ihmeellisistä naisista
Käännös: Maija Kauhanen
Kustantamo S&S, 2017
Sivuja 200
Luettavaksi kirjastosta
Olen äärimmäisen ihastunut tähän ideaan ja ostin kirjan pikkusiskolleni (11v) joululahjaksi. Hän ei ihan hirveästi lukemisesta perusta, mutta tykkäsi tästä kovasti ja luki sitä antaumuksella. Itse olen ehtinyt vasta vain selailemaan sitä, mutta se odottaa lukuvuoroaan siskoltani lainassa. Sieltä täältä lueskelleena allekirjoitan kritiikkisi kirjan kerrontatyylistä, joka vaikutti välillä hieman sievistelevältä ja toisinaan sisälsi juurikin sanoja, joita on aika vaikea selittää varsinkin pienemmille lapsille. Informatiivisuuden, rajoitetun tilan ja lapsille sopivan kerrontatavan välillä tasapainoilu on varmasti ollut hankalaa, joten kyseessä on ehkä jonkinlainen kompromissi. Pitää yrittää tehdä tarkempaa analyysiä, kunhan ehdin paneutumaan kirjaan enemmän. Joka tapauksessa olen todella iloinen ajatuksesta kirjan takana ja pidän kirjassa esiteltyjä roolimalleja todella tärkeinä.
TykkääTykkää
Idea on valloittava ja uskon, että tämä on paljastunut monesta lahjapaketista! Todelliset asiat ja ihmiset kiehtovat lapsia, eikä sitä sovi väheksyä vaan suorastaan kannustaa lapsia tällaistenkin opusten ääreen. Muistan että lapsena suosikkejani olivat eläimiä käsitelleet tietokirjat, ja katsoin innoissani Olipa kerran elämää -sarjaa televisiosta. Tällaisen kirjan olisin ottanut riemulla vastaan!
Kieliasultaan kirja tuntui todellakin monien asioiden kompromissilta, mutta ihan kestettävältä sellaiselta. Enhän minäkään tätä olisi muuten kummitytölleni ostanut. Kiinnostavaa asiaa tässä on myös meille aikuisille.
TykkääTykkää