Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille) – Kertomuksia rohkeista naisista Minna Canthista Almaan

”Kuka on sankari? Usein hän on se, joka uskaltaa avata suunsa, ottaa tilan haltuun ja vaatia muutosta. Mutta joskus hän on kuin Liisi [Oterma]: hiljainen ja huomiota kaihtava, joka tekee sitä, mikä kiinnostaa ja missä on hyvä.”

En varmasti ole ainoa, joka tällä viikolla odottaa innostuksesta pulppuillen Finlandia-palkintojen ehdokaslistoja. Tänä vuonna olen vielä ilokseni ahkeroinut niin paljon kotimaisen kirjallisuuden parissa, että voin sanoa bonganneeni tuttujakin ehdokaslistoilta.  Tieto-Finlandian ehdokkaista olen kuunnellut äänikirjana Ville Similän ja Mervi Vuorelan Ultra Bra – Sokeana hetkenä -kirjan. Lanu-Finlandiasta olen tähän mennessä lukenut Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille), Magdalena Hain Kolmas sisar on puolestaan keskeneräisenä yöpöydälläni. Siiri Enorannan Tuhatkuolevan kirous oli jo valmiiksi lainassa kirjastosta, ja muut uupuvat teokset laitoin heti varaukseen. Voisin tänä vuonna yrittää ehtiä lukea kaikki lanut ennen palkintojenjakoa ja antaa valistuneen veikkaukseni voittajasta.

Sankaritarinoita tytöille (3)

Mutta lähdetään nyt vähän purkamaan tätä roikkuvien arvioiden sumaa tietysti Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-finalistilla. Taru Anttosen ja Milla Karppisen toimittama Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille) matkasi luokseni aivan tuoreeltaan, sillä olin mukana mesenoimassa kirjaa. Tavallaan tämä Finlandia-ehdokkuus osui siis omalle kohdalleni, löytyyhän nimeni kirjan viimeisiltä sivuilta. Eikö niin? En vajuuttanut tiliäni juuri tämän kirjan kohdalla mistään erityisestä syystä, mesenointikampanja vain sattui nousemaan silmieni eteen Facebookissa viimeisten päiviensä aikana, joten hetken huumassa kaivoin pankkitunnukset esiin. Samanlainen kohtaus tapahtui itse asiassa tällä viikolla myös tulevan Sankaritarinoita pojille (ja kaikille muille) -kirjan joukkorahoituskampanjan äärellä.

Jos tämän aivan ylipitkäksi venähtäneen alustuksen jälkeen pääsisin nyt vihdoinkin itse asiaan eli tähän hurmaavaan tosisatukirjaan. Teoksessa esitellään 60 suomalaista sankaria, ja sitä on ollut tekemässä 24 kirjoittajaa sekä 41 kuvittajaa. Idea koko kirjaan joukkorahoituskampanjoineen on lainattu maailmanmenestykseen kohonneesta Iltasatuja kapinallisille tytöille -kirjasta. Tosisatukirjojat elävät tällä hetkellä suurta buumia, tulevina viikkoina täällä blogissa julkaistaan useampikin arvio erilaisista versioista. Sankaritarinat rikkoo alkuperäisen kirjan kaavaa levittämällä tarinan potretin jälkeen kahdelle sivulle ja uhraamalla vielä yhden sivun sitaatille ja faktoille. Kapinallisissa tytöissä kukin nainen saa kaksi sivua, Sankaritarinoissa sivumäärä on tuplattu. Tosin teksti on iltasatuystävällisen isoa ja harvaa, joten tarinat eivät ole valtavan pitkiä tässäkään. Pidän kuitenkin siitä, että tarinallisille elementeille on annettu tilaa, mutta kokonaisuuden viimeiseltä sivulta voi vielä tarkastella kovia faktoja kulloisestakin naisesta. Helpottaa huomattavasti lukuprosessia, kun ihan jokaista yksityiskohtaa ei tarvitse googlettaa heti sadun luettuaan.

”Rakastuin heti paikalla tähän kaukana Pohjolassa olevaan kotimaahani, vaikka tiesinkin, että afrikkalaisuuteni takia saankin siellä kärsiä ehkä paljonkin pilkkaa ja ylenkatsetta.”
–Rosa Emilia Clay

Kirja on ulkoasultaan värikäs ja iloinen, ja jokaisen taiteilijan oma kädenjälki nousee edukseen potreteissa. Kymmenistä tekijöistä huolimatta kirja on kannesta kanteen varsin yhtenäinen, mikä on ehdottomasti plussaa. Kirjaa voi kehua ehdottomasti myös sen laaja-alaisuudesta. Näissä kirjoissa on aina vähän se riski, että nostetaan aina esille ne samat naiset ja samalla yksipuolistetaan kuvaa suomalaisesta naiseudesta. Minna Canth ja kumppanit ovat toki ehdottomasti ansainneet kaiken gloorian, mutta on hyvä muistaa, että kaikki suomalaiset naiset eivät ole iholtaan valkoisia tai äidinkieleltään suomenkielisiä. Kirjaa lukiessani tuntui, että teos vastasi koko ajan ajatuksiini. Aina kun ehdin ajatella, että tällainenkin tyyppi voisi olla mukana, sellainen tuli vastaan muutaman sivun päästä. Saamelainen olisi kiva, ja siinähän ovat Petra Laiti ja Pauliina Feodoroff. Kuurouskin voisi olla kiinnostavaa, ahaa, sieltä tulee Liisa Kauppinen. Onkohan mukaan saatu kehitysvammainen? No mallina työskentelevä Maija Mattila on tietysti mukana. Ja tämä toistui yhä uudelleen ja uudelleen. 60 naista on toki varsin pieni otos kaikista historian aikana eläneistä suomalaisista naisista, mutta tässä kirjassa on totisesti nähty vaivaa mahdollisimman monipuolisen kattauksen kanssa.

Sankaritarinoita tytöille (4)

Kirja onnistuu myös nostamaan esille naisia, joista en ollut koskaan kuullutkaan. Esimerkiksi hyväntekijäksi tituleerattu Aurora Karamzin oli minulle täysin tuntematon. Kunnes aloin pohtia Auroran sairaalaa. Suhteellisen tuoreena helsinkiläisenä tällainen palojen loksahtaminen kohdalleen on aina palkitsevaa. En myöskään aiemmin ollut kuullut Orvokki Kuortista. Onko oikeasti totta, että hän on ”ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa lentokapteenin arvonimen saanut suomalaisnainen”? Hämmentävää.

Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille) on lämminhenkinen ja inspiroiva tietokirja, joka sopii pienemmillekin lapsille, mutta viihdyttää myös meitä aikuisia. Tällä kertaa kirjan nimeen on upotettu kohdeyleisöksi tyttöjen lisäksi kaikki muutkin, mutta jäin silti miettimään, eikö parempaa muotoilua olisi löytynyt. Jälleen kerranhan pointti ei niinkään ole kirjan yleisö (kyllä tämä kannattaisi ihan kenen tahansa lukea) vaan ennemmin se, että tällä kertaa nostetaan esille naisia ja tyttöjä. No, nämä ovat vaikeita asioita, ja on tässä onnistuttu ainakin paremmin kuin alkuperäisessä teoksessa, jonka kohdeyleisöä nimen perusteella ovat vain kapinalliset tytöt.

”Kun lapselle antaa vaikka vain pienen lyijykynän, hänelle samalla
antaa itse asiassa kokonaisen maailman.”
– Helene Schjerfbeck

★★★★
Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille)
Toimittanut: Taru Anttonen & Milla Karppinen
Into, 2018
249 sivua
Luettavaksi omasta hyllystä

allekirjoituslaura

Ps. Tähän mennessä olen arvioinut seuraavat tosisatukirjat:

Francesca Cavallo & Elena Favilli: Iltasatuja kapinallisille tytöille
Ben Brooks: Stories for Boys Who Dare to Be Different

Mainokset

2 kommenttia artikkeliin ”Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille) – Kertomuksia rohkeista naisista Minna Canthista Almaan

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s