Olen tuntenut vastustamatonta vetoa klassikoihin ja ylipäätään vanhoihin kirjoihin tänä vuonna. Siitä syystä toin kirjastosta kotiin myös Jane Austenin Northanger Abbeyn, jonka toivoin olevan astetta helpompaa lukemista vaatimattoman 170 sivun pituuden vuoksi. Olin väärässä.
Northanger Abbeyn päähenkilönä seikkailee 17-vuotias Catherine Morland, joka rakastaan kauhukirjallisuutta ja tahtoo sankarittareksi. Rauhalliset kotikonnut eivät kuitenkaan tarjoa siihen kovinkaan paljon mahdollisuuksia. Onneksi Catherine pääsee tuttaviensa mukana matkalle Bathiin, jossa hän pääsee tutustumaan seuraelämän iloihin. Tansseista ja päivittäisiltä reissuilta Pumppuhuoneelle seurustelemaan löytyy uusia ystäviä, joiden seurassa ei tietenkään voi välttyä pieneltä ihmissuhdedraamalta. Teoksen alkupuolisko keskittyy Catherinen aikaan Bathissa, mutta puolivälin paikkeilla Catherine kutsutaan uusien ystäviensä kotiin Northanger Abbeyhin vierailulle. Abbey on vanha luostari, mistä Catherine on luonnollisesti innoissaan. Asumus on kuitenkin jossain määrin pettymys, sillä sitä on ajan myötä modernisoitu ja Catherine voi vain haaveilla goottilaisesta romantiikasta.
Ihmisten välistä romanssia teoksesta ei sen sijaan puutu, vaan juoni pyörii vahvasti henkilöhahmojen kiintymyksen ja ylipäätään tunteiden ympärillä. Austenin alkupään tuotannolle tyypilliseen tapaan teos on satiirinen aikalaiskuvaus goottilaisista kauhuromaaneista, minkä jonkin verran kirjallisuuden historiaan tutustunut lukija huomaa nopeasti. Toisaalta teoksessa naurattaa myös esimerkiksi stereotyyppinen mieshahmo, joka kehuskelee hevosillaan ja kieseillään vedotakseen naisiin – mikä samankaltaisuus nykypäivän kanssa!
Kaikista hyvistä puolistaan huolimatta Northanger Abbey ei noussut omien suosikkieni joukkoon. Lukeminen tökki pahasti, kenties varsin koukeroisen kielen ja hitaan juonen takia. Teos ei ihastuttanut läheskään yhtä paljon kuin esimerkiksi aiemmin kesällä lukemani ja arvioimani Viisasteleva sydän. Austenin fanit pitävät teoksesta varmasti, mutta muuten suosittelen tutustumaan kirjailijan muuhun tuotantoon.
★★¾
Jane Austen: Northanger Abbey
Suomentanut P. Merjamaa
Welkin books, 1999
Sivuja 170
Luettavaksi kirjastosta
p.s. Tässä vielä tänä vuonna arvioimani klassikot ja muut vanhemmat teokset:
Bibbidi Bobbidi Book 
1 thoughts on “Heikosti iskevää satiiria – Jane Austen: Northanger Abbey eli Neito vanhassa linnassa”