En ole koskaan ollut erityisesti novellien ystävä (Laura on avautunut samasta asiasta useampaan otteeseen), mutten erityisemmin välttelekään niitä. Mielipiteeni on ehkä kuitenkin kääntymässä positiivisen puolelle, sillä Jane Austenin ihastuttava Uskollinen ystävänne: Kootut kertomukset -novellikokoelma oli, no, ihastuttava. Teos sisältää kirjeiden muotoon kirjoitettuja novelleja sekä yhden pienoisromaanin. Kertomukset ovat pääasiassa lyhyitä ja osa niistä on jäänyt kokonaan kesken, mikä oli lukiessa harmi. Austen-fanina olisin halunnut lukea näitä enemmänkin.
Uskollinen ystävänne voi olla Austenin tunnetumpia teoksia lukeneelle pienoinen yllätys. Ylpeyden ja ennakkoluulon tai vaikkapa Viisastelevan sydämen henkilöhahmot ovat varsin hyväntahtoisia ja teksti aitoa. Tästä kokoelmasta löytyy sen sijaan juonittelevia ja suorastaan pahoja hahmoja, kuten esimerkiksi pienoisromaanin nimikkohahmo Lady Susan, joka on laskelmoivaisuudessaan suorastaan kylmäävä. Henkilöhahmojen lisäksi Austen kirjoittaa usein pistävästi oman aikansa käytösnormeista ja esimerkiksi pilkkaa romanttista ihannetta ja sen tunteikkuutta: naishahmot saavat kohtauksia ja pyörtyilevät pystymättä minkäänlaiseen järkevään toimintaan.
Satiirinen sävy on hauskaa luettavaa ja naurahtelin jopa muutaman kerran ääneen kokoelmaa lukiessani. Kirjemuoto toimii, sillä se jättää juuri sopivasti joitakin asioita kertomatta ja sallii helposti tietyntyyppiset ajalliset hyppäykset (Englannin postilaitos kun ei ollut vielä tuolloin yhtä nopea kuin nykyään). Mielenkiintoisinta Austenin tunnetumpaan tuotantoon tutustuneelle on kuitenkin seurata kirjailijan ammatillista kehittymistä. Osa novelleista on varsin varhaisia tuotoksia: esimerkiksi Rakkaus ja ystävyys on syntynyt Austenin ollessa vasta 14-vuotias. Teksteissä voi nähdä kokeilua ja oman ääneen etsimistä, sekä kirjailijoille sitä parasta harjoittelua eli tietyn lajityypin kopiointia.
Uskollinen ystävänne on ehdottomasti suositeltavaa luettavaa kenelle tahansa Austen-fanille. Helposti lähestyttävän kirjemuodon ansiosta teos tosin sopii myös Austenia vähemmän tuntevalle, vaikkapa kirje kerrassaan luettavaksi.
★★★★
Jane Austen: Uskollinen ystävänne – Kootut kertomukset
Suomennos ja esipuhe: Inkeri Koskinen
Tammi, 2009
Sivuja 230
Luettavaksi kirjastosta
p.s. Tässä vielä tänä vuonna arvioimani klassikot ja muut vanhemmat kirjat:
Bibbidi Bobbidi Book 
3 thoughts on “Viimeinkin miellyttävä tapa lukea novelleja – Jane Austen: Uskollinen ystävänne”