Pian tulee kuluneeksi kaksi vuotta siitä, kun muutin Helsinkiin. Muutos opiskelijasta kokopäivätyöläiseksi oli toki monella tapaa suuri, mutta se vaikutti paljon myös teatteriharrastukseeni. Olen lapsesta asti rakastanut teatteria, mutta olen ollut varsin satunnainen teatterissa kävijä. Perheeni kanssa olemme vierailleet säännöllisesti Helsingin kaupunginteatterissa etenkin musikaalien houkuttelemina, mutta muuten olen nähnyt näytelmiä vain silloin tällöin. Kunnes vuoden 2017 alussa muutin Helsinkiin.
Tein viime vuonna vastaavan koontipostauksen vuonna 2017 näkemistäni näytelmistä. Niitä kertyi yhteensä 34. Helsinkiin muuttaminen avasi edessäni aivan ennennäkemättömän suuren näytelmävalikoiman ja lisäksi aloin käydä töiden puolesta teatterissa, mikä piti myös kustannukset kurissa.
Tänä vuonna vauhti on vaan kiihtynyt. Vuoden 2018 aikana olen nähnyt yhteensä 47 näytelmää, oopperaa, balettia ja jäätanssiteosta. Vähän jäi harmittamaan nuo puuttuvat viisi esitystä – olisi aika houkuttelevaa miettiä käyneensä viikoittain jossain esityksessä.
Katsomoiden penkkejä kuluttaessani olen tänäkin vuonna saanut kokea mahtavia tunteita. Olen nauranut, itkenyt (miksi muuten aina kaikista itkettävimmät kohtaukset tulevat juuri ennen väliaikaa?) ja jäänyt pohtimaan monia asioita ihmisyydessä, taiteessa ja maailmassa. Olen aina valtavan iloinen, kun pääsen keskustelemaan hyvästä näytelmästä kanssaintoilijan kanssa tai kun olen voinut antaa hyviä vinkkejä muille. Olen myös kokenut raastavaa surua siitä, että tässä laajassa maassamme on niin paljon hyvää teatteria niin kaukana omasta kodistani, että paljon jää kokematta. Lohduttaudun ajattelemalla kuinka upea asia laajalle levittäytynyt teatteriverkko on. Olisihan se valtavan surullista, jos näytelmiä näkisi vain yhdessä suomalaiskaupungissa.
Teatterimaniassa on ollut myös pienet kuoppansa. Esityskaudet rakentuvat niin, että kaikkien laitosten ensi-illat ajoittuvat suunnilleen samoihin aikoihin. Eli jos esitykset haluaa nähdä tuoreeltaan, saa kalenteristaan ruksia yli lukuisat rauhaisat koti-illat putkeen. Niin ihanaa kuin kulttuuririennoissa juokseminen onkin, etenkin keväällä tunsin itseni välillä aika väsyneeksi. Loppukeväästä huomasin torkkuvani katsomossa näytelmien pysähtyneiden ja hiljaisten kohtausten aikana, eikä siinä tietenkään ole mitään järkeä. Kesällä otinkin pientä taukoa teatterista, ja kävin vain aivan muutamassa esityksessä.
Ensi vuonna toivon vierailevani suunnilleen yhtä usein teatterissa kuin tänä vuonna, mutta toivon myös oppivani aikatauluttamaan menojani järkevämmin. Siinäpä sitä on tavoitetta kerrakseen.
Koska rakastan erilaisia listauksia, päätin pitää oman henkilökohtaisen teatterigaalani, johon te kaikki olette tervetulleita. #Esirippu2018 paljastaan ajatukseni vuoden parhaasta puvustuksesta, näyttävimmästä lavastuksesta ja tarttuvimmasta musiikista. Samalla paljastan myös oman suosikkini tänä vuonna näkemistäni näytelmistä.
Olisi mahtavaa, jos joku muukin tarttuisi tähän haasteeseen. Muista tägätä blogimme, niin pääsen näkemään sinun mielipiteesi vuoden teatteritarjonnasta. Kategoriat ovat tässä:
Teatterin, jossa vierailin useimmin vuonna 2018
Vuoden korvamato
Vuoden sykähdyttävin roolisuoritus
Vuoden silmäkarkkipuvustus
Vuoden pettymys
Vuoden yllättäjä
Vuoden tärkein sanoma
Vuoden mahtavin lavastus
Vuoden herkistäjä
Vuoden naurattaja
Vuoden huippuesitys
Näkemieni näytelmien lista koko komeudessaan on nähtävillä alla, ja olen linkittänyt mukaan myös kaikki kirjoittamani arviot. Osa arvioista on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa (liput saatu teatterilta) ja loput linkit johtavat Bibbidi Bobbidi Bookin arkistoon. Tainaron, Musta Saara ja Homoäiti on nähty Kansallisteatterin bloggariklubin kautta saaduilla lipuilla.
1. Kansallisbaletti: Muumipeikko ja taikurin hattu
2. Helsingin kaupunginteatteri: Rakastunut Shakespeare
3. Tampereen teatteri: Cats
4. Kouvolan teatteri: Ruokarouvan tytär
5. Disney on Ice -jääshow
6. Lahden kaupunginteatteri: Love Me Tender
7. Kom-teatteri: Veriruusut
8. Teatteri Toivo: Merenneidot
9. Nukketeatteri Hevosenkenkä: Kaunotar ja hirviö
10. Haksalmen huvila: Vihan kevät
11. Lahden kaupunginteatteri: Paha äitipuoli
12. Käyttiksen speksi: Häkkilintuja
13. Tampereen työväen teatteri: Godspell
14. Tampereen teatteri: 1918 Teatteri taistelussa
15. Kansallisteatteri: Julia & Romeo
16. Turun kaupunginteatteri: Taru sormusten herrasta
17. Helsingin kaupunginteatteri: Myrskyluodon Maija
18. Kansallisteatteri: Atlantis
19. Kansallisteatteri: Tyttö joka käveli
20. Uusi iloinen teatteri: Tuhansien ämpärien maa
21. Messukeskus Amfi -teatteri: Mamma Mia
22. Hämeenlinnan teatteri: Viiru muuttaa
23. Turun kaupunginteatteri: Seitsemän veljestä
24. Kansallisteatteri: Rikos ja rangaistus
25. Valtimonteatteri: Outo homo
26. Laajasalon Huvilateatteri: Pekka Töpöhäntä
27. Suomenlinnan kesäteatteri: Yksi lensi yli käenpesän
28. Tikkurilan teatteri: Rölli
29. Hämeenlinnan uusi kesäteatteri: Kaksi puuta
30. Latoteatteri Kulissi: Grease
31. Kansallisteatteri: Tainaron
32. Helsingin kaupunginteatteri: Kinky Boots
33. Tampereen teatteri: Sademies
34. Kansallisteatteri: Musta Saara
35. Kansallisteatteri: Lista
36. Hämeenlinnan teatteri: Tahtien sota
37. Lahden kaupunginteatteri: Sound of Music
38. Helsingin kaupunginteatteri: Herra Puntila ja hänen renkinsä Matti
39. Kansallisteatteri: Mestari ja Margarita
40. Teatteri Totti: Vaginamonologeja
41. Spektri: Särkyneiden toiveiden kaupunki
42. Kansallisteatteri: Homoäiti
43. Kansallisbaletti: Tuhkimo
44. Helsingin kaupunginteatteri: Kaasua, komisario Palmu!
45. Helsingin kaupunginteatteri: Kaksitoista lahjaa Joulupukille
46. Kansallisooppera: Oopperan kummitus
47. Kansallisteatteri: Kolme sisarta
Bibbidi Bobbidi Book 
Ihana idea videolle!
Rakastunut Shakespeare oli minustakin yllättävän ihana. Upeat lavasteet, puvustus, puhumattakaan näyttelijöistä! Veriruusut oli niin koskettava, ja Kinky Boots varsinkin musiikiltaan aivan mahtava. Tuhkimo baletin puvustuksesta olen myös samaa mieltä. Niin taianomaista!
TykkääTykkää
Kiitos Katriina! Ainoa mikä Tuhkimon puvustuksessa mätti, oli se sisarpuolen lihavuuspuku, mutta se unohtui nostaa esille videolla. On kyllä ihan mahtavaa, miten erinomaista teatteria Suomessa tehdään. Se ei ole itsestäänselvyys, kun kyse on näin pienestä maasta ja kielialueesta. Tuo Rakastunut Shakespeare oli muuten todellinen yllättäjä, en ollut osannut ollenkaan odottaa niin tyrmäävää esitystä.
TykkääTykkää
Huikea määrä teatteria sinulla. Minä jossain kohtaa ajattelin eteneväni tyyliin ”kuukauden teatteri” eli kerran kuussa katsomoon, mutta tänä vuonna meni ihan pieleen. Ei vaan ole ehtinyt. No, kuukausia löytyy ensi vuodestakin, joten pitänee koittaa silloin uudelleen…
Tuolta listaltasi olen nähnyt Kansallisteatterissa Tainaronin (jota rakastin), Mestari ja Margarita (upea!) ja nyt viimeiseksi viikolla Kolme sisarta (joka on vielä pohdinnassa, en ihan varauksettomasti ihastunut) Olen ihan jämähtänyt Kansallisteatteriin – osittain varmaan Bloggariklubin vuoksi. Se tekee teatterikäymisestä niin helppoa…
TykkääTykkää
Mulla Kansallisteatterin kovaan edustukseen vaikuttaa sijainnin lisäksi etenkin alkuvuonna paljon hyödyntämäni Stage-lippu sekä tuo Bloggariklubi. On jotenkin paljon helpompi lähteä teatteriin, jos joku muu sanelee päivän ja ajan. Monta vuotta elin tatterityhjiössä yksin siitä syystä, etten vaan koskaan saanut hankittua lippuja. Näytelmä per kuukausi kuulostaa muuten erittäin hyvältä tahdilta. Nautin nyt tästä ylikuluttamisesta, kun se tällä hetkellä on mahdollista. Joskus näin ei ehkä enää ole.
TykkääTykkää